Teknillisen korkeakoulun kirjaston Teemu kokoelmatietokannasta http://teemu.csc.fi/ esim. sanahaulla teräs hitsaus löytyy 110 viitettä. On parempi että selaat aineistoa ja valitset aiheeseesi sopivat hakusanat, jotta saat varmasti opinnäytetyöhösi soveltuvia teoksia. Voit käyttää myös englannin kielisiä hakusanoja. Mikäli toivot jonkin teoksista kaukolainaksi, ota yhteyttä lähikirjastoosi.
TKK:n kirjastossa on käytettävissä tietokantoja ja -lähteitä, joista saattaisi olla hyötyä opinnäytetyöhön. Näihin välineisiin emme valitettavasti pääse käsiksi täältä yleisestä kirjastosta. TKK:n kirjastolla on päivystävä informaatikko osoitteessa http://www.hut.fi/Yksikot/Kirjasto/Palvelut/info.html tosin palvelu on maksullinen http://www.hut.fi/...
Helsingin kaupunginkirjaston asiakaskoneiden uudistus on työn alla. Toistaiseksi ei ole mahdollista käyttää esimerkiksi kirjoittavaa CD-asemaa.
Jatkossa voi käyttää ainakin USB-porttiin laitettaavaa muistitikkua ja myös 'monikorttilukijoita' on tulossa joihinkin laitteisiin. Kirjoittavat CD-asemat saatanee käyttöön kevään aikana. Myös käyttämäsi puhelimen Bluetooth- tiedonsiirtomahdollisuutta tutkitaan, mutta Nokian PC-suite- ohjelmiston käyttö ei tulle mahdolliseksi, koska koneille eivät asiakkaat voi asentaa ohjemia.
Suomalainen arkkitehti Sigurd Frosterus on käsitellyt berliiniläistä Wertheimin tavarataloa jo vuonna 1905 esseessä "Berlin-rapsodi". Se on julkaistu suomeksi Taide-lehdessä 1993: 6. Frosterus suunnitteli Stockmannin tavaratalon. Hänen suunnitelmistaan ja mm. berliiniläisistä esikuvistaan löytyy tietoa Kimmo Sarjeen väitöskirjasta "Sigurd Frostetuksen modernin käsite", Valtion taidemuseo 2000, eit. 141-
Anna Kortelainen teos "Päivä naisten paratiisissa", WSOY 2005 antaa varmaan myös virikkeitä. Kummankin teoksen lähdelutteloihin kannattaa perehtyä.
Osa 24 on viimeimeinen kirja Replica-sarjassa. Kaikki osat ovat ilmestyneet suomeksi. Näät ne numerojärjestyksestä tästä:
http://www.helmet.fi/search*fin/treplica/treplica/1%2C37%2C42%2CB/browse
Pentti Lempiäisen kirjoittaman Suuri etunimikirjan mukaan Raila ja Raili ovat suomalaisia mukailuja nimestä Raakel. Myös virossa katsotaan Railin syntyneen vanhemmista muodoista Rachel, Rahel, Rahil. Suomen almanakassa Raili on vuodesta 1929. Annika taas on saksalaisperäinen hellittelymuoto, kuten suomalaisten kansanrunojen Annikki. Suomen almanakassa Annika ja Anniki ovat perinteisenä annan päiväinä 9.12, edellinén vuodesta 1984, Annikki vuodesta 1929.
Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteistä Käpylässä ja Töölössä voi katsella videoita, mutta vain kirjaston omia videotallenteita.
Tieto kirjaston asiakaskäytössä olevista videoista ja televisioista löytyy osoitteesta
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/tv-video .
Valitettavasti Helmet-verkostosta ei löydy Within Temptationin nuotteja, mutta voisit vielä tiedustella Helsingin Pop&Jazz konservatorion kirjastosta asiaa. Kyseinen oppilaitos kuuluu taideyliopistojen kirjastojen kokoelmatietokantaan, mutta aivan äkkiseltään sieltäkään ei näyttänyt löytyvän ko. yhtyeen nuotteja.Voisit kuitenkin tehdä jatkokyselyjä sieltä, kirjaston informaatikon yhteystiedot ovat:
puh. 09 31080515
sähköpostiosoite: matti.tolvanen@stadia.fi.
Lisäksi voisit kysellä nuotteja osoitteesta www.musafasu.fi.
Jos em. lähteistä ei ole apua, voit vielä kääntyä Helmet-kirjastojen kaukolainapalvelun puoleen, jolloin haku voidaan suunnata myös Suomen ulkopuolelle.
Kysymykseesi on vastattu aikaisemminkin. Kysy kirjastonhoitajalta-palvelun arkistosta kannatta tarkistaa näitä nimikysymyksiä. Arkisto löytyy osoitteesta http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
Kirjoita hakuruutuun sanat etunimet niko (nora). Esimerkiksi Niko-haulla saat seuraavan vastauksen: lähtönimenä on Nikolaus tai Nikodemus (niko=voitto, laos=kansa). Nikolaosta on pidetty merenkulkijoiden suojelupyhimyksenä. Tunnetaan myös hyväntekijänä. Useissa maissa hän tuo lahjoja lapsille jouluna. Lähde:Lempiäinen Pentti Suuri etunimikirja
Kirja on uusi ja vasta tulossa kirjastoihin. Sen voi varata heti kun yksikin kirja sijaintitietoineen näkyy Helmet-tietokannassa, eli todennäköisesti aivan lähiaikoina.
Virginia Parsonsin kirjassa Iloisia iltasatuja (1973) on satu nimeltä "Mustavalkoisia pareja : Yks kaks cha-cha-cha raitainen raitaista tanssittaa...".
Vaski-kirjastojen alueella kirjaa löytyy vain Uudestakaupungista, mutta voit varata sen verkkokirjaston kautta Turkuun. Varaus maksaa yhden euron.
https://www.vaskikirjastot.fi
Matti Rossin käännöksessä Warwickin repliikki kuuluu kokonaisuudessaan näin:
"Juokoon sitten maa myös meidän veremme.
Tapan hevoseni, ellen pääse pakoon.
Mutta miksi seisomme ja valitamme
tappioitamme kuin pelästyneet akat,
vaikka vihollinen riehuu; miksi katselemme
tätä tragediaa ikään kuin näyttelijät
siinä rehkisivät pilan päiten? Polviltani
minä vannon Jumalalle, etten lepää
enkä miekkaa pane tuppeen ennen
kuin kuolema on sammuttanut katseeni
tai kohtalo on suonut koston tyydytyksen."
Shakespeare, William: Henrik VI, kolmas osa. Suom. Matti Rossi. WSOY, 2007.
Kansalliskirjaston Fennica-tietokanta osoitteessa https://finna.fi kertoo, että ”Calendar girl” on kirjan pääotsikko ja ”tammikuu, helmikuu, maaliskuu” puolestaan alaotsikko. Kirjojen merkitsemistavat saattavat hiukan vaihdella kirjastoittain.
Kirjastojen merkitsemistavoista löytyy tietoa esimerkiksi Kansalliskirjaston Kirjastoaineistojen kuvailusäännöt -sivustolta osoitteesta https://wiki.helsinki.fi/pages/viewpage.action?pageId=86353913. Säännöissä on kerrottu, mistä kohti ensisijaisesti esimerkiksi kirjojen tiedot otetaan, mutta kirjastot saattavat toki poiketa ohjeista, jos katsovat itse jonkin muun ratkaisun paremmaksi.
Helmitauluja on kovin monenlaisia.
Wikipedia määrittelee kolme erilaista helmitaulumallia: venäläisen, kiinalaisen ja japanilaisen helmitaulun.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Helmitaulu
Oulun yliopiston Luma-keskus kertoo vielä laajemmin erilaisista laskentatauluista. https://ouluma.fi/2012/10/milla-ennen-laskettiin/
Erilaisilla helmitauluilla myös lasketaan hieman eri tavoilla. Wikipedian artikkelissa on hieman ensiapua siihenkin.
Helsingin kaupunginkirjaston Kysy.fi palvelu on myös vastannut laskemiskysymykseen:
"05.03.200721:19 Venäläisessä helmitaulussa puiseen kehikkoon on kiinnitetty metallitangot, joissa kussakin on kymmenen helmeä - paitsi neljännessä tangossa alhaalta laskettuna on neljä helmeä. Tämä on...
Valitut novellit I-II (suomentanut Juhani Konkka, WSOY) on hyvä lähtökohta Tsehov-kokoelmalle.
https://www.finna.fi/Record/heili.599521
https://www.finna.fi/Record/heili.599522
Valitut novellit -kokoelmaa täydentää hyvin Mestarinovelleja I-II -kokoelma (suomentaneet Ulla-Liisa Heino ja Marja koskinen, Otava)
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3503102
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.561297
Valitut novellit I-II ja Mestarinovellit I-II sisältävät suuren osan Tsehovin keskeisistä novelleista. Näitä ovat esimerkiksi Sali n:o 6, Nainen ja sylikoira, Ikävä tarina, Aro, Sotamies Gusev ja Suudelma. Mutta koska ei ole olemassa Tsehovin novellien koottua laitosta, myös moni tärkeä novelli...
Voisi tietenkin pohtia sitä, onko tällaista lastenperinteeseen kuuluvaa riimirunoutta tarpeen ylipäänsä tulkita. Aihepiiriä tutkinut Leea Virtanen sanoo kirjassaan Antti pantti pakana : kouluikäisten nykyperinne, että yksi tällaisten hokemien funktioista on "karkottaa hiljaisuus ja nauttia riimittelyn ilosta -- se on huutoa huudon vuoksi ja riimiä riimin vuoksi". Pihojen runous on käyttörunoutta, jonka viehätys ilmeisesti on suurelta osin juuri rytmissä ja riimittelyssä – pelkkä kielellinen käsittäminen ei tee sitä ymmärrettäväksi, niin kuin Virtanen osuvasti huomauttaa.
"Lasten suullinen runous voidaan jakaa kahteen ryhmään: riimeihin, jotka kuuluvat leikkeihin, ja riimeihin, jotka ovat pikemmin eräänlaista ylellisyyttä, esim....
Claes Anderssonin runossa, joka on otsikoitu numerolla 29, on rivit: "Se joka ponnistelee ollakseen niin kuin muut / ei ole enää oma itsensä. / Hän on nääntynyt ja sellainen kuin ihmiset yleensä."
Runo on kokoelmasta Det är kallt, det brinner (2003) ja se alkaa suomeksi näin: "Hiukan erikoinen voi kyllä olla, mutta vain henkensä / kaupalla." Jyrki Kiiskisen suomennos runosta sisältyy teokseen On kylmä, täällä palaa (2004).
Voit lukea runon myös kirjallisuusverkkopalvelu Kirjasammosta:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_51450
On kylmä, täällä palaa -kokoelman saatavuuden pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa voit tarkistaa Helmet-haulla.
https://www.helmet.fi/fi-FI
