Asiaa voisi kysyä Ukrainan kansainvälisestä kulttuurikeskuksesta Tampereelta https://www.ukraina.fi/fi tai kahdesta ukrainalaisten yhdistyksestä. https://ukrainians.fi/fi/ ja https://www.ukrfin.fi/.
He osaavat varmasti kertoa laulun sopivuudesta parhaiten.
(Lisäys 31.5.2022):
Laulu on Suomessa on levinnyt ukrainalaisena kansanlauluna, vaikka se todellisuudessa on venäläisen Andrei Eshpain sävellys. (Lähde: Reijo Kekkonen / Sulasol)
Löytämistäni kotimaisista hirviaiheisista runoista lähimmäs metsän valtias -teemaa osunee Larin-Kyöstin Sokea hirvi, joka säkeissään kuvailee hirveä esimerkiksi näin: "Muinoin metsän kuninkaana / kulki kemppi kruunu päässä / sadat salot riistamaana -- ".
Sokean hirven voi lukea esimerkiksi seuraavista kirjoista:
Eläinrunojen kirja
Larin-Kyösti, Korpinäkyjä : toinen sarja
Larin-Kyösti, Ota sun kaunis kantelees : valitut runot 1897-1946
Muita tunnettujen kotimaisten lyyrikoiden hirvirunoja:
Viljo Kajava, Hirvi
Kirsi Kunnas, Legenda
Marja-Leena Mikkola, Hirvi odottaa talvea
Lauri Pohjanpää, Haavoitettu hirvi
Matti Rossi, Hirvilähde
Tommy Tabermann, Hirvien kapina
Sodat ja kriisit ovat muuttaneet passivaatimuksia. Ensimmäisen maailmansodan myötä passiin tuli valokuva, koska pelättiin vakoilijoita. Valokuvaksi tosin kelpasi ensin millainen kuva tahansa yhdistettynä tietoon hiusten ja silmien väristä sekä pituudesta. Passikuva alkoi muistuttamaan nykyisen kaltaista oikeastaan vasta 1960, kun passinkirjoitus siirtyi poliisille.
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/suomen-passiin-alettiin-vaatia-valo…
Lisätietoja passin historiasta Paula Haaran ja Asko Lehmuskallion teoksessa Ruumiin ja dokumenttien kytkökset: Suomen passin historiaa (2020)
https://www.epressi.com/tiedotteet/valokuvaus/suomen-passin-historiaa-k…
Ajokortti tuli autoilijoille pakolliseksi vuonna 1922. Asetus automobiililiikenteestä (...
Kotouttaminen on uusi sana, jota suomen kielen sanakirjat eivät vielä tunne. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen antamien tietojen mukaan sanaa on käsitelty radion kielikorvassa ja Helsingin Sanomissa. Tällöin sanalla kotouttaminen on tarkoitettu maahanmuuttajien integraatiota. Kotouttamisella tarkoitetaan siis sitä, että maahanmuuttaja sopeutetaan yhteiskuntaan tasavertaisena jäsenenä, jossa myös maahanmuuttajien oma kulttuuri otetaan huomioon.
Ainakin äänitteeltä Huumorimiehiä;Rotestilaulu löytyy
kappaleet Pornolaulu sekä alle lujaa. Olisikohan tuo
"muija-juttu" juuri tuo Rotestilaulu.Se löytyy ainakin samalta äänitteeltä.(sekä kasettina että cd-levynä, ainakin paikalla Paloheinän kirjastossa sekä Puistolassa.
Anna-Carola Kraussen kirjassa Maalaustaiteen historia renessanssista nykypäivään on sisällysluettelo, joka voisi toimia aikajanana. Mayer-Iswandyn Art: from prehistoric art to modernism on fläppikirja, joka on itsessään aikajana, siinä on myös muun elämän tapahtumat mukana. Amy Dempseyn kirjassa Moderni taide on esipuheen "sisällä" värillinen 4 x A 4-kokoinen aikajana 1860-2000.
Katsoin helmetin ja googlen lisäksi Linnea-tietokannoista sekä joistakin ulkomaisista tietokannoista, mutta en löytänyt mistään mitään kirjaa.
Löysin pari lehtiartikkelia, olisikohan niistä apua:
"Jeff Porcaro:Totoa toinen puoli". Toto-yhtyeen rumpalin haastattelu.
Rytmi 1987:2 s.4-8
Tätä lehti pitäisi olla ainakin Tikkurilan kirjaston musiikkiosaston lähivarastossa.
"Toto:perhe on koossa taas." Yhtyeen haastattelu.
Soundi 1999:4 s.20
Tämä lehti on myös Tikkurilan kirjastossa.
Toto-yhtyeestä on varmaan tietoa myös laajoissa musiikkiensyklopedioissa, joita löytyy isoista kirjastoista, esim. Espoon pääkirjasto, Helsingin Kirjasto 10 ja Rikhardinkadun kirjasto.
Tässä Antti Tuurin kirjassa on otsikon mukaisesti kaksi näytelmää: Sotatuomari ja Setämies. Kirjan takakannessa kerrotaan näytelmien perustuvan tositapahtumiin. Sotatuomarissa divisioona on etenemässä kohti Petroskoita, kun komentajan ja esikuntapäälikön välille syntyy valtataistelu.
Setämiehen tapahtumat on vuodelta 1943, jolloin setämies saapuu kotiin oltuaan Neuvostoliiton puolella desanttina.
Kirjan saatavuustiedot osoitteessa http://www.helmet.fi/search~S9*fin/X
Helsingistä Jean Améryn Schuld und Sühneä ei tunnu löytyvän. Kaukopalvelutilauksen voit tehdä oheisen linkin kautta http://www.lib.hel.fi/forms/kaukopalvelupyynto.asp.
Suomesta ja pohjoismaista toimitetun kaukolainan hinta on 4 euroa.
Aila Meriluodon runoteoksesta Talvikaupunki löytyy seuraavanlainen runo:
On asioita ruohikossa hajallaan
korsien lomassa.
Joku on liian pieni, jää mättään varjoon, kurkistamaton.
Joku on liian suuri, katsoo yli, tallaa.
Sinulle, sopivan kokoinen,
sinulle, sopivan liikahtava,
selvää asiaa
ruohikossa.
Runo löytyy myös Meriluodon runokokoelmasta Kootut runot.
Kirjaa ei ole Vihdin kunnankirjastossa. Muista Lukki-kirjastoista se on tilattu Lohjalle. Kirja on sen verran uusi, ettei se ole vielä saapunut Lohjallekaan eli ei ole vielä lainattavissa. Jos haluatte jättää Vihdin kunnankirjastolle teoksesta hankintaehdotuksen pyydän ottamaan yhteyttä suoraan kirjastoon. Kirjasta voi jättää kirjastoon myös kaukolainatilauksen, jolloin kirjaa yritetään hankkia lainaksi Lukki-kirjastojen ulkopuolelta.
Kirjastot säilyttävät aikakauslehtien vanhoja numeroita ja monet kirjastot lainaavatkin. Kirjastoissa voi myös kopioida kirjaston kirja- ja lehtiaineistoa omaan kiäyttöön.
Näytelmä on Nikolai Erdmanin Eläköön itsemurhaaja - elämä on ihanaa! Sen on suomeksi julkaissut Näytelmäkulma 1990-luvulla. Sen on julkaissut myös Työväen näyttämöiden liitto vuonna 1969 nimellä Elämä on ihanaa: viisinäytöksinen huvinäytelmä. Alkuperäinen venäjänkielinen nimi on Samoubijtsa.
Näytelmä on julkaistu vain näytelmämonisteena. Uudempi versio on Teatterikorkeakoulun kirjastossa ja vanhempi Oulun yliopiston kirjastossa.
https://finna.fi
Julkinen laulaminen on tekijänoikeudellisesti aina hiukan monimutkainen asia, koska siihen voidaan joutua soveltamaan lain eri kohtia yksityiskohdista riippumatta. Mutta jos lähdemme oletuksesta, että kysyjä viittaa kirjaston järjestämään satutuntiin, joka ei ole pelkkää laulamista, pykälät menevät suunnilleen seuraavasti.
Laulaminen on musiikin julkista esittämistä, koska satutunnille voi teoriassa osallistua kuka tahansa ja koska kaikki kirjaston järjestämä on ei-yksityistä.
Tekijänoikeuslain 21§:n mukaan julkaistun teoksen saa esittää julkisesti jumalanpalveluksen ja opetuksen yhteydessä. Satutunti ei ole kumpaakaan näistä, joten on turvauduttava seuraavaan momenttiin. Sen mukaan "Julkaistun teoksen saa myös julkisesti esittää...
Tarja Turusen esittämän You would have loved this -kappaleen on alunperin levyttänyt Cori Connors. Kappaleen nuotteja ei löydy suomalaisista kirjastoista, mutta Connorsin verkkosivuilta osoitteesta: http://www.coriconnors.com/product/you-would-have-loved-this-sheet-musi… voi ostaa kappaleen nuotit (piano ja laulu) viidellä dollarilla.
Uusimpia henkilöstölainsäädäntöä käsitteleviä kirjoja ovat esim.
Henkilöstöoikeus/Pekka Hulkko vuodelta 1998 ja Työpaikan lakikirja
vuodelta 1999. Molemmat ovat lainattavissa Jyväskylän kaupunginkirjastosta.
Postiosoite, englanninkielinen (kaikki nämä vievät perille):
His Holiness, Pope Francis / Apostolic Palace / 00120 Vatican City.
His Holiness, Pope Francis PP. / 00120 Via del Pellegrino / Citta del Vaticano
His Holiness Pope Francis / Apostolic Palace / Vatican City
His Holiness Pope Francis / Vatican City State, 00120
Nyyisellä paavilla ei ole henkilökohtaista sähköpostiosoitetta, mutta hänelle voi kirjoittaa Vatikaanin lehdistötoimiston kautta osoitteella av@pccs.va. Tiettävästi nykyinen paavi soittaa mielellään ihmisille, mutta hänelle itselleen en onnistunut löytämään puhelinnumeroa, en edes "sihteerille". Todennäköisesti näin pyritään välttämään valtavaa määrää soittoja. Paavilla on kuitenkin Twitter-tili osoitteessa @...
Suomalaisten miehittämälle alueelle on arvioitu jääneen runsaat 86 000 neuvostokansalaista, joista noin 36 000 (42%) oli suomensukuisia ja loput venäläisiä tai muiden kansallisuuksien edustajia. Ylipäällikön 8.7.1941 antaman päiväkäskyn mukaan ns. ei-kansallinen väestö oli vangittava. Tämän perusteella suljettiin enimmillään 27% alueen asukkaista keskitysleireille. Suurimmillaan internoitujen määrä oli maaliskuussa 1942, kun 23 984 henkilöä oli leireillä. Kaiken kaikkiaan lienee noin 25 000 saanut leiriläisen väestökortin. Kuolleita Itä-Karjalan siviilileireillä vuosina 1941-44 oli kaikkiaan 4 279.
Ensimmäiset internoitujen vapauttamiset tapahtuivat jo kesällä 1942. Vuoden 1944 alkuun meennessä leiriläisten määrä oli vähentynyt...
Kysymykseen ei valitettavasti löytynyt suoraa vastausta kirjallisuudesta.
SA-kuvan perusteella 23. Kenttäsairaalan päällikkölääkäri Pajari on paikannettavissa Saaren Kirjavalaan heinäkuussa 1941. Kenttäsairaalan sotapäiväkirjat alkavat vasta tammikuusta 1943, jolloin sairaalan A- ja B-osastot olivat Kivennavan Vuottaan ja Ahjärven kylissä. 23. KS vaikuttaisi olleen sotapäiväkirjan merkintöjen perusteella alisteinen 2. Divisioonalle. Todennäköisesti 23. KS on ollut myös alkuvuodesta 1942 divisioonan selustassa, ehkä samoissa kylissä kuin vuotta myöhemmin. Varmuuden asiaan saisi Kansallisarkistossa säilytettäviin 23. Kenttäsairaalan asiakirjoihin perehtymällä.
