Säe on Bertil Malmbergin (1889-1958) runosta Morgon, joka löytyy kokoelmasta Illusionernas träd ja netiltä osoitteesta http://www.geocities.com/thesseli_84/Ovrigt/Dikter/Karleksdikter.htm .
Pro gradua tai muuta opinnäytetyötä tehtäessä kannattaa aina ensin ottaa yhteyttä sen oppilaitoksen kirjastoon, jossa opiskelee. Esimerkiksi yliopistojen kirjastoilla on käytössään paljon laajemmin tietokantoja ja muita tiedonlähteitä kuin yleisillä kirjastoilla.
Oulun yliopiston kirjastolla tiedonlähteet on jaoteltu kirjaston www-sivuille tieteenaloittain. Eri alojen tiedonlähteet löytyvät sivulta
http://www.kirjasto.oulu.fi/index.php?id=2
ja ne ovat käytettävissä Oulun yliopiston kirjastolla. Kirjasto antaa myös tiedonhaun ohjausta opinnäytetyön tekijälle.
On mahdollista. Voit täyttää kaukopalvelulomakkeen täällä: http://www.lib.hel.fi/forms/kaukopalvelupyynto.asp
Voit toki tehdä tilaukset myös Töölön kirjastossa kirjastonhoitajan kanssa. Ja aina voit valita kaukolainojen noutopaikaksi haluamasi kirjaston. Kaukopalvelumaksut ovat Suomessa ja Pohjoismaissa 4 €/teos ja muualta Euroopasta 25€/teos.
Serge Raffyn teoksessa Fidel, joka on ilmestynyt suomeksi vuonna 2005 kerrotaan sivulla 120, että lokakuun 30 päivänä 1955 Castro piti New Yorkissa eräässä Palm Gardenin salissa 52nd Streetin ja 8th Avenuen kulmassa puheen 800 kuubalaissiirtolaiselle. Yöpymispaikkaa ei mainita.
Hartford Web Publishingin kustantamasta World History Archives-verkkolähteessä on osio nimeltä About President Fidel Castro http://www.hartford-hwp.com/archives/43b/index-bh.html, josta löytyy mm.Teresa Gutierrezin artikkeli Fidel Castro visits New York City
http://www.hartford-hwp.com/archives/43b/205.html . Artikkeli on ilmestynyt alun perin Workers Worldissa 21 syyskuuta vuonna 2000 ja siinä kerrotaan, että Kuuban presidentti on matkustanut Yhdysvaltoihin vain...
Saat tiedon sähköpostilla.
Voit itse vaikuttaa siihen, miten saat tiedon varatuista kirjoista. Postikortteja emme valitettavasti lähetä, mutta vaihtoehdot ovat sähköposti, tekstiviesti tai kirje.
Voit valita ilmoitustavaksi sähköpostin tai kirjeen joko niin että ilmoitat valintasi kirjastossa henkilökunnalle, jolloin se kirjataan rekisteriimme, tai www.helmet.fi:n kautta näin:
Kirjaudu Omiin tietoihisi ja napsauta painiketta Muuta yhteystietojasi. Valitse haluamasi ilmoitustapa kohdasta Haluan, että kirjasto lähettää ilmoitukseni postitse / sähköpostitse. Lisää tarvittaessa sähköpostiosoitteesi ja napsauta painiketta Jatka.
Sähköpostin tai kirjeen saat maksutta. Tekstiviestipalvelu on maksullista. Jos haluat ilmoitukset tekstiviestein,...
Kriisinhallintajoukkojen koulutuksesta vastaa Porin Prikaatissa toimiva Kriisinhallinkeskus. Viime kädessä koulutuksen sisällöstä näin vastannee Porin Prikaatin komentaja.
Kouluttajina toimivat myös toimialueilta saapuvat rauhanturvaajat, jotka tuovat koulutukseen mukanaan viimeisimmät toimintatavat ja niihin vaikuttavat tekijät.
Lisätietoa koulutuksesta löytyy sivuilta http://www.mil.fi/maavoimat/tiedotteet/5363.dsp
http://www.rauhanturvaajaksi.fi/
Laki sotilaallisesta kriisinhallinnasta 6 § säätää, että puolustusvoimat huolehtii sotilaallisen kriisinhallinnan edellyttämien valmiuksien luomiseksi tarvittavasta koulutuksesta ja harjoituksista.
Google-haku "Maailman rauhanneuvosto" tarjoaa mm. Wikipedia-artikkelin, josta on hyvä lähteä liikkeelle. Sitä kautta löytyy järjestön kotisivukin. Toisen järjestön suomenkielisen nimen osalta ei löytynyt hakutuloksia, mutta "Soviet Peace Committee" tuottaa tulokseksi englanninkielisen Wikipedia-artikkelin ja monia erilaisía linkkejä.
Suomalaisissa kirjastotietokannoissa ko. järjestöjä käsitteleviä teoksia ei varsinaisesti taida olla. Hakutulokset asiasanoilla rauhanliikkeet ja rauhantyö ovat pääasiassa pamfletteja ja/tai Suomen rauhanliikkeitä koskevia. Kannattaa tsekata mm. Pasifistin taskukirja (2003) sekä Väkivallan loppu: johdatus uuteen rauhanpolitiikkaan (2000). Hyödyksi saattaisi olla myös Neuvostoliiton historiaa käsittelevä teos...
Sekä väri- että mustavalkotulosteet maksavat 0,40 euroa kappale kaikissa Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteissä, siis myös Herttoniemen kirjastossa.
http://www.lib.hel.fi/asiakastietokoneet/
Hei!
Tuota Jevgeni Balasovin kirjaa ei ole suomennettu, venäjän kielisenä se löytyy Itä-Suomen yliopiston kirjastosta.
Sen sijaan Balasovin tuotannosta on suomennettu teokset Karjalan Kannas sotien jälkeen v. 1940-1941, 1944-1950 ja Sellainen on Viipuri:
Viipuri ja Karjalankannas venäläisin silmin. Nämä molemmat kirjat löytyvät Kuopion Varastokirjastosta.
Hei
Rauman kirjastosta ei löydy Toimintaterapeutti-lehteä, eikä sitä ole myöskään muissa Satakirjastoissa. Samkin Tiilimäen kirjastoon kyseinen lehti tulee, jos satut Porissa päin liikkumaan. Jos tarvitset lehden vanhempia numeroita, voit ottaa yhteyttä kirjastoon ja tilata niitä kaukolainaksi.
Sopivia lehtiä ovat Länsi-Suomi ja Turun sanomat. Länsi-Suomi on luettavissa mikrofilmiltä Rauman pääkirjastossa ja filmeistä saa otettua myös kopioita. Turun sanomat on luettavissa mikrofilmiltä Turun pääkirjastossa.
Mikrofilmit saa tilattua myös kaukolainaan muihin Suomen kirjastoihin.
Ikävä kyllä satua ei ole tunnistettu. Sitä on kysytty myös kirjastojen yhteisen sähköpostilistan kautta, ja jos sieltä löytyy vastaus, lähetän sen sinulle.
Tunnistaisiko joku lukijoista tämän sadun?
Ammattinetistä osoitteesta http://www.ammattinetti.fi/ammatit/detail/196_ammatti löytyy hiukan kuvausta kirjastovirkailijan työnkuvasta.
Työn tarkka sisältö riippuu kuitenkin aika paljon kirjastosta, ja toki henkilö itsekin voi vaikuttaa siihen, millaisia tehtäviä saa työssään. Esimerkiksi Helsingin kaupunginkirjastossa vain harva kirjastovirkailija luetteloi aineistoja. Toisaalta oma työnkuvani kirjastovirkailijana on hyvin laaja verkkotietopalvelusta lukupiirin vetämiseen ja kirjavinkkauksesta hankittavan aineiston valintaan. Työtehtäviä ei siis oikein ole mahdollista luetella tyhjentävästi.
Michael Boothin "The Almost Nearly Perfect People" ilmestyi suomeksi viime vuonna Panu Väänäsen kääntämänä ja Docendon kustantamana. Teoksen suomenkielinen nimi on "Pohjolan onnelat : karu totuus Suomesta, Ruotsista, Norjasta, Tanskasta (ja Islannistakin)".
Suomennos saatiin kirjastoihin viime vuoden lopulla ja on varattavissa.
http://www.amazon.co.uk/The-Almost-Nearly-Perfect-People/dp/0224089625
https://finna.fi
http://www.helmet.fi/fi-FI
Ismo Parikan kirjan Hinnasto suomalaisille kolikkovarianteille 1864-2001 mukaan vuoden 1959 200 markan arvo on sen kunnon mukaan 20-90 euroa.
Tietoa rahojen kuntoluokituksesta löytyy mm. Suomen Numismaatikkoliitto ry:n sivuilta:
http://www.numismaatikko.fi/index.php/tietopankki/rahojen-kuntoluokitus
Liiton sivuilta löytyy paljon tietoa vanhoista rahoista muutenkin:
http://www.numismaatikko.fi/
Ei ole tietoa. Kirjavälityksen syksyn ennakkotiedoissa ei näy mitään uutta sarjaa Cassandra Clarelta, mutta kaikilta kustantajilta ei ole ennakkotietoja.
Claren tähänastinen suomalainen kustantaja on Otava, jonka omassa syksyn julkaisuluettelossa ei ole tätä sarjaa. Voit aina kysyä kustantajlata, onko sillä aikomus julkaista myöhemmin myös Infernal devices -sarja suomeksi. Otavan yhteystiedot ovat täällä: http://otava.fi/yritys/yhteystiedot/
Yliopiston almanakkatoimiston sivuilla kerrotaan, että vuoden 2010 nimipäiväuudistuksesta lähtien rajana on pidetty 500 nimen saanutta uudestusta edeltäneen 50 vuoden aikana. Nimen yleisyys ei kuitenkaan ole ainoa kriteeri.
Nyyrikki-nimi on ollut almanakassa vuodesta 1929. Sen alkuperä on vanhoissa kansanrunoissa. Kalevalassa Nyyrikki on metsänhaltijan nimi, Mikael Agricolan Psalttarissa (1551) karjalainen metsästyksen jumala. Kalevalaisten ja muiden suomalaisten nimien yleistyminen liittyi 1800-luvun suomalaisuusaatteeseen. Almanakassa pidettyjä, harvinaiseksi käyneitä kalevalaisia nimiä ovat myös mm. Mielikki, Kylli, Ahto ja Ilmatar.
Asiassa voi kääntyä myös Almanakkatoimiston puoleen. Yhteydenottolomake löytyy osoitteesta https://...
Oili Tannisesta ja hänen tuotannostaan kerrotaan seuraavissa lehtiartikkeleissa: Onnimanni 1993; 3, s. 28-30, 50, Kotiliesi 1990; 18, s. 40-41, 43, Books from Finland 1971; 4, s. 12-14.
Hänestä on tietoa myös seuraavissa kirjoissa: Mielikuvia : suomalaisia
kirjankuvittajia (1989), Suomalaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita osa 4 / toim. Vuokko Blinnikka, Kari Vaijärvi (1987), Suomalainen kuvakirja : lastenkirjojen kuvituksia 1960-luvulta nykypäivään (1988), Lappalainen, Irja, Suomalainen lasten- ja nuortenkirjallisuus (2. uud. p. 1979).
Googlesta löysin hakusanoilla Tosno and map* internet-sivun http://www.multimap.com/index/RS71.htm.
Sieltä luettelosta löytyi myös Tosnon kartta, jota voi tarkentaa tarpeen mukaan.
Laulun sanat löytyvät monista joululaulukirjoista. Neljännessä säkeistössä lauletaan "mennä tonttuset voi ilomielin" ja kolmessa ensimmäisessä "tulla tonttuset voi ilomielin".
