Näitä voi tiedustella patentti ja rekisterihallituksesta http://www.prh.fi ja sen
kirjastosta/tietopalvelusta
http://www.prh.fi/fi/kirjasto/yhteystiedot.html .
Tilastokeskuksella on yritysrekisteri, josta saa yhteystietoja osoitteita yms. toimialoittain maksua vastaan. Lisätietoja hinnoittelusta saa sähköpostitse yrek@tilastokeskus.fi.
Yksittäisen osakeyhtiön tilinpäätös ym. tietoja ei Tilastokeskuksesta saa, vaan tiedot ovat siellä pelkästään tilastojen tekemistä varten.
Tällaisia kirjoja ei näytä juuri ilmestyneen. Yksi talouteen ja raha-asioihin liittyvä on: Eulalia Arbós Figuerasin tänä vuonna suomennettu kirja Talous (julkaisija Perhemediat). Se sopii parhaiten nuorille ja isommille lapsille.
Tilastokeskuksessa ei ole tehty virallista analyysia eikä tutkimusta asiasta. Vuoden 2010 kuolleiden määrä oli tuhat enemmän kuin edellisenä vuonna. Lukuja katsoessa huomaa, että heinäkuussa ja elokuussa 2010 kuoli selvästi enemmän kuin muina kuukausina.
Silloin kuoli erityisesti vanhoja ihmisiä. Monien sairauksien kuolleisuus kasvoi, esim. kasvainten, sepelvaltimotaudin
ja dementian (dementia tarkoittaa hyvin usein keuhkokuumetta välittömänä syynä).
Hellejaksoilla ja korkeammalla vanhojen ihmisten kuolleisuudella noina
kuukausina voi olla yhteyttä, mutta toisaalta vuoden 2010 kuolleisuus kokonaisuudessaan ikävakioituna on samaa luokkaa kuin muinakin vuosina. Käytännössä tämä voi tarkoittaa sitä, että hellejakson aikana kuoli hyvin...
Tällaista teesiä emme onnistuneet löytämään, eikä löytynyt myöskään tilastotietoa kokkiohjelmien suosion kasvusta. Urheilutähtiä televisio on esitellyt varmaankin koko olemassaolonsa ajan, ja tv-kokit Veijo Vanamo ja Jaakko Kolmonen laittoivat ruokaa televisiossa jo 1970-luvun alusta alkaen.
Yleisradio esittelee Elävä arkisto -palvelussaan 1960-luvun alun Piilokameran suomalaisena tosi-tv-ohjelmana:
http://yle.fi/elavaarkisto/haku/#/toimituksen%20koostama/Piilokamera/ki…
Erityyppiset tosi-tv-ohjelmat ovat silti varmasti lisänneet ohjelma-aikaansa. Mikko Hautakangas kirjoittaa artikkelissa Vertaismelodraamaa taviksista taviksille kirjassa Television viisi vuosikymmentä: suomalainen televisio ja sen ohjelmat 1950-luvulta digiaikaan (...
Runo on Lauri Pohjanpään. Runolla ei ole nimeä, mutta se alkaa sanoilla “Et tiedä, mitä teit”. Se löytyy ainakin Lauri Pohjanpään Valituista runoista, kokoelmasta Rakkaudesta Sinulle (1983) ja kokoelmasta Runo on vapaa : radiokuuntelijoiden suosikkirunot (1996) s. 387.
Selvittelin asiaa, ja Internetissä on tosiaan hyvin vähän osumia termillä ”mikrotarina”. Osoitteesta https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/37177/978951394499… löytyvässä opinnäytetyössä viitataan termin yhteydessä David M. Bojen teokseen ”Narrative Methods for Organizational and Communication Research”. Siitä paljastuu, että suomennos on englaninkielisestä termistä ”microhistory”, joka taas on peräisin italiankielisestä termistä ”microstoria”. Suomeksi kai yleensä siitä käytetään termiä ”mikrohistoria”.
Pääsykoetta tarkemmin tuntematta on vaikea ottaa asiaan kantaa varmasti, mutta voisiko kysymys olla juuri mikrohistoriasta? Mikrohistoriaa käsitellään monissa kansatieteen teoksissa, esimerkiksi Matti Peltosen kirjassa ”...
Voit tilata kirjan muualta Suomesta Helsinkiin käyttämällä HelMet-kirjastojen kaukopalvelua. Tarvitset HelMet-kirjastokortin. Kaukopalvelu toimittaa kirjan haluamaasi Helsingin lähikirjastoon. Palvelu on maksullinen.
Täältä voit tehdä kaukopalvelupyynnön:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu/Kaukopalv…
Täältä löytyy tietoja hinnoista:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu/Kaukopalv…
Tietoa kaukopalvelusta:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Voit tilata kirjoja muista kirjastoista kaukopalvelun välityksellä. Voit tulla tekemään kaukolainapyynnön kirjastoon tai jättää sen kirjaston nettisivujen kautta: https://kirjasto.seinajoki.fi/asiointi/kaukolainat/
Tältä sivulta löydät lisätietoa kaukopalvelusta ja kaukolainatilaus asiakkaalle -lomakkeella voit jättää kaukolainatilauksen sähköisesti.
Aihetta voi haarukoida erilaisten asiasanahakujen yhdistelmillä, esim. ympäristösuunnittelu, ympäristöpsykologia, "fyysinen ympäristö", vaikuttavuus. YKL-luokista esim. ympäristönsuunnittelun luokat 34.5 ja 34.52. Julkaisuja esim. Ympäristöpsykologian perusteet (Seppo Aura, Liisa Horelli, Kalevi Korpela, 1997), Näkökulmia vaikuttavuuteen : vaikuttavuuden arvioinnin mahdollisuudet terveyden edistämisessä (Pirjo Koskinen-Ollonqvist et al. toim., 2005), Ympäristö ja hyvinvointi (Annikka Tapaninen et al., 2002).
Hei, tässä muutama ehdotus, joista voisit lähteä liikkeelle:
Moost, Nele: Kaikki minun! eli, 10 temppua, jolla saan kaiken
Con, Martha Orr: Paras ystävni Pete
Pelliccioni, Sanna: Onni-poika tahtoo kaiken
Lambert, Sandrine: Saulin omat tavarat
Corderoy, Tracy: Tämä on minun
Kanto, Anneli: perttu Virtanen ja kauhea kateus
Parvela, Timo: Anna ja Antti: kiusankappale
Aleksi -artikkelitietokannan mukaan pyörän testi löytyy MP-lehden numerosta 5/86. Lisäksi Tekniikan maailman numerossa 2/87 on uudemman vuosimallin testi.
Lehdet ovat ainakin Porin kaupunginkirjastossa, josta niitä voi kaukolainata.
Kaukolainapyynnön voit tehdä lähikirjastosi kautta.
Helsingin kaupunginkirjaston kirjastojen asiakastietokoneilta voi tulostaa ainoastaan A4-kokoisia tulosteita. Myllypuron kirjastossa on kuitenkin erikoistulostin valokuville. A4-kokoisen valokuvatulosteen hinta on 2,60 €/sivu ja A3-kokoisen ja suuremman 5,30 €/sivu. Lisätietoa Helmetin Myllypuron sivuilta kohdasta Tulostin:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Myllypuron_mediakirja…
Etymologinen verkkosanakirja Etymonline https://www.etymonline.com/search?q=Austria kertoo asiasta seuraavaa:
central European nation, from Medieval Latin Marchia austriaca "eastern borderland." German Österreich is "eastern kingdom," from Old High German ostar "eastern" (from Proto-Germanic *aust- "east," literally "toward the sunrise," from PIE root *aus- (1) "to shine," especially of the dawn) + reich "kingdom, realm, state" (from Proto-Germanic *rikja"rule," from PIE root *reg- "move in a straight line," with derivatives meaning "to direct in a straight line," thus "to lead, rule"). So called for being on the eastern edge of Charlemagne's empire....
Samaan sävelmää on tosiaan tehty ainakin kahdet eri suomenkieliset sanat.
Nimellä "Kun lapinvuokko kukkii" julkaistun version on sanoittanut Sauvo Puhtila, salanimellä Merja. En löytänyt version sanoja, mutta Matti Heinävahon vuoden 1959 levytys on kuultavissa muun muassa YouTubessa.
ET-lehden keskustelussa lainattu teksti "Oon kotona taas" näyttää olevan Tapio Kullervo Lahtisen käännös. Kappaleesta on tehty nuottijulkaisu, joka on saatavissa ainakin Kansalliskirjastosta lukusalikäyttöön. Levytyksistä ainakin Maalaispoika Marwin Goodsonin versio löytyy YouTubesta.
Näyttää pitkää nenää on käännös mm. englanninkielen idiomeista Thumb one's nose ja Cock a snook. Stack Exchange-verkko, joka kertoo koostuvansa 183 Q&A -yhteisöstä, mukaan lukien Stack Overflow on suurin ja luotettavin verkkoyhteisö kehittäjien oppimiseen, jakamiseen ja uransa rakentamiseen. Siellä kirjoitetaan (vapaasti suomennettuna):"Totuus on, että meillä ei ole aavistustakaan, mistä tämä idiomi (Cock a snook) tulee. Pilkan ele, jonka se kapseloi, on peukalon laittaminen nenälle ja sormien ojentaminen. Niiden heiluttaminen on valinnaista, mutta se parantaa huomattavasti loukkauksen tehokkuutta. Ele on laajalle levinnyt, mutta sen nimet vaihtelevat: snookin nostaminen on lähinnä brittiläinen nimi sille, mitä amerikkalaiset...
Laissa ei suorastaan kielletä kissan vapaana pitoa, mutta on alueita, joihin kissa ei saa mennä. "Järjestyslaissa ei ole säädetty koirien kanssa vastaavaa velvoitetta pitää kissaa kytkettynä taajama-alueella. Kissan pitäminen kytkemättömänä on siten sallittua. Kissan omistajan ja haltijan tulee kuitenkin kiinnittää huomiota niihin riskeihin, joita kissa voi kohdata liikkuessaan vapaana taajama-alueella. Esimerkiksi liikenne on suuri riski vapaana kulkeville kissoille.
Kissan omistajan tai haltijan on pidettävä huolta siitä, ettei kissa pääse kytkemättömänä kuntopolulle tai muulle sen kaltaiselle juoksuradalle eikä lainkaan yleiselle uimarannalle, lasten leikkipaikaksi varatulle alueelle, toriaikana torille taikka yleiseen käyttöön...
Sarjakuvapiirtäjä R.C. Harvey käsittelee asiaa laajassa artikkelissaan Chic's Blondie (Blondie on Touhulan perhe- sarjakuvan alkuperäinen englanninkielinen nimi) The Comics Journal -julkaisussa. Hänen mukaansa omituinen soikio on todellakin nappi, ja se juontaa juurensa sarjakuvan alkuaikohin 1930-luvulle, jolloin Akselin hahmo oli rikkaan perheen perijä ja liikkui paljon erilaisissa juhlatilaisuuksissa. Ensin suuri nappi esiintyi vain Akselin käyttäessä smokkia, mutta lopulta se sarjakuvan sulavoituessa ja löytäessä nykyisin tunnistettavan muotonsa ilmestyi myös nappirivin tilalle Akselin työpuvun paitaan. Harvey arvelee tämän erikoisen napin olleen alkujaan kalvosinnapin tapainen koristeellinen smokin paidan irtonappi...
Turun kaupunginkirjaston aineistorekisteristä voi hakea asiasanoilla
"hoitohenkilökunta", "psykiatrinen sairaanhoito", "nuorisopsykiatria",
"lastenpsykiatria". Esim. asiasanoilla hoitohenkilökunta ja nuorisopsykiatria löytyy Tom Erik Arnkilin "Mukaan meneminen ja toisin toimiminen: nuorisopoliklinikka verkostoissaan" ja asiasanalla psykiatrinen sairaanhoito Eila Latvalan Psykiatrinen hoitotyö. Käsikirjastosta voi etsiä tätä aihetta koskevia artikkeliviitteitä.
Tämän alan erikoiskirjastoja Turussa ovat Turun yliopiston lääketieteellisen
tiedekunnan kirjasto ja Turun ammattikorkeakoulun kirjasto (terveysosasto).
