Putouksen kaudet 1-5 on julkaistu DVD:llä, ja ne löytyvät lainattaviksi useiden eri kirjastojen kokoelmista.
Ne on julkaissut Scanbox Entertainment Finland Oy. Heiltä voi tiedustella julkaistuun materiaaliin liittyviä asioita.
https://www.scanbox.com/fi/
Hei,
kaikki, joita kiinnostaa sanaristikoiden laadinta kiinnostaa, voivat niitä tehdä. Internetistä löytyy muutamia sivustoja, joita voi hyödyntää ristikoiden laadinnassa. Kannattaa tutustua esimerkiksi Sanaris oy:n sivustoon ja Generistik-sivustoon. Jälkimmäinen on tietokoneohjelma ristikoiden laadintaan. En pysty sanomaan millainen se käytännössä on. Rekisteröityminen maksaa 50 €. Internetistä voi löytyä myös muita sanaristikoiden laadintaan tehtyjä ohjelmia.
Ristikoiden laadinnassa on tärkeää hyvä ja monipuolinen suomenkielentaito. Ristikoiden laadintaan on julkaistu erilaisia sanaristikkokirjoja. Kirjat ovat pääasiassa sanastoja ja niitä ovat laatineet esimerkiksi Erkki Vuokila ja Veijo Wirén. Näitä kirjoja kannattaa tiedustella...
Anni Swanista on kirjoitettu ainakin seuraavissa kirjoista:
-Kotimaisia nuortenklassikoita 2000
-Arjava, Hellevi: Kiltti tyttö Katajanokalta 1999
-Suomalaisia vaikuttajanaisia 1977
-Lehtonen, Maija: Anni Swan 1958
Näihen kirjojen saatavuutta voit tarkistaa Oulun aineistotietokannasta osoitteessa
http://www.ouka.fi/kirjasto/ostrobotnia/index.html
Näillä nettisivuilla on lisäksi tietoa Anna Swanista, teosluettelo ym, käypä tarkistamassa:
http://www.infoplaneetta.hyvan.helsinki.fi/kirjoista/swan.html
http://www.lappeenranta.fi/kirjasto/carelica/kirj/swan.html
Ainoa Tiffany-lasitöitä muiden lasitöiden ohella käsittelevä video, jonka onnistuimme internetin kautta löytämään, on nimeltään Stained glass for beginners (ilm. 1989).
Valitettavasti Kirjastot.fi-sivujen monihaku,Suomen maakuntakirjastojen yhteistietokanta Manda, yliopistokirjastojen yhteistietokanta Linda ja taidekorkeakoulujen yhteistietokanta Arsca eivät antaneet yhtään viitettä tuolla nimekkeellä.
Esimerkiksi seuraavan www-osoitteen kautta pääsee tutustumaan monenlaisiin lasitöitä koskeviin sivuihin sekä sähköiseen kirjakauppaan, jonka kautta materiaalia voi ostaa
http://downeaststainedglass.com/freestainedglasspatterns.html
Franklin W. Dixonista ei löydy elämäkertaa eikä mainintaa ulkomaisista lastenkirjailijoista kertovissa kirjoissamme, koska Dixon on tietojemme mukaan salanimi, jonka taakse kätkeytyy useita eri kirjoittajia.
R. L. Stinestä löytyy tietoa internetistä esimerkiksi Googlen http://www.google.fi/ kautta. Kirjoita hakukenttään lainausmerkkien sisään ”r. l. stine” ja saat tulokseksi useita sivuja.
Myös Yahoossa on linkkejä lastenkirjailijoita käsitteleville sivuille osoitteessa http://dir.yahoo.com/Arts/Humanities/Literature/Authors/Children_s/ R. L. Stine on listalla myös.
R. L. Stinestä löytyy kirjailijaesittely myös Mervi Kosken kirjasta Ulkomaisia nuortenkertojia 1 : Goosebumpsien kauhusta Tylypahkan taikaan. Helsinki : BTJ Kirjastopalvelu, 2001.
Etunimien merkityksistä ja niiden alkuperistä löytyy tietoa monista nimikirjoista. Tällaisia ovat esimerkiksi Pertti Lempiäisen Suuri etunimikirja ja Kustaa Vilkunan Suuri nimipäiväkalenteri. Näissä kerrotaan, että nimi Anita on Annan ja Juanitan espanjalaisia ja italialaisia kutsumamuotoja.
Suoraa vastausta on vaikea saada muuten kuin kysymällä asiaa suoraan esimerkiksi sähköpostitse eri televisio-ohjelmayhtiöistä. Esimerkiksi BBC:n "HardTalk"-ohjelman tuotantotiimistä kerrottiin meille, että heillä on yhdessä keskustelussa maksimissaan 4 osallistujaa juontajan lisäksi. Heidän mukaansa tämäkin on jo liikaa.
Television keskusteluohjelmista on tehty myös tieteellisiä tutkimuksia, joista on julkaistu artikkeleita journalistiikan, mediatutkimuksen ja kulttuurintutkimuksen alojen lehdissä sekä artikkelikokoelmissa. Alla mainitusta kirjasta ja artikkeleista voi löytyä tietoa eri tyyppisten keskusteluohjelmien tavallisista osallistujamääristä. Viitteet on saatu ARTO-tietokannasta hakusanalla "keskusteluohjelmat" sekä EBSCO Master...
Kaikki kolme kirjaa löytyvät useasta HelMet-kirjastosta pääkaupunkiseudulla. Saatavuustiedot ja varaukset voi tehdä osoitteessa: http://www.helmet.fi
Varausta tehdessä on oltava voimassa oleva HelMet-kirjastokortti sekä siihen kuuluva tunnusluku. Kortin saa mistä tahansa HelMet-kirjastosta esittämällä virallisen henkilökortin (passi, ajokortti, kuvallinen kela-kortti).
Kokonaisuudessaan Paavo Cajanderin suomennos kyseisestä vuorosanasta kuulu seuraavasti:
Tyhjä lehti.
Ei ilmaissut hän lempeänsä koskaan;
Vait'oloon vaan, kuin madon kukanpointa,
Hän syödä antoi rusoposkeansa;
Miel' apeana, kulonkarvaisena,
Hän mietiskelyyn vaipuneena istui,
Kuin kärsivällisyys hautapatsaall' istuu,
Hymyillen tuskalleen. Tää rakkautt' eikö?
Me miehet, enemmän me puhumme
Ja vannommekin enemmän, mut meissä
Enemmän kuorta on kuin tahtoa,
Ja valamme ne vaan on vahtoa.
Shakespeare: Kootut draamat IV; Loppiaisaatto: 11, 4. s. 37-38. Werner Söderström Osakeyhtiö. 1950. (1. painos vuodelta 1899).
MattiYrjänä Joensuusta ei elämänkertaa löytynyt, mutta hänestä on kerrottu seuraavissa kirjoissa:
Pekka Tarkka: Suomalaisia nykykirjailijoita, Tammi 2000 Suomalaisia kirjailijoita, toimittaneet Juhani Kohonen ja Risto Rantala, Otava 2004
Kotimaisia dekkarikirjailijoita, Gummerus 2001
Timo Kukkola: Suomalaisia rikoskirjailijoita, Suomen dekkariseuran julkaisuja 1998
Joensuun kirjoja on tarkastellut tutkimuksessaan Voitto Ruohonen kirjassa Paha meidän kanssamme, Matti Yrjänä Joensuun romaanien yhteiskuntakuvausta, Otava 2005
Kirjojen saatavuustiedot osoitteessa www.helmet.fi
Etsitty kirja on mitä todennäköisimmin Karttakeskuksen Suomen 100 -sarjassa vuonna 2008 julkaistu Aimo Kejosen Kansantarinat. Se esittelee maakunnittain sata kansantarinoiden paikkaa. Kustakin paikasta kerrotaan siihen liittyvä tarina ja listataan muita samantyyppisiä kertomuksia. Mukaan mahtuu kertomuksia tontuista ja haltioista, kummituksista ja jättiläisistä, noidista ja eläimistä, mutta myös elävistä ihmisistä.
Kirjastot.fi-sivustolta löytyy kirjastojen yhteystietoja. Seutuyhteistyö-sivulla (http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastot/kunnan-ja-kaupunginkirjastot/se…) voi valita valikosta haluamansa ryhmän, esim. Pirkanmaan maakuntakirjastoalueen. Painamalla Näytä kimpat -painiketta saa luettelon kirjastoista, ja niiden nimiä klikkaamalla pääsee edelleen yhteystietoihin.
Helmet-verkkokirjaston kirjautumissivu oli eilen eli 12.9. poissa käytöstä häiriön takia iltapäivästä noin puoleenyöhön. Nyt Helmet toimii jälleen normaalisti, eli salasanaa ei tarvitse vaihtaa.
Pahoittelemme häiriötä.
Helmet-kirjastoihin on tulossa kolmekin suomenkielistä ohjekirjaa Window 8 -käyttöjärjestelmästä. Kahdessa tekijänä on Jyrki Kivimäki ja kolmannessa Reima Flyktman. Kirjojen tiedot näkyvät jo Helmet-tietokannan kautta, ja niitä voi varata, mutta vielä nämä uudet kirjat eivät ole kirjastoihin saapuneet.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Näyttelijä Inkeri Wallenius on lukenut c-kasetille ja cd-levylle lukuisia kirjoja, mutta näitä kysymiäsi ei löytynyt. Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan Ollin oppivuodet ja Iris rukan on lukenut c-kasetille Liisamaija Laaksonen ja Saran ja Sarrin Pirkko Aarnio:
https://finna.fi
Celia-kirjaston kautta löytyy uudempia versioita, mutta näissäkään lukijana ei ole Inkeri Wallenius:
http://www.celia.fi/nain-lainaat
Kenties Yleisradio on esittänyt aikoinaan kirjat myös Walleniuksen lukemana, mutta näitä nauhoituksia ei ole ollut yleisesti saatavilla.
Kirjoina kaikki kolme saa lainaan mm. Helmet-kirjastoista:
http://www.helmet.fi/fi-FI
Hei!
Valitettavasti virallista historiikkia Loviisan seudun sotaveteraaneista ei ole olemassa. Mutta kaipaamasi tieto saattaa löytyä seuraavista julkaisuista:
Kull, Magnus: Trettio år av krigsveteranarbete i Lovisa, 1998 (8 s.)
Isaksson, Carola: Pernå krigsveteraner 1976-2006, 2006
Lapinjärven veteraanikirja, 1999
Husman, Carl-Henrik: Minnen från krigstiden 1939-45, 2005 (käsittelee Liljendalia)
Stjernschantz, Göran: Södra Finlands krigsveterandistrikt, 1997
Pernå i fosterlandets försvar, 1991
Yllämainitut julkaisut on lainattavissa Loviisan kaupunginkirjastosta, Kuningattarenkatu 24, 07900 Loviisa.
Puh: 044 723 0242
Näytelmä on Nikolai Erdmanin Eläköön itsemurhaaja - elämä on ihanaa! Sen on suomeksi julkaissut Näytelmäkulma 1990-luvulla. Sen on julkaissut myös Työväen näyttämöiden liitto vuonna 1969 nimellä Elämä on ihanaa: viisinäytöksinen huvinäytelmä. Alkuperäinen venäjänkielinen nimi on Samoubijtsa.
Näytelmä on julkaistu vain näytelmämonisteena. Uudempi versio on Teatterikorkeakoulun kirjastossa ja vanhempi Oulun yliopiston kirjastossa.
https://finna.fi
