Helmet-kirjastoissa olevat esineet saa näkyviin perinteisessä Helmet-haussa osoitteessa http://luettelo.helmet.fi näkyviin näin:
1. Valitse hakutavaksi ”Tarkennettu haku”.
2. Kirjoita hakukenttään * (eli tähtimerkki).
3. Valitse kohdasta ”Aineistotyyppi” eli ”Material type” valinnaksi ”esine”.
4. Klikkaa ”Jatka”.
Esiin pitäisi nyt tulla lista kaikista HelMet-kirjastojen lainaamista esineistä, joiden joukossa on niin taideteoksia kuin elektroniikkaa. Aika monet teknisistä laitteista ovat tosin lainattavissa vain kirjastokäyttöön. Jos haluat etsiä jotakin tiettyä esinettä, kirjoita tähtimerkin sijaan sopiva hakusana. Tarvittaessa voit rajata myös kirjastoja, joiden lainattavista esineistä haluat listan.
Suomen kansallisdiskografia Violasta (https://finna.fi löytyvät tiedot kotimaisista äänitteistä (vuodesta 1901) ja kotimaisista nuoteista (vuodesta 1977), sekä myös niihin sisältyvistä yksittäisistä kappaleista. Haettaessa Heikki Harman eli Hectorin tietoja löytyvät haulla myös hänen kääntämänsä kappaleet omana ryhmänään:
https://finna.fi
Uusia e-kirjoja tulee tarjolle ympäri vuoden, kuten painettujakin kirjoja. Eli e-kirjastoon tulee jatkuvasti uusia teoksia luettavaksi.
Kirjojen lisenssit ovat voimassa yleensä vuoden kerrallaan, ja siten ne pysyvät valikoimissa vuoden. Jos kirja on ollut erittäin suosittu, lisenssi voidaan uusia. Vuoden voimassa oleva lisenssi on yleisin e-kirjalle myönnettävä lisenssi, mutta joillakin teoksilla lisenssi määritellään lukukertojen mukaan. Tällöin kirja säilyy e-kirjastossa esimerkiksi niin kauan, kunnes sitä on luettu 100 kertaa.
E-kirjakokoelmat vaihtelevat kirjastoittain kuten tavallisetkin kirjakokoelmat, mutta suuri osa Suomen kunnista on liittynyt (tai tulee liittymään) yhtenäiseen valtakunnalliseen e-kirjastoon.
Radio Ylen Ykkösen Radioteatterin esittämää Eero Ojasen fiktiivistä reportaasisarjaa Paluu sanoihin ei näytä löytyvän kirjallisessa muodossa ainakaan Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan. Asiaa kannattaa kuitenkin vielä tiedustella esim. Radio Ylen Ykkösen tiedottaja Tuire Juuselalta puh. 1480 4795 tai sähköpostiosoitteesta kirjasto.tietopalvelu@yle.fi.
Suomen kuntia käsitteleviä kirjoja on runsaasti esim.
Suomen kunnalliskalenteri 1999
Tietoja kunnista, osa 1--kunnittain 1999
Tietoja kunnista, osa 2--alueluokittain
Suomen kunnat 1:1000000, 1.1.1998 (kartta)
Suomen matkailuopas / [toimittaja: Ari Taipale]
Aineistoa löytyy pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen aineistotietokannasta ( http://www.libplussa.fi/ ) asiasanalla Suomen kunnat.
Tietoa löytyy myös verkosta esim.
Fennica Aluehakemisto: Suomen kunnat http://www.ascentia.fi/fennica/hakem1.htm
Kansalaisen käsikirja - Suomen kunnat http://www.opas.vn.fi/suomi/kkkfi03.htm
Puumalasta löytyy tietoa myös kunnan kotisivulta http://www.puumala.fi/
Paavo Cajanderin suomennoksessa Shakespearen näytelmästä As you like it kyseiset kohdat löydät alla olevasta sitaatista. Cajanderin suomennos Miten haluatte on vuodelta 1910.
JAQUES.
Koko mailma
On näyttämö, ja miehet, naiset, kaikki
Siin' esiintyvät; kukin tulee, menee;
Jokaisell' eläissään on monta osaa
Täss' seitsenosaisessa näytelmässä.
Ensinnä lapsi syliss' imettäjän
Inuu ja ähkyy; sitten koulupoika,
Suu irvissä ja kirjat kainalossa,
Ja silmät aamupuhtaat, hitaast' astuu
Kuin raakku kouluun; sitten rakastaja
Kuin uuni hohkaa kaihovirsiä
Henttunsa näköpäistä; sitten solttu,
Sadatus suussa, pörröinen kuin karhu,
Halukas riitaan, arka arvostaan,
Tavoittain mainetta, tuot' ilmakuplaa,
Kanuunain suusta; sitten tuomari,
Kukoilla...
Löysin Beethovenin 7. sinfonian (Sinfoniat, nro 7, op92, A-duuri) Allegretto-osan melodiaan kaksi erinimistä (”Sävelten voima”, ”Sointujen hoivat”) suomenkielistä sanoitusta ja useita erilaisia kuorosovituksia. Myös sanoituksissa on pieniä eroja, vaikka laulun nimi on sama. Vain joissakin nuoteissa mainitaan sanoittajan tai sovittajan nimi. Kaikkia julkaisuja en pääse näkemään, eikä julkaisujen kuvailutiedoissa aina kerrota laulujen sanoittajien tai sovittajien nimiä, joskus jopa säveltäjien nimet puuttuvat.
”Sävelten voima” -nimellä löysin mieskuorosovituksen nuotista ”Ylioppilaslauluja. Kolmas vihko” (toimittanut D. Hahl [= Taavi Hahl]); K. E. Holm, 1894). Laulu alkaa: ”Sävelten aallot, taivahan valot, täyttävät rintain innolla ain.”...
Vanamokirjastoista löytyvät nämä Itavallan keisarinna Sisistä kertovat kirjat:
Haslip, Joan.
Keisarinnan yksinäisyys : Itävallan keisarinna Elisabetin elämäkerta / Joan Haslip. - The lonely empress - Werner Söderström Osakeyhtiö, Porvoo ; Helsinki : 1970. - 443 s. : kuv.
Krohn, Helmi.
Elämäkerrallisia kuvia nuorisolle. 3 sarja / Helmi Krohn. - Otava, Helsinki : 1920. - 251, [1] s.
Kirjan saa luettavaksi Hämeenlinnan pääkirjastossa. Sitä ei lainata kotiin.
Barth, Reinhard.
Historian suurnaiset / Reinhard Barth ; [suomentaneet Tuulikki Virta ... ja Katja Zöllner]. - Frauen, die Geschichte machten - Gummerus : Ajatus, Helsingissä : 2005. - 319 s. : kuv. ; 22 cm. - 951-20-6762-5 (...
Neliosaista sarjaa voidaan kutsua tetralogiaksi (Tieteen termipankki). Muunpituisille sarjoille ei suomen kielessä ole vakiintuneita nimityksiä.
Lähde: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kirjallisuudentutkimus:tetralogia
Olisiko kyseessä Erakkoampiainen. "Erakkoampiaiset ovat yksittäin pesiviä ampiaisia. Ne muistuttavat rakenteeltaan muita ampiaisia: siivet ovat levossa laskostettuina pitkittäin takaruumiin päälle ja etuselkä yltää olkakyhmyihin. Keskinilkassa on yksi kannus. Suomessa esiintyvät lajit ovat väritykseltään keltamustia." Linkki Lajit.fi
Wikipedia kertoo hieman laajemmin:"Toisin kuin yhteiskunta-ampiaiset, erakkoampiaiset elävät nimensä mukaisesti yksin[2]. Naaras rakentaa jälkeläisilleen pesän puun koloon, kasvin varteen tai maahan, minkä jälkeen se saalistaa muiden hyönteisten toukkia jälkeläistensä ravinnoksi pesäänsä. Lopulta naaras sulkee pesän suuaukon, jolloin erakkoampiaisen toukat jäävät pesän suojiin syömään niille...
Molemmat sanat ovat verkkohakujen perusteella kohtalaisen tunnettuja. Suomen murteiden sanakirja -hakuteos olisi varmasti hyvä lähde tässä tapauksessa, mutta toistaiseksi teoksen painettu versio on ennättänyt vasta aakkosvälin a–kurvottaa. Verkossa on aakkosväli a–nihteä.
https://www.kotus.fi/sanakirjat/suomen_murteiden_sanakirja
Kolmiosainen Suomen sanojen alkuperä -teossarja ei myöskään auta asiaa. Sana tormi tai torma esiintyy joissakin yhteyksissä, esimerkiksi rannikkomurteissa viitaten myrskyyn, tormata myrskytä, rynnätä, syöksyä.
Tantta-sanaa selitetään Kotuksen verkkosivuilla: https://kaino.kotus.fi/suomenetymologinensanakirja/?p=article&etym_id=E…; Onko se sitten ollut...
Muistovärssyt kulkevat usein ilman tekijätietoja ja tällekään värssylle en onnistunut löytämään tekijää. Värssy löytyy kuitenkin monien hautaustoimistojen ja adressipalveluiden muistovärssylistoilta ja sitä usein näkee kuolinilmoituksissa. Ehkä jollakulla palvelumme seuraajista on parempaa tietoa värssyn alkuperästä tai tekijästä?
Tampereen kaupunginkirjastossa (pääkirjasto) on käytettävissä Fennica-cdrom-tietokanta, joka sisältää Suomessa ilmestyneen kirjallisuuden. Tietokantaan voi tehdä haun käyttämällä tarkenninta ts=sarjakuva-albumi. Vuoden voi määritellä lisäämällä hakulauseeseen operaattorin "ja" jälkeen vu=1996. Haun voi tehdä myös vaiheittain ja yhdistää lopuksi erilliset haut kirjoittamalla hakulauseeksi: yh=1 ja yh=2.
Tällä tavoin saatava listaus sisältää kuitenkin kaikki Suomessa julkaistut albumit, myös käännetyt (esim. 1996 135 kpl). Kotimaista alkuperää olevat teokset pitää poimia listasta erikseen. Lisäksi Suomen sarjakuvaseuralla (http://www.kaapeli.fi/~sarjaks/) on kotimaista sarjakuvaa koskevaa tietoa.
Internetistä löytyy paljon tietoa hindulaisuudesta. Voit hakea tietoa esimerkiksi Google-hakukoneesta osoitteessa
http://wwww.google.fi/
kirjoittamalla hakusanaksi hindulaisuus.
Hindulaisuutta käsitellään esimerkiksi seuraavilla sivuilla:
http://www.evl.fi/kkh/kuo/klk/uu/hindul.htm
http://www.oph.fi/etalukio/opiskelumodulit/uskonto/kurssi2/hindulaisuus…
Kukaan muu kuin sinä ei tiedä PIN-koodisi numeroa. Kirjastonhoitaja voi poistaa vanhan PIN-koodisi kirjastossa ja antaa uuden PIN-koodin. Ota henkilökortti mukaan.
Otaksun, että tarkoitat Turun maakuntamuseon museotiedotetta. Uusin numero löytyy Internetistä osoitteesta http://www.turku.fi/museo/publikat/mtiedote.pdf
Haluamasi numeron voit tilata kaukopalvelun kautta Turun kaupunginkirjastosta. Kaukopalvelupyynnön voit tehdä tällä lomakkeella http://www.lib.hel.fi/kaukopal/pyynto.htm
Voit tietysti myös olla suoraan yhteydessä maakuntamuseoon. Museon yhteystiedot löytyvät täältä
http://www.turku.fi/museo/yhteys.htm
Kyseinen kirja on vasta tulossa Kouvolan kirjastoon, mutta siihen voi jo tehdä varauksen, joko netin kautta http://kouvola.kirjas.to/ itse tai pyytää kirjastossa virkailijaa tekemään.
Kysymys tuli hämeenlinnalaisille osoitetusta tervehdyksestä huolimatta Helsinkiin, joten tässä vastaus helteisestä Helsingistä.
Voit tehdä Hämeenlinnan kirjasta kaukolainatilauksen. Se tehdään aina oman kunnan kirjastoon. Tilauksen voit tehdä missä tahansa Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteessä tai netin kautta osoitteessa http://www.lib.hel.fi/forms/kaukopalvelupyynto.asp.
Kaukolainan hinta on 4 euroa. Lisäaikaa lainalle pyydetään niin ikään oman kunnan kirjaston kautta, kirjan mukana saamastasi kaukopalvelukuitista löytyvät yhteystiedot.
Kysyin asiaa Helmetin ylläpitoon osallistuvalta henkilöltä.
Hän kertoi, että asiaa on kyllä käsitelty, mutta toistaiseksi toteuttamisessa on ollut joitakin ongelmia. Uutuusluetteloasia saadaan varmasti kuntoon kun e-kirjoja alkaa ilmestyä runsaammin.
Teoksia ei saa lainaan kirjastoista. Teokset löytyvät ainakin Helsingin yliopiston Kumpulan kampuskirjastosta sekä Oulun yliopiston kirjastosta, mutta ne ovat molemmissa paikoissa käsikirjastossa eikä niitä siis saa kotilainaan.
