Nykysuomen etymologisen sanakirjan mukaan konsti tarkoittaa nokkelaa temppua, keinoa, niksiä yms., ja on lainasana ruotsin sanasta konst, joka puolestaan merkitsee mm. taitoa, taidetta, keinoa ja viisautta. Sanakirja kertoo myös, että suomen kirjakielessä konsti on esiintynyt jo Agricolasta alkaen. Keinoa tai temppua tarkoittava konsti on siis yhteydessä taidetta tarkoittavaan konstiin, sillä molempien merkitys pohjautuu jonkin tekemisen taitoon.
Kotus: Suomen etymologinen sanakirja: konsti
Häkkinen, K. (2004). Nykysuomen etymologinen sanakirja. WSOY.
Patjas, Liisa-Maria, Kortesuo, Katleena: Uusi etunimikirja : Aadasta Äijöön (2015) kirjan mukaan Aurora on kreikkaa ja tarkoittaa aamuruskoa ja aamuruskon jumalatarta. Auroran perinteinen lempinimi tai luhennelmä on ollut Aura tai Auri. Vanhin auraksi suomessa kastettu on ollut Aura Otavatar Gottlund 1844.
Turun kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy useampia Kleopatraa käsitteleviä teoksia. Voit hakea asiasanalla Kleopatra, jolloin saat 5 viitettä, joukossa myös yksi video. Nämä ovat kuitenkin suurimmaksi osaksi englanninkielisiä teoksia. Päivi Setälän teoksissa "Näköaloja Villa Lantesta" ja "Antiikin nainen" on luku myös Kleopatrasta ja lisäksi tietoja voi täydentää tarkistamalla vanhan aakkosellisen kortistomme Kleopatra-kohtaa. Kortistossa viitataan vanhaan varastossamme olevaan teokseen "Valloittavia naisia".Egyptin historiasta löytyy kokoelmistamme runsaasti aineistoa. Tässä voisin mainita esim. Armas Salonen: "Egypti ja sen kulttuuri" sekä Montet, Pierre: " Sellaista oli elämä faraoiden
Egyptissä".
Valitettavasti suomenkielistä tietoa emme onnistuneet löytämään.
Internetistä MetaCrawler-hakuohjelmalla http://www.metacrawler.com löytyi seuraava erittäin hyvä sivusto http://www.library.unisa.edu.au/thiele/colin.htm .
Yahoon hakemiston kautta löytyy tietoa nuortenkirjailijoista http://dir.yahoo.com/Arts/Humanities/Literature/Authors/Young_Adult/ .
Etsimääsi raporttia ei valitettavasti löydy pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen HelMet-tietokannasta eikä myöskään yliopistokirjastojen yhteistietokanta Lindasta. Kannattaa kääntyä Venäjän ja Itä-Euroopan instituutin (www.rusin.fi) kirjaston puoleen, Annankatu 44, 00100 Helsinki, puh. (09) 22854439, sähköposti kirjasto@rusin.fi. Ellei raporttia heiltäkään löydy osaavat mahdollisesti neuvoa mistä sen voisi saada.
Kirjastomme kotisivuilla on Pirkanmaalaista kaunokirjallisuutta / Pirkanmaalaisia nykykirjailijoita tietokanta Internet-osoitteessa http://www.tampere.fi/kirjasto/pirkanmaankirjailijat/junkola.htm. Sen mukaan Aapo Niemi-Junkola asuu Tampereella, mutta yhteystietoja ei anneta kyseisillä sivuilla. En löytänyt yhteystietoja myöskään lakimiesmatrikkeleista, Internet-sivuilta tai kirjailijahakemistoista. Tampereen seudun puhelinluetteloista voisi vielä etsiä yhteystietoja.
Pamin sivuilta löytyy Palkkatutkimus 2004 - yhteenvetoa http://www.pam.fi/mp/db/file_library/x/IMG/12921/file/palkkatut04tiivi… . Elinkeinoelämän keskusliiton EK palkkatilastosivulta http://www.ek.fi/ek_suomeksi/tyoelama/palkat/palkkatilastot.php löytyy Palkkatilastokatsaus 2005, jossa on myös myyjien palkka.
Kirjastonhoitaja ei ole pätevä tulkitsemaan lakeja, mutta tässä on tietoa aiheeseen liittyvästä lainsäädännöstä.
Verkkoviestintää käsitellään Laissa sanavapauden käyttämisessä joukkoviestinnässä. Laki löytyy tietopankki Finlexistä. Osoite on
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030460?search%5Btype%5D=pi…
Lain 6 §:ssä sanotaan, että verkkojulkaisuja on talletettava 21 päivää. Verkkojulkaisut ovat kuitenkin eri asia kuin verkkoviestit, joita ovat mm. keskustelupalstoille lähetetyt kirjoitukset. Verkkoviestien tallentamisesta laissa ei sanota mitään. Hallituksen esityksessä, joka oli lain pohjana, niille ehdotettiin kolmen kuukauden tallennusaikaa, mutta tämä kohta jätettiin laista pois.
Lain 17 § saattaisi olla tapauksessasi tärkeä...
Espoon kaukolainoja voi kysellä numerosta 09/81657648 tai sähköisesti kaukopalvelu@espoo.fi
http://www.espoo.fi/default.asp?path=1;28;11866;17273;17316
Helmet-verkkokirjaston kokoelmasta löytyy mm. cd-levyt:
The rough guide to world music, Memory of the peoples, Danses du monde, 20 best of Europe, The Secret museum of mankind, Le tour du monde en 80 musiques = Around the world in 80 songs, Smithsonian Folkways : world music collection, Rhythms and music of the world.
www.helmet.fi
Jos lainasitte teokset lainausautomaatilla voi olla että säde ei lukenutkaan viivakoodia, siinä tapauksessa ette saaneet kuittiakaan niistä lainoista joita säde ei lukenut. Jos virkailija avusti lainojen rekisteröinnissä voi olla että virkailijalle tapahtui inhimillinen erehdys, mutta silloinkaan ette ole saaneet kuittia rekisteröimättömistä lainoista.
Jos kuitin mukaan olette lainanneet teokset, jotka eivät enää näy lainoina asiakastiedoissa vaikka lainat yhä ovat teillä, se olisi yllättävää. Semmoisesta virheestä lainausjärjestelmässämme en ole aiemmin kuullut.
Pyydämme ottamaan yhteyden lähikirjastoon jotta teillä olevat teokset saadaan rekisteröityä lainoiksi.
Kirjastokortin numero ja salasana pitää syöttää uudestaan jonka jälkeen valitaan selaimesta "muista täytetyt tiedot" -kohta. Näin tehden tietojen pitäisi säilyä koneen muistissa.
Kyllä löytyy.
Kauppalehti on mikrofilmeinä luettavissa ja kopioitavissa Pasilan kirjastossa vuodesta 1980 lähtien (katso http://luettelo.helmet.fi/search~S2*fin?/Xkauppalehti&searchscope=2&l=&… ).
Myös Hesari löytyy mikrofilmeinä.
Tervetuloa Pasilan kirjastoon!
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Yhtey…
Näyttää siltä, ettei ainakaan HelMet-kirjaston isosta kokoelmasta löydy sellaista julkaisua, jossa olisivat sekä nuotit että ranskankieliset sanat. Mutta tässä vaihtoehtoinen yhdistelmä: nuotit löytyvät kokoelmista Hitit Rautainen 70-luku, Suomipopin helmiä 7 ja Suuri pop toivelaulukirja (1) ja sitten ne ranskankieliset sanat netistä vaikka seuraavasta osoitteesta (muistakin varmasti löytyy): http://www.boiteachansons.net/Partitions/Severine/Un-banc-un-arbre-une-…
Nuo nuottikokoelmat löytyvät todennäköisesti kaikista isommista musiikkikirjastoista.
Terveisin
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
BLANKA-kirjastot, eli Turunmaan kirjastot ovat: Taalintehdas, Houtskari, Iniö, Kemiö, Korppoo, Nauvo, Parainen, Västanfjärd, Hiittinen. Jos olet lainauskiellossa vaikkapa palauttamattomien kirjojen takia Kemiön kirjastossa, et voi lainata Paraisilta, ennen kuin asia on Kemiön kanssa selvitetty.
Yhden kaupungin sisällä kirjan siirtämisessä menee päivästä kahteen. Toisesta kaupungista toiseen menee arviolta kolme tai neljä päivää. Lähikirjastoista kirjat saattavat mennä isompiin kirjastoihin, joten joskus siirrossa voi mennä pitempäänkin.
Munsterhjelmin päiväkirjaa ei edelleenkään ole suomennettu.
Piikojen valtakunnan kirjallisuusviitteiden perusteella vaikuttaisi siltä, että lähdeluettelossa mainittu Kirsi Vainio-Korhosen Jacobina Charlotta Munsterhjelmin päiväkirja 1799-1801 (2006) tarkoittaa itse asiassa Vainio-Korhosen paljolti Munsterhjelmin päiväkirjaan perustuvaa artikkelia Piikojen arkea ja juhlaa Hämeenkylän kartanossa noin 1800, joka sisältyy vuonna 2006 ilmestyneeseen Vainio-Korhosen ja Marjatta Rahikaisen toimittamaan kirjoituskokoelmaan Työteliäs ja uskollinen : naiset piikoina ja palvelijoina keskiajalta nykypäivään.
Vainio-Korhonen on käsitellyt Munsterhjelmin päiväkirjaa myös kirjassaan Suomen herttuattaren arvoitus : suomalaisia naiskohtaloita 1700-luvulta...
