Runo voisi olla Oiva Paloheimon Lapsuuden piha. Runossa mies palaa sattumalta kaupunkiin, jossa on syntynyt, ja lähtee katsomaan lapsuusaikansa taloa ja pihaa. Hän kiertää ihmetellen pihaa, ja kun häneltä kysytään, mitä hän etsii, hän kertoo etsivänsä pientä poikaa. Hänelle kerrotaan, että hän on erehtynyt, eikä hän paljasta oikeaa asiaansa.
Runo on ilmestynyt kokoelmassa Vaeltava laulaja, joka ilmestyi vuonna 1935. Tämä kokoelma löytyy myös Paloheimon teoksesta Runot. Kirjat saa lainaan Helmet-kirjastoista:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Soiva%20paloheimo%20vaeltava…
Laulun nuotit löytävät vain Souvareiden kokoelmasta "Suosituimmat nuotteina. 2". Se löytyy HelMet-kirjaston kokoelmasta, mutta ainoa nide on juuri nyt lainassa. Sen voi varata tästä http://luettelo.helmet.fi/record=b1523154~S9*fin
Nuotti löytyy myös monista muista yleisistä kirjastoista, joten jos asialla on kiire, kannatta kysellä oman kirjaston kautta, mistä sen nopeimmin saisi käsiinsä.
Heikki Poroila
VHS-DVD-digitointilaite on Helsingin kirjastoista Kaupunkiverstaalla (Kirjasto 10), Herttoniemen kirjastossa, Myllypuron mediakirjastossa ja Pasilan kirjastossa.
Voit varata ajan laitteen käyttöön suoraan kirjastosta. Kirjastojen yhteystiedot löydät Helmet-palvelusivuston yläreunassa olevasta valikosta Kirjastot.
Pasilan kirjaston laite on varattavissa Varaamon kautta:
https://varaamo.hel.fi/resources/aur3dq6tsxdq
http://www.helmet.fi/fi-FI
Kouvolan pääkirjastolla ei ole palautusluukkua. Pääkirjaston aukioloajat ovat laajat. Näet ne täältä: https://kyyti.finna.fi/OrganisationInfo/Home#85980.
Aineistoa voit palauttaa myös itsepalvelukirjastoihin, joista pääkirjastoa lähinnä on Haanojan kirjasto. Sisään pääsee kirjastokortillla ja pin-koodilla. itsepalvelukirjastot ovat auki joka päivä.
Kyseessä saattaisi olla ruotsalaisen Johan Theorinin Hämärän hetki (Tammi, 2007):
"Eräänä sumuisena päivänä 1970-luvun alussa Jens-niminen pikkupoika katoaa Pohjois-Öölannissa jälkiä jättämättä. Poliisi, perhe ja vapaaehtoiset tekevät viikkokausia turhaa työtä - poikaa ei löydy."
"Kaksikymmentä vuotta myöhemmin Jensin äiti Julia saa odottamattoman puhelinsoiton isältään, eläkkeellä olevalta merikapteenilta Gerlof Davidssonilta. Isä pyytää tytärtään tulemaan Öölantiin hänen avukseen. On löytynyt uusi johtolanka, jonka avulla voisi vihdoin olla mahdollista selvittää, mitä Jensille tapahtui."
Gerlofin johtolanka on vanha oikean jalan sandaali, joka vastaa Julian kuvausta Jensillä katoamispäivänä olleista jalkineista.
Valitettavasti ainakaan pääkaupunkiseudun kirjastoista ei löydy mitään viitettä tämän TV-sarjan musiikkiin. Ornella Vanonin levyjä on muutamia, mutta ne ovat lähinnä iskelmä- ja popmusiikkia.
Leonardo da Vinci oli monikykyinen mies, mutta ei kuitenkaan tiettävästi säveltänyt mitään - piirsi kyllä soittimia. 1700-luvulla on elänyt Leonardo Vinci -niminen säveltäjä.
Itse en muista tuon TV-sarjan musiikista yhtään mitään (katsoin muistaakseni kyllä sarjaa), joten en tiedä, millaisesta musiikista tässä on kyse. Jotta voisimme edetä etsinnässä, pitäisi tietää ainakin laulun tarkka nimi. Tuon ajan TV-ohjelmien musiikista ei levyjä juurikaan tehty, joten jos kyseessä on jokin vanhan musiikin sävellys (laulajan myöhempi ura huomioon ottaen se...
Varauksesi (Underworld: Beaucoup fish) on noudettavissa Jyväskylän kaupungin pääkirjastosta 28.-30.6. 2000 välisenä aikana. Voit vastaavissa tapauksissa hoitaa asian nopeimmin puhelimitse.
Sanaa tai sen eri muotoja ei löytynyt tutkimistani sanakirjoista ei slangisanakirjastakaan. Suomen murteiden sanakirja ei ole edennyt niin pitkälle, että sieltä voisi katsoa, esiintyykö ilmaus murteissa. Urbaanissa sanakirjassa osoitteessa https://urbaanisanakirja.com/word/ripistikkeli/ sana mainitaan mutta ilman selitystä alkuperästä.
Epäilisin vahvasti, että ripistikkeli on deskriptiivinen onomatopoeettinen sana ja liittyisi sellaisiin sanoihin kuin ripe, ripistä ja ripottaa, jotka ”Suomen sanojen alkuperä” (osa 2; Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1995) niputtaa yhteen. Ripe voi tarkoittaa ’murua’ tai ’hitusta’ ja ’ripottaa’ taas viitata sinne tänne sirottelemiseen. Vastaavasti ripistikkeli voisi...
Linkin takaa löytyy The most mysterious song of the Internet eli "internetin salaperäisin laulu". Tämän Youtubesta useina versioina löytyvän laulun alkuperää on tiettävästi yritetty selvittää jo kauan, mutta vasta 2019 siitä tuli viraali ilmiö, kun se pääsi Youtuben sarjaan Tales from the Internet. Kukaan ei silti vieläkään tiedä laulun nimeä, sen esittäjää eikä sen tekijöitä.
Taustakertomuksen mukaan saksalainen nuorukainen - josta tiedetään nimimerkki Darius S. - äänitti laulun c-kasetille vuonna 1983 tai 1984 saksalaisen NDR-radiokanavan nuortenohjelmasta. Ohjelmaa tuolloin juontanut Paul Baskerville kommentoi kesällä 2019, ettei muista eikä tunnista tällaista laulua.
Musiikki on tyyliltään tuon ajan "uutta aaltoa" tai post punkia....
Kotimaisten kielten keskuksen lyhenneluettelon mukaan sv on lyhenne sanasta sairausvakuutus, eli sv-korvaus on sairausvakuutuskorvaus
http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/366
Suomalaisen paikannimikirjan mukaan Vieremän kylän ja kunnan nimi perustuu Vieremänjärven nimeen, joka taas lienee saanut nimensä viereisen mäen mukaan. Nimellä on ilmeisesti haluttu haluttu kuvata mäen järveen tai lampeen viettävää rinnettä. Nimen taustalla on vieremä-sanan yleiskielinen merkitys 'joen tai mäen rinne, vieri, reuna, äyräs, viettävä maa'.
Kuten olette itsekin havainneet P. Mustapäältä ei ole suomennettu mitään erillistä kokoelmaa. On kuitenkin olemassa erinäisiä "finsk lyrik" -kokoelmia.
Mandasta löytyy yhteensä 19 viitettä. Helsingin kaupunginkirjaston pääkirjaston varastossa olevista kirjoista:
Modern finsk lyrik 1984, NY FINSK LYRIK / I URVAL AV REPO, 1960, MODERN FINSK LYRIK 1947, UNG FINSK LYRIK 1938,
FINSK LYRIK 1936, FINSK LYRIK 2 1932, FINSK LYRIK 1 1926, P. Mustapäätä löytyy kokoelmasta Ung finsk lyrik, ja siellä on ruotsinnettu
runoja teoksista Laulu ihanista silmistä ja Laulu vaakalinnusta. Kaipaamaanne runoa ei siis meiltä löytynyt.
Kysymäsi kirja on omakustanne, eikä kuulu Helsingin Kaupunginkirjaston kokoelmiin. Sitä on Oulun Yliopiston sekä Åbo Akademin lisäksi Helsingissä
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjaston etnologisella osastolla. SKS:n p.(Suomi/Helsinki) 1312 3274. Heidän kotisivunsa on osoitteessa http://www.finlit.fi/ Kirjaa voi tiedustella kaukolainaksi.
"Nauhalle luettuja" eli äänikirjoja on useimmissa, ellei peräti kaikissa, kirjastoissa. Valikoima vaihtelee toimipisteittäin, ja kannattaakin käyttää hyväkseen mahdollisuutta tilata aineistoa eri kirjastoista, ellei oman toimipisteen valikoima tunnu tarpeeksi kattavalta.
Muutamia äänikirjoja on myös CD-levyinä, mutta ainakin toistaiseksi suurin osa äänikirjoista on saatavana vain kasetteina.
Äänikirjoja on saatavana eri kielisinä, suurin valikoima on tietysti suomen- ja ruotsinkielisissä, mutta muunkin kielisiä on.
Lisätietoja Helsingin kaupunginkirjaston äänikirjoista Kirjastopalveluiden oppaasta, http://pandora.lib.hel.fi:6080/hs/solution/h38/h33/h28/q86.htm
Salme Saure on kirjoittanut hänestä kirjan Laila Hietamies läheltä.
Internetistä osoitteesta http://www.makupalat.fi klikkaamalla kohtaa Kirjallisuus näet linkin Suomen kirjallisuus yleensä. Välittömästi tämän alapuolella on linkki Kirjailijat ja runoilijat, klikkaa tätä. Täältä löydät kaksi linkkiä Laila Hietamiehestä.
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoissa on yhteinen lainaoikeus. Helsingin, Espoon, Vantaan tai Kauniaisten kaupunginkirjastosta saadulla kirjastokortilla voi lainata aineistoa mistä tahansa näiden kirjastojen toimepisteestä, myös jostakin toimipisteestä toiseen lähetettyä ja kuntarajan ylittänyttä aineistoa.
Mainitut kirjastot eivät lähetä lainattavaksi tarkoitettua aineistoa yli kuntarajan, jos aineisto on merkitty pikalainaksi. Myöskään cdromeja, videoita ja dvdlevyjä ei lähetetä yli kuntarajan.
Antamasi kuvaus sopii Richard Wrightin teokseen Pikku jumalat (The Outsider, 1953), suom. 1955. Wrightin Muut suomennokset : Kahdeksan miestä ( suom.1974), Musta poika (1948), Pitkä uni (1960), Amerikan poika (1972).
Kyseisistä oireyhtymistä kannattaa hakea tietoa eri tietokannoista käyttäen asiasanaa "sikiön alkoholioireyhtymä" (tai kirjoittaa se kohtaan aihe).
Yleisten kirjastojen aineistotietokanta löytyy osoitteesta: http://www.helmet.fi/
Helsingin yliopiston kirjaston aineistotietokanta: http://helka.csc.fi/
Sain haulla esimerkiksi seuraavat kirjat:
FAS-lapsi: raskaudenaikaisen alkoholinkäytön riskit.
Viittala, Kaisu: "Kyllä se tommosellaki lapsella on kovempi urakka" : sikiöaikana alkoholille altistuneiden huostaanotettujen lasten elämäntilanne,
riskiprosessit ja suojaavat prosessit.
Kirjastoissa voit käyttää myös ALEKSI- ja MEDIC-artikkeliviitetietokantoja sekä tehdä haun Suomen lääkärilehden arkistoon.
Esimerkiksi...
Helsingin Pukinmäen kirjaston omissa kokoelmissa ei ole yhtään markiisitar de Pompadouria käsittelevää kirjaa, mutta monissa Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteissä on. Saat kirjojen nimet ja kirjastot näkyviin pääkaupunkiseudun Helmet-hausta (http://www.helmet.fi/) kirjoittamalla aihehakuun nimen Pompadour. Suomenkielisiä kirjoja on vain yksi: Nancy Mitfordin kirjoittama Madame de Pompadour. Muutamia ruotsin- ja saksankielisiä kirjoja on myös.
Yleisten kirjastojen luettelointisäännöistä on olemassa mm.
- Suomalaiset luettelointisäännöt : monografioiden kuvailu,
- Suomalaiset luettelointisäännöt : kartta-aineiston kuvailu. Lisää luettelointiin liittyvää kirjallisuutta löytyy esim. kirjastojen sivuilta luokkahaulla 02.323 (Oulun kaupunginkirjaston aineitotietokanta http://oukasrv6.ouka.fi:8001/?formid=form2&sesid=1082719869 ).
Btj Kirjastopalvelun sivulta selviävät myös luetteloinnissa käytettävät teokset http://www.btj.fi/koodit/luettelo10.htm . Helsingin yliopiston kirjaston sivuilla on joitakin FINMARC-formaatteja saatavana PDF-tiedostoina http://www.lib.helsinki.fi/kirjastoala/linnea/julkaisut.htm#formaatti .
