Kaukolainaa ko. teos täyttämällä lomake omassa kirjastossasi tai netissä tämän linkin kautta http://www.espoo.fi/default.asp?path=1;28;11866;17273;17316
Kaukolaina toimitetaan kotikirjastoosi ja se maksaa 4 euroa /teos. Maksu maksetaan kun teos noudetaan lainattavaksi.
Jyväskylän kaupunginkinkirjaston tietokannasta http://jkl226.jkl.fi/Aalto?formid=find2 voi etsiä kahden asiasanan yhdistelmällä. Nimeke -kohdan pudotusvalikosta valitse asiasana, jolloin saat kaksi asiasana -kohtaa. Aiheeseen sopivia asiasanoja ovat esim. työhyvinvointi, työmotivaatio, työ, työelämä, jaksaminen, työpaikkaliikunta, liikunta. Aiheesta voi löytyä myös lehtiartikkeleita. Kirjastossa on lehtiartikkelien hakumahdollisuus Aleksi ja Arto -tietokannoista.
Aiheeseen sopivia kirjoja esim. Työyhteisö liikkumaan: opas työyhteisöliikuntaan (2009), Aalto: Työelämän selviytymisopas: käytännön ohjeita työhyvinvointiin (2006),Työpaikkaliikunnan hyvät käytännöt (2006).
Tieto kannettavista tietokoneista löytyy Turun kaupunginkirjaston sivulta kohdasta Asiakkaana kirjastossa ja siellä otsikon Turun kaupunginkirjaston työasemat -alta.
Suoraan siihen pääsee osoitteessa http://www.turku.fi/Public/default.aspx?contentid=1740
Kannettavia tietokoneita saa lainaksi pääkirjaston uutistorilla lainauskorttia ja kuvallista henkilötodistusta vastaan.
Laina-aika on kaksi tuntia.
Kortti on laitettu lainauskieltoon ja huomautuksiin lisätty, että kortti on kadonnut. Uuden kortin voi noutaa kirjastosta. Uusi kirjastokortti kadonneen tilalle maksaa 2 euroa.
Tunnusluvun eli pin-koodin saat, kun menet mihin tahansa HelMet-kirjastojen eli Helsingin, Espoon, Vantaan tai Kauniaisten kaupunginkirjaston palvelupisteeseen, esität kuvallisen henkilöllisyystodistuksen ja pyydät tunnuslukua. Saat itse valita tunnuslukuun tarvittavat neljä numeroa.
Helsingin kaupunginkirjaston palvelupisteiden yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjastot/. Tunnusluvusta löytyy tietoa osoitteesta http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjastokortti/.
Uutuusluettelot ovat yhä olemassa. Ne löytyvät osoitteesta http://luettelo.helmet.fi/search*fin/3. Uuden HelMet-verkkosivuston pääsivulle osoitteeseen http://www.helmet.fi/fi-FI on myös nostettu valikoima uutuuskirjoja, joiden kansikuvat näkyvät kohdan ”Uutuudet” kuvakarusellissa. Sivustosta on vastikään julkaistu vasta ensimmäinen versio, joten se kehittyy vielä. Uutuudet ovat joka tapauksessa jatkossakin tärkeä osa sivustoa.
Keplo Leutokalman viidennen osan piti tosiaan ilmestyä jo tämän vuoden puolella suomeksi, mutta ilmestyminen on siirtynyt vuoden 2013 alkuun. Kirjan suomenkielinen nimi tulee ilmeisesti olemaan Jäänteiset.
Lähteet:
http://www.risingshadow.fi/keskustelut/index.php?topic=6136.0
https://www.facebook.com/pages/TAMMI/182101125174279?fref=ts (Espoon Fantasian kysymys)
Kysymiäsi teoksia ei valitettavasti löydy Suomen kirjastojen
tietokannoista. Ulkomaisisten kirjastojen tietokantoja on osoitteessa: http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastot/ulkomaiset/.
Verkosta löytyy vapaa digitoitu versio teoksesta vuodelta 1853. http://archive.org/stream/gliecatommiti00unkngoog#page/n7/mode/1up
Ja kirja löytyy WorldCat -luettelosta:
Hecatommithi, overo Cento Novelle.
by Giovanni Battista Giraldi Cinthio
Book, Language: Italian, Publisher: Venetia, 1608.
Sijainti: National Library of Scotland
University of Cambridge
University of Edinburgh, Main Library
Aurinkokunnan kaikki planeetat kiertävät Aurinkoa. Näin ollen Jupiterin katoaminen ja sen painovoiman häviäminen ei vaikuttaisi sanottavasti muiden planeettojen kiertoratoihin, koska Auringon painovoima on määräävin tekijä.
Jupiterin kuiden uusien ratojen laskeminen vaatisi huomattavasti matemaattisia kaavoja ja laskutehoa. Jupiterin koko kuujärjestelmä (67 kuuta) kiertää yhdessä Jupiterin kanssa Aurinkoa ja lisäksi kuut kiertävät Jupiteria.
Jupiterin uloimmat kuut jatkaisivat Auringon kiertämistä suunnilleen samalla etäisyydellä Auringosta kuin ennenkin.
Sisemmät kuut lähtisivät uusille radoille aurinkokuntaan.
Jos kysyjä tarkoittaa Unto Monosen säveltämää "Muistojen jenkkaa", se löytyy ainakin seuraavilta CD-levyiltä:
Pekka Himanka: "20 suosikkia - Maailman valot" (1997)
Reijo Taipale: Parhaat vuosilta 1962-1996 (Valitut Palat 1997)
Kappale löytyy myös muutamalta harvinaisemmalta äänitteeltä, joita ei yleisissä kirjastoissa välttämättä ole. Tuo Himangan levy löytyy ainakin HelMet-kirjastoista. Taipaleen levyä ei ainakaan maakuntakirjastoista näytä löytyvän.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Voisiko kysymyksessä olla Ahti Sonnisen Immi Hellénin sanoihin säveltämä Äiti leipoo? Laulussa on viisi säkeistöä, siinä leivotaan lapsille kakkuja ja leipää. Nuotit lauluun löytyvät esim. VirkistysVerson laulukirjasta (979-0-55001-179-3) tai Suomen lasten laulukirjasta (978-951-1-26024-0), joita on hyvin saatavana Helmet-kirjastoissa.
Kansalliskirjaston Fennica-tietokanta osoitteessa https://finna.fi kertoo, että ”Calendar girl” on kirjan pääotsikko ja ”tammikuu, helmikuu, maaliskuu” puolestaan alaotsikko. Kirjojen merkitsemistavat saattavat hiukan vaihdella kirjastoittain.
Kirjastojen merkitsemistavoista löytyy tietoa esimerkiksi Kansalliskirjaston Kirjastoaineistojen kuvailusäännöt -sivustolta osoitteesta https://wiki.helsinki.fi/pages/viewpage.action?pageId=86353913. Säännöissä on kerrottu, mistä kohti ensisijaisesti esimerkiksi kirjojen tiedot otetaan, mutta kirjastot saattavat toki poiketa ohjeista, jos katsovat itse jonkin muun ratkaisun paremmaksi.
Päähkänä löytyy kirjasta Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja L-P (1995) s. 455 pähkinä -sanan kohdalta. Muita murteellisia ilmaisuja pähkinä -sanalle on pähken, pähkynä, pähkänä, päähkinä, päähkänä jne.
En ole millään muotoa hämähäkkien ruokailutapojen erikoistuntija, mutta yritän vastata yleisen biologisen tietämyksen perusteella ja viittaan suomenkieliseen Wikipedian artikkeliin perusasioiden osalta.
Suomesta tunnetaan noin 650 hämähäkkilajia, joten ruokailutavoistakin löytyy eroavaisuuksia. Tärkeä rajoitus on kuitenkin siinä, että hämähäkit nauttivat ravintonsa nestemäisessä muodossa. Yleensä hämähäkki ruiskuttaa uhriinsa myrkyn ja ruoansulatusnesteen sekoitusta, joka sekä tappaa saaliin että muuttaa sen sisäelimet nesteeksi. Tämän nesteen hämähäkki imee erityiseen "imumahaan". Monien hämähäkkien suuaukon ympärillä näkyy kyllä kaikenlaisia väkäsiä, mutta niiden tehtävänä on pitää saalis paikallaan, ei pilkkoa sitä sopivan kokoiseksi....
Kielitoimiston ohjepankista löytyvät ohjeet alkukirjaimesta viranomaisten, virastojen ja oppilaitosten nimissä, http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/203
Siellä sanotaan mm. näin: Valtionhallinto koostuu monenlaisista laitoksista, joiden nimet voivat olla hyvinkin erityyppisiä. Alkukirjaimen koko määräytyy yleensä sen mukaan, minkätyyppistä laitosta nimen loppuosa tarkoittaa. Isolla alkukirjaimella kirjoitetaan valtion keskushallinnon virastojen ja laitosten, valtionyhtiöiden, valtion oppilaitosten ja lakisääteisten eläkelaitosten nimet. Pienellä alkukirjaimella kirjoitetaan valtion keskushallinnon ylinten hallintoelinten ja ministeriöiden sekä tuomioistuinten ja poliisiviranomaisen nimet. Tarkempia ohjeita löytyy...
Äänioikeutettu voi tosiaan halutessaan ennakkoäänestää missä tahansa ennakkoäänestyspaikassa. Oikeusministeriön julkaisemassa vuoden 2023 eduskuntavaaleja koskevassa ohjeistuksessa kerrotaan tarkemmin järjestelyistä ennakkoäänestyspaikassa:
Äänestämään tulleen henkilöllisyys on todettava ennen kuin hänelle annetaan äänestyslippu.
Eduskuntavaaleissa äänestäjä voi äänestää vain oman vaalipiirinsä ehdokaslistojen yhdistelmään otettua ehdokasta. Äänestäjän oma vaalipiiri on se, joka on merkitty hänen kohdalleen äänioikeusrekisteriin ja hänelle lähetettyyn äänioikeusilmoitukseen (ilmoituskorttiin)
Äänestyskoppiin sijoitetaan sen vaalipiirin, jonka alueella ennakkoäänestyspaikka sijaitsee, ehdokaslistojen yhdistelmä. Ennakkoäänestyspaikassa...
Kirjastoissa on paljon hevosen hoitoa ja koulutusta käsitteleviä kirjoja. Niitä löytyy sekä lasten- että aikuistenosastoilta. Esimerkiksi Soini Talaskiven Suomalaisessa hevoskirjassa kerrotaan mitä pitää ottaa huomioon, jos/kun aikoo hankkia hevosen. Siinä käsitellään laajasti hevosen ylläpitoon, hoitoon ja koulutukseen liittyviä asioita.
Laukan opettamista entiselle ravurille neuvotaan esimerkiksi kirjassa Hevosen käytös ja käyttäytyminen (toimittanut Virpi Nieminen). Sieltä löytyy luku Ravurista ratsuksi.
