Jukka Rintalasta löytyy tietoa netistä osoitteesta http://www.aamulehti.fi/sunnuntai/teema/ihmiset_paajutut/4319597.shtml. Hänestä ja hänen luomastaan muodista on tehty myös kirja, jonka nimi on ytimekkäästi "Jukka Rintala". Se on vuodelta 1999. Sitä voi lainata Jyväskylän kaupunginkirjastosta. Jukka Rintalasta on kirjoitettu paljon eri lehdissä. Mainitsen tässä muutamia lehtiartikkeleita.
Moisio, Mikki: Muodin vuoksi. Anna 2006,nro 36.
Kortelainen, Jyrki: Vaatteessa pitää näkyä kantajansa sielu. Taito 2000, nro 4.
Sarrola, Sinikka: Miten tullaan Jukka Rintalaksi. Kodin kuvalehti 1999, nro 21.
Piri, Markku: Jukka Rintala: 20 vuotta muodin vuoksi. Anna 1996, nro 46.
Airaksinen, Pauliina: Jukka Rintala: muotisuunnittelija. Suomen kuvalehti...
Kirjastonhoitaja ei ole pätevä tulkitsemaan lakeja, mutta tässä on tietoa aiheeseen liittyvästä lainsäädännöstä.
Verkkoviestintää käsitellään Laissa sanavapauden käyttämisessä joukkoviestinnässä. Laki löytyy tietopankki Finlexistä. Osoite on
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030460?search%5Btype%5D=pi…
Lain 6 §:ssä sanotaan, että verkkojulkaisuja on talletettava 21 päivää. Verkkojulkaisut ovat kuitenkin eri asia kuin verkkoviestit, joita ovat mm. keskustelupalstoille lähetetyt kirjoitukset. Verkkoviestien tallentamisesta laissa ei sanota mitään. Hallituksen esityksessä, joka oli lain pohjana, niille ehdotettiin kolmen kuukauden tallennusaikaa, mutta tämä kohta jätettiin laista pois.
Lain 17 § saattaisi olla tapauksessasi tärkeä...
Diabolosta kerrotaan Wikipediassa http://fi.wikipedia.org/wiki/Diabolo
Katso myös http://www.diabolotricks.com/
Ainakin Markku Aulangon kirjassa Sirkustaitojen käsikirja selitetään diabolon perustekniikka.
Valitettavasti Helmet-verkostosta ei löydy Within Temptationin nuotteja, mutta voisit vielä tiedustella Helsingin Pop&Jazz konservatorion kirjastosta asiaa. Kyseinen oppilaitos kuuluu taideyliopistojen kirjastojen kokoelmatietokantaan, mutta aivan äkkiseltään sieltäkään ei näyttänyt löytyvän ko. yhtyeen nuotteja.Voisit kuitenkin tehdä jatkokyselyjä sieltä, kirjaston informaatikon yhteystiedot ovat:
puh. 09 31080515
sähköpostiosoite: matti.tolvanen@stadia.fi.
Lisäksi voisit kysellä nuotteja osoitteesta www.musafasu.fi.
Jos em. lähteistä ei ole apua, voit vielä kääntyä Helmet-kirjastojen kaukolainapalvelun puoleen, jolloin haku voidaan suunnata myös Suomen ulkopuolelle.
Etelä-Karjalan linnoittamisesta I maailmansodan aikana löytyi seuraavia teoksia:
Reino Arimo, Suomen linnoittamisen historia 1914-1944, (1981);
Etelä-Karjalan kuriiri: kuvauksia Etelä-Karjalan sotilaallisista vaiheista, (2006);
Pertti Jurvanen, Patteritöiden 1916-1917 vaikutuksia eteläkarjalaisten elämään, teoksessa: Etelä-Karjalan vuosikirja 2004-2006, (2006);
I Maailmansodan maalinnoitteet Etelä-Karjalassa, (2005);
Arimon teos on saatavana Kouvolan kaupunginkirjstosta. Muut kuuluvat ainakin Lappeenrannan kaupunginkirjaston kokoelmiin, niitä on mahdollisesti muissakin Etelä-Karjalan alueen kirjastoissa. Niitä voimme pyytää kaukolainaksi.
Tässä joitakin HelMet-verkkokirjaston aineistotietokannasta http://www.helmet.fi löytyneitä oppaita kotisivujen tekemiseen ja HTML-kieleen.
Castro, Elizabeth : Kotisivut kuntoon : HTML, XHTML ja CSS. Readme.fi, 2007. http://www.helmet.fi/record=b1804447~S9*fin
Oliver, Dick : Kotisivut. IT Press, 2004. http://www.helmet.fi/record=b1663435~S9*fin
Millhollon, Mary : Easy web design. Microsoft Press, 2006. http://www.helmet.fi/record=b1768813~S9*fin
Laine, Niklas : WWW-sivuja HTML-kielellä. Helsinki Media, 2001. http://www.helmet.fi/record=b1359767~S9*fin
Wooldridge, Mike : Creating web pages simplified. Wiley, cop. 2009. http://www.helmet.fi/record=b1914799~S9*fin
Steffensen, Jan B. : HTML –itseopiskeluopas. Egmont Richter, 2000. http://www....
Tšekkiläisestä kirjallisuudesta varsinkin vanhemman kirjallisuuden osalta löytyy hyvää tietoa kirjasta: Maailmankirjallisuuden kultainen kirja 5 : Slaavilaisten kirjallisuuksien kultainen kirja / toimittanut V. K. Trast / 1936. Siinä on lyhyt historiallinen katsaus maan kirjallisuuteen ja näytteitä eri kirjailijoilta.
Otavan kirjallisuustieto / toimittaneet Risto Rantala ja Kaarina Turtia / 1990 puolestaan luettelee suuren joukon mainitsemisenarvoisia kirjailijoita. Luettelo alkaa tšekkiläisen kirjallisuuden alkuvaiheista päätyen vuonna 1945 syntyneeseen kirjailijaan. Valitettavasti ko. artikkelissa ei mainita, kenen teoksia on käännetty suomeksi.
Otavan suuri ensyklopedia osa 18 / 1981 tarjoaa myös hyvän ja tiiviin katsauksen...
Maan lapset sarjaan kuuluu viisi osaa: Luolakarhun klaani, Hevosten laakso, Mammutin metsästäjät, Tasangon vaeltajat sekä Luolien suojatit.
En tiedä onko jatkoa tulossa.
Voit lukea lisää esim. Wikipediasta http://fi.wikipedia.org/wiki/Maan_lapset. Sisältää mm kirjailijan pojan haastattelun (englanninkielinen).
En ole saanut lääketieteellistä koulutusta, joten en pysty suoraan vastaamaan kysymykseesi. Suosittelenkin, että konsultoit omaa lääkäriäsi täsmällisen vastauksen saadaksesi.
Aiheesta löytyy kuitenkin tietoa myös internetistä. Esimerkiksi Jyväskylän kaupunginkirjaston koneilta pääsee Terveysportti-tietokantaan, jossa on luettavissa luotettavia artikkeleita sairauksista ja niiden hoidosta. Sieltä löytyy hakusanalla "pneumonia" monia keuhkokuumetta käsitteleviä artikkeleita, joissa käsitellään myös taudin hoitoa. Tietokannassa on luettavissa esimerkiksi Suomen lääkärilehdessä (2004;59(18): s. 1901-1903) julkaistu Seppo Saarelaisen artikkeli "Keuhkokuumeen hoito terveyskeskuksessa". Suomen lääkärilehti tulee Jyväskylän kaupunginkirjastoon...
Hei!
Tällä hetkellä Piki-kirjastoista löytyy viisi dvd-levyä,
jotka käsittelevät haikaloja:
-Haita ja miekkavalaita
-Petoeläimet 1. Saalistajat
-Ryhävalas & valkohai
-Life in the oceans
-Sharkwater
Saatavuuden voi tarkistaa Piki-verkkokirjastosta, osoitteesta https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/haku;jsessionid=859EEB5B6AFB20…
valitsemalla materiaaliksi dvd ja kirjoittamalla asiasanaksi HAIKALAT
1970-luvulta kumpaakin lehteä on muutamien yliopistokirjastojen kokoelmissa. Lehdet ovat mikrofilmeinä. Uutisia ja uutisotsikoita voi löytää selaamalla mikrofilmejä. Molemmat löytyvät ainakin Kansalliskirjastosta:
http://www.kansalliskirjasto.fi/yleistieto/yhteystiedot.html
Vantaalla Uusimaa-lehti tulee Tikkurilan ja Myyrmäen kirjastoihin. Tikkurilassa säilytetään kuluvan ja edellisen kuukauden numerot ja Myyrmäessä kuluvan ja edellisen viikon numerot.
Suomessa julkaistut kirjat saadaan Helmet-kirjastoihin parin viikon kuluessa niiden julkaisemisesta. Ulkomailta tilattavat saapuvat hitaammin, kovin monta viikkoa ei niidenkään saapumiseen pitäisi tilauksesta kulua.
Ikävä kyllä huhu ei pidä paikkaansa, eli Helmet-kirjastoissa ei ole lainattavaa valopöytää. Luettelo kirjastojen lainattavista tai kirjastossa käytettävistä esineistä löytyy täältä:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28esine%20-taiteilijakirja…
Valtioneuvoston asetuksessa kirjastoista (annettu 6. päivänä kesäkuuta 2013) määritellään henkilöstön koulutusrakenne ja kelpoisuusvaatimukset näin:
”Kunnan kirjastolaitoksen henkilöstöstä vähintään 70 prosentilla tulee olla:
1) yliopistossa suoritettu korkeakoulututkinto, johon sisältyvät tai jonka lisäksi on suoritettu vähintään 60 opintopisteen laajuiset korkeakoulutasoiset kirjasto- ja informaatioalan opinnot;
2) ammattikorkeakoulussa suoritettu korkeakoulututkinto, johon sisältyvät tai jonka lisäksi on suoritettu vähintään 60 opintopisteen laajuiset korkeakoulutasoiset kirjasto- ja informaatioalan opinnot;
3) ammatillinen perustutkinto, johon sisältyvät tai jonka lisäksi on suoritettu vähintään 35 opintoviikon laajuiset kirjasto- ja...
Sipoon kirjastolaitoksen historiaa on käsitelty teoksessa
WIKSTRÖM, Verna: En kort beskrivning av bibliotekets i Sibbo hundraåriga verksamhet ajanjaksolla 1861-1961. Se on lainattavissa Seinäjoen pääkirjastosta. Söderkullan kirjasto on avattu vasta 2009, joten siitä tässä teoksessa ei tietenkään ole tietoa.
Sipoon historiaa yleensä käsittelevissä teoksissa saattaa olla tietoa myös kirjastosta mutta alla olevaa teosta ei ole meillä täällä Seinäjoella joten en voi tarkistaa asiaa.
ENBOM, Sten: Sipoon historian vaiheita : entisajoista nykypäivään
Uudempaa aikaa käsittelevää tietoa kannattaa ehkä kysyä suoraan Sipoon kirjastosta, jos heillä vaikka olisi siellä toimintakertomuksia tai muuta vastaavaa josta tietoa voisi poimia.
Munsterhjelmin päiväkirjaa ei edelleenkään ole suomennettu.
Piikojen valtakunnan kirjallisuusviitteiden perusteella vaikuttaisi siltä, että lähdeluettelossa mainittu Kirsi Vainio-Korhosen Jacobina Charlotta Munsterhjelmin päiväkirja 1799-1801 (2006) tarkoittaa itse asiassa Vainio-Korhosen paljolti Munsterhjelmin päiväkirjaan perustuvaa artikkelia Piikojen arkea ja juhlaa Hämeenkylän kartanossa noin 1800, joka sisältyy vuonna 2006 ilmestyneeseen Vainio-Korhosen ja Marjatta Rahikaisen toimittamaan kirjoituskokoelmaan Työteliäs ja uskollinen : naiset piikoina ja palvelijoina keskiajalta nykypäivään.
Vainio-Korhonen on käsitellyt Munsterhjelmin päiväkirjaa myös kirjassaan Suomen herttuattaren arvoitus : suomalaisia naiskohtaloita 1700-luvulta...
Vastuu julkaisun laillisuudesta on aina ensi sijassa sillä, joka julkaisun tekee ja tuo sen yleisön saataville (sillä, onko toiminta kaupallista vai ei, ei ole tässä suhteessa merkitystä). Se henkilö tai yhteisö, joka on tämän äänikirjan julkaissut, on oikeudellisesti vastuussa siitä, että tekijänoikeudelliset luvat ovat kunnossa. Kysyjän luettelon perusteella on ilmeistä, että mukana on myös suojattuja teoksia (Martti Haavio kuoli vasta 1973 eli vapautuu vasta vuonna 2044). Suojatun runon (lorukin on tässä mielessä runo) levittäminen luetussa muodossa on luvanvaraista.
Kokonaan toinen asia on, missä määrin kirjaston voidaan katsoa olevan velvollinen selvittämään tekijänoikeudellisia taustoja tai reagoimaan mahdollisiin epäilyihin. Tässä...
Annettujen vinkkien perusteella voisi arvella, että kaivattu kirja on Henry David Thoreaun Kävelemisen taito (Jack-in-the-box, 1997).
Kävelemisen taito ilmestyi ensimmäisenä niteenä kustantajan "Pienessä kävelykirjastossa", johon kuuluvat myös Robert Louis Stevensonin Kävelyretkistä ja Vasili Sleptsovin Ensimmäinen oppitunti.
The flag of Finland is a version of Scandinavian Cross. The Finnish version - in blue and white for lakes and snowscapes - was first adopted in 1863, the same year that Finnish was recognized as the official language. (Devereux, Eve: Identifying flags-1994)
