Puolan kansallispäivää vietetään toukokuun 3. päivä sen kunniaksi, että maan perustuslaki säädettiin tuona päivänä vuonna 1791.
https://ec.europa.eu/programmes/creative-europe/actions/heritage-label/sites/may-constitution_en
Säkeet ovat melko lähellä ruotsalaisen Carl Michael Bellmanin Så lunka vi så småningom -nimisen kappaleen käännöstä. Kyseinen kappale on Fredmanin laulu nro 21, ja laulusta on ainakin kolme suomennosta:
1. Reino Hirviseppä: Juokaamme veikot/Kesteissä (alkusanat "Niin pannaan hölkäks hiljalleen")
2. Liisa Ryömä: Laulu 21 (alkusanat "Näin hummatessa huoletta")
3. Jukka Tabermann: Fredmanin laulu 21 (alkusanat "Niin pikku hiljaa poistumme")
Jukka Tabermannin käännöksessä mainitaan säkeet "onko hautakuoppa liian syvä, niinpä siis ota ryyppy hyvä".
Lähteet:
https://emakbakea.files.wordpress.com/2018/12/Bellman.pdf
https://fi.wikipedia.org/wiki/Ennen_viimeist%C3%A4_maljaa
http://www.songcoleta.com/lyrics/fredmanin_laulu_numero_21_(vesa-...
Kirjasampo määrittelee historiallisen romaanin näin: "Historiallinen romaani on yksinkertaisesti määritellen romaani, jonka tarina sijoittuu menneisyyteen. Kyse on aina kirjoitushetkestä: jos kuvataan kirjoitushetken kanssa samana aikakautena tapahtuneita asioita, on puolestaan kyse aikalaiskuvauksesta. Historiallisen romaanin tarkka määrittely on kuitenkin vaikeaa. Monissa muissakin lajityypeissä liikutaan menneillä vuosisadoilla – esimerkiksi lännentarinoissa. Lisäksi historialliseen romaaniin kuuluu monia erilaisia alalajeja: historiallinen rikosromaani, historiallinen rakkausromaani, historiallinen seikkailuromaani, historiallinen fantasiaromaani, historiallinen aateromaani jne. Lisäksi on olemassa useita lajityyppimäärittelyjä...
Ison-Britannian aatelin jokseenkin monimutkaisesta arvonimijärjestelmästä johtuen tähän kysymykseen vastaaminen olikin yllättävän hankalaa. Lyhyesti ja ytimekkäästi: kun brittiaatelinen menee naimisiin, on hänen puolisonsa laillisesti oikeutettu tiettyihin aatelin privilegioihin. Niinpä esimerkiksi herttuan vaimo on lain silmissä herttuatar, vaikka hänen oikeutuksensa siihen onkin riippuvainen hänen avioliitostaan herttuan kanssa.
Jos tämä herttuapari myöhemmin hankkii avioeron, ei herttuan entisellä vaimolla enää ole tätä laillista arvonimeä. Hänellä säilyy kuitenkin eräänlainen tapaan tai sosiaalisiin konventioihin perustuva arvonimi (engl. courtesy title), johon ei sisälly samoja lain suomia oikeutuksia kuin laillisiin arvonimiin....
Kyseessä on ruotsalainen kansansävelmä, johon Immi Hellén on sommitellut suomenkieliset sanat. Laulu löytyy mm. seuraavista laulukirjoista
Suuri toivelaulukirja. 20
Raparperin alla : wanhanajan ihanat lastenlaulut.
Maamiehen laulukirja : maatalouskoulujen ja -järjestöjen käytettäväksi / toimittanut Pekka Puhakka.
Pienten lauluja / säv. ja toim. Lauri Parviainen
Kultaiset koululaulut vanhoilta ajoilta / toimittanut Timo Leskelä
Koiramäen laulukirja / toimttanut: Katariina Heilala
Teosten saatavuuden oman kirjastoalueesi kirjastoissa voit tarkistaa täältä:
https://ratamo.verkkokirjasto.fi/web/arena
https://www.kirjastot.fi/kysy/onko-immi-hellenin-runoa-pieni
Voit etsiä tietoa Turun kaupunginkirjaston verkkokirjastosta osoitteesta
http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=form2&sesid=1010754681 asiasanoilla puolustuspolitiikka ja Suomi. Uusimpia kirjoja ovat muunmuassa Gustav Hägglundin Suomen puolustus (2001) ja Pekka Visurin Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan linjaukset (2001).
Puolustusministeriön sivuilta http://www.vn.fi/plm/puol.htm löytyy artikkeli Suomen puolustuspolitiikasta ja valtioneuvoston selonteko aiheesta.
Hallinto-oikeudet ovat hallintotuomioistuimia. Yleistä tietoa niistä löytyy Oikeusministeriön sivujen kautta osoitteesta http://www.oikeus.fi/4319.htm
Helsingin hallinto-oikeudesta löytyy tarkempia tietoja osoitteessa http://www.oikeus.fi/5992.htm Mm. yhteystiedot, kokoonpano ja organisaatio ja hallinto-oikeudessa käsiteltävien asioiden asiaryhmät (=mitä käsitellään).
Erikseen on säädetty myös Hallinto-oikeuslaki 430/1999 ja Hallinto-oikeusasetus 438/1999, tekstit voi säädöksen numerolla hakea Finlex-tietopankista http://www.finlex.fi kohdasta Säädökset. Säädöksessä mainitaan mm. että hallinto-oikeutta johtaa hallinto-oikeuden ylituomari ja muina jäseninä on hallinto-oikeustuomareita.
Kolmas keskeinen säädös on Hallintolainkäyttölaki 586...
Kirjaston aineistotietokannasta voi kysymiäsi oppaita etsiä esimerkiksi laajana aihehakuna ihan sanalla jooga tai katkaistulla sanahaulla joog*, jolloin esille tulee laajasti joogaa koskevaa aineistoa. Tai jos mahdollisesti tiedät jo ennakolta jonkin teoksen nimen tai kirjoittajan, voit etsiä sitä teoksen nimellä tai tekijän mukaan Helmet tietokannasta (http://www.helmet.fi). Perusteita käsitteleviä oppaita ovat esim. Joogan perusteet 1,2,3,4.
Internetissä neuvoisin käymään Suomen Joogaliiton kotisivuilla osoitteessa http://www.kaapeli.fi/jooga/ Sieltä löytyy myös vinkkejä joogaoppaista ja muusta kirjallisuudesta sekä tietoa siitä, mitä jooga on.
Tietoja löytyy Kauppa- ja teollisuusministeriön Kaivostoiminta ja malminetsintä -sivulta http://www.ktm.fi/index.phtml?s=66
Varminta on soittaa voimassa olevista varauksista ja valtauksista tuolla sivulla mainituille Pirjo Savolaiselle tai Krister Söderholmille.
Kyseinen sitaatti (oik. "Since every Jack became a gentleman")löytyy ainakin kahdesta näytelmän suomennoksesta.
Paavo Cajanderin kääntämänä teoksessa Shakespaeare: Kootut draamat (2.p. 1958) lause kuuluu "Kun kaikk´on moukat tulleet aateliksi" ja Matti Rossin suomentamana teoksessa Shekespeare: Richard III (1977) puolestaan "Kun joka moukasta on tullut aatelinen".
Oletan että hakemasi Myrskyluodon Maija on tämä kuusiosainen televisiosarja vuodelta 1975. Tämä sarja löytyy HelMet kirjastojärjestelmästä ja on varattavissa. Sarja on jaettu kolmeksi erilliseksi videokasetiksi ja ne täytyy varata jokainen erikseen. Varauksen voitte tehdä missä tahansa pääkaupunkiseudun HelMet kirjastossa tai nettisivuillamme osoitteessa www.helmet.fi
Osoitteessa http://www.helmet.fi kirjoita hakukenttään kaksi tähtimerkkiä ** ja valitse pudotusvalikosta Äänikirjat. Näin saadun tuloksen (n. 8200 tietuetta) voi järjestää relevanssin, julkaisuvuoden ja teoksen nimen mukaiseksi valitsemalla ylhäältä.
Jos haluat rajata hakua enemmän, kokeile Tarkenna hakua -vaihtoehtoa, valitse pudotusvalikosta äänikirjat, aineisto -pudotusvalikosta esim. CD -levy tai Kasetti ja Kieli -pudotusvalikosta sopiva kieli. Hakutuloksen voi rajata koskemaan vain tietyn kirjaston kokoelmaa, mutta lieneekö se tarpeen koska toisten kirjastojen aineiston saa omaan kirjastoon tekemällä varauksen.
Siuntion linnasta tai Suitian linnasta ei ole erikseen tehty kirjaa. Sen sijaan Siuntion historiasta on ilmestynyt vuonna 2010 Anu Koskivirran teos "Siuntio : avainkunta kautta aikojen". Se löytyy myös ruotsinkielisenä (Anu Koskivirta: Sjundeå : en nyckelkommun genom tiderna). Kirja on saatavilla sekä Lohjan kirjakaupoista että ainakin Suomalaisen Kirjakaupan verkkokaupasta.
Siuntion historiasta on ilmestynyt vuonna 1986 myös Matti Favorinin kirjoittama "Siuntion historia". Sen saatavuus saattaa olla vaikeampaa. Sitä voisi kysyä Siuntion kirjastosta tai kunnasta.
The Open Clip Art Library -sivustolla (http://openclipart.org/) on vapaasti käytettäviä kuvia. Mikko Ussan OpenOffice -kirjassa (Docendo 2010) on osio "Kuvien käyttö asiakirjassa".
Pasilan kirjaston ompelukoneen voit varata numerosta 09 3108 5801 ja Etelä-Haagan ompelukoneen numerosta 09 3108 5032.
Ompeluaika on hyvä varata riittävän ajoissa. Koneiden käyttöaika on yleensä "tarpeen mukaan".
Olisikohan kyseessä Charles Salen pikku kirja nimeltä "Mestarismies eli pieni tarina siitä miten erikoistuminen tekee ihmisen tyytyväiseksi ja onnelliseksi". Alkuteos "The Specialist", suomennos Ville Repo.
Thomésta löytyy jonkin verran henkilöhistoriaa esimerkiksi seuraavista kirjoista:
Biografiskt lexikon för Finland. 2 : Ryska tiden (Svenska litteratursällskapet i Finland, 2009)
12 x Claude Monet ja suomalaisia impressioita (EMMA - Espoon modernin taiteen museo, 2008)
Suomen kansallisbiografia 9 (Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2007)
Lisäksi Arto-tietokannasta osoitteesta https://finna.fi voi etsiä hakusanalla ”Verner Thomé” artikkeleita ja muita kirjoituksia taitelijasta.
Nimen lausuntaohjetta en löytänyt, mutta veikkaisin, että sukunimen loppu lausutaan pitkänä vokaalina eli "ee".
Här finns det några böcker som finns till exempel i Östra centrums biblioteks referensbibliotek (barn- och ungdomsavdelning) : Vem är vem i barn- och ungdomslitteraturen, De läses än - från Louisa Alcott till Erik Zetterström, De översätts för barn. Boken Klassiker för dig 3 finns i huvudbibliotekets (i Böle) referensbibliotek (barn- och ungdomsavdelning).
