Tietoturvallisuuden hallinta -standardit BS 7799-1 ja BS 7799-2 ovat brittiläisiä standardeja, jotka on ainoastaan käännetty suomeksi. Ne ovat saatavissa ainoastaan Suomen Standardisoimisliiton kautta. Niitä voi käydä Standardisoimisliiton kirjastossa lukemassa. Lainaksi niitä ei saa. Kirjasto on Helsingin Länsi-Pasilassa. Yhteystiedot löydät täältä http://www.sfs.fi/palvelut/kirjasto/ Liiton kautta ne voi ostaakin: ensimmäinen osa maksaa 206,91 euroa ja toinen 204,75 euroa.
Teoksessa Lehto, Mirjami: Näyttämö elää vuodelta 1986 on Astrid Lindgrenin kirjan pohjalta tehty näytelmä Noiduttu prinssi.
Myöskin kirjat Mio, poikani Mio ja Veljeni Leijonamieli ovat ilmestyneet Yleisradion kuunnelmina, mutta ainakaan täällä Tampereen kaupunginkirjastossa niitä ei ole kirjoina
(siis näytelmämuodossa).
Nancy Fridaylta on Fennicasta (http://finna.fi)löytyvän tiedon mukaan suomennettu vain 3 kirjaa: My secret garden (Salainen puutarha), Jealousy (MUstasukkaisuus) ja The power of beauty (Kauneus ja valta).
Paulo Coelhon väite on hyvin tunnettu ns. urbaani myytti, jolla kyseenalaistetaan lentoyhtiöiden kännykkäkieltoja.
Englanninkielisen wikipedian tietojen mukaan kännykän vaikutuksista lentokoneen elektronisiin laitteisiin on selvää näyttöä, mutta tämän vaarallisuudesta kiistellään edelleen. Monet lentoyhtiöt ovat sallineet kännykän käytön, mutta toiset yhtiöt (erityisesti Yhdyvaltalaiset) pitävät tiukkaa kielteistä linjaa asiassa. Radioaaltoja lähettävien elektronisten laitteiden käyttö on lennon nousu- ja laskuvaiheessa on yleensä kielletty kaikissa lentoyhtiöissä.
Discovery Channelin tuottama "Mythbusters" (suomeksi Myytinmurtajat) käsitteli ohjelmassaan Coelhon esittämää väitettä. Heidän mukaansa myytti ei pidä paikkaansa. Heidän...
Valitettavasti etsimääsi teosta ei näytä löytyvän sen paremmin maamme yleisistä kirjastoista kuin yliopistokirjastoistakaan. Kannattaakin ottaa nyt yhteyttä omaan lähikirjastoon ja kysellä kaukolainamahdollisuutta. Oheisesta linkistä löydät Nummi-Pusulan kirjaston yhteystiedot: http://www.nummi-pusula.fi/default.asp?sivu=125&alasivu=19&kieli=246
Kaukolainauksella on mahdollista tilata kirjoja myös esimerkiksi juuri Ruotsista.
Lähteet:
http://monihaku.kirjastot.fi/frank/search/
http://finna.fi
Hei!
Löydät tietoa P.C. Castin tuotannosta mm. Ringshadow-sivustolta: http://fi.risingshadow.net/library?action=author&author_id=2069
ja wikipediasta: http://fi.wikipedia.org/wiki/P._C._Cast
Yön talo -sarjaa saa kirjastoista mutta Partholon-sarja on Harlequin-kustantamon julkaisema ja niitä ei yleensä hankita kirjastoihin.
Kaukopalvelusta vastattiin kysymykseesi näin:
Helsingin kaupunginkirjasto tilaa kyllä kaukolainoja myös Englannista. Britanniassa kaukopalvelu on täysin keskitetty ja kaikki tilaukset osoitetaan British Libraryn kaukopalveluyksikköön. Sen hankintapolitiikka painottuu sellaisiin teoksiin, joilla on merkitystä tieteellisen tutkimuksen kannalta, joten kaunokirjallisuutta ja etenkin nuorten kirjoja on siellä vain rajatusti. Jos kirja on julkaistu Britanniassa, Br. Libraryn paikannuspalvelu ohjaa tilauksen eteenpäin sellaiseen kirjastoon, joka mahdollisesti voi toimittaa kaukolainan. Mutta nämäkin kaukopalvelukirjastot toimivat yleensä yliopistokirjastoina ja kokoelmat muodostuvat yliopistojen tarpeiden mukaan.
Voit tehdä kaukolainapyynnön...
Kappale löytyy ainakin seuraavista nuottikokoelmista:
Popular piano solos. Book 2, c1979
Movie hits : Level five, c2004
Suuri pop-toivelaulukirja 3, 2007
Hei,
Vihdin pääkirjastosta sekä Kirkonkylän kirjastosta löytyy kysymäsi kirja. Voit tarkistaa kirjojen ja muun aineiston saatavuutta kirjaston tietokannasta internetistä osoitteessa http://vihti.verkkokirjasto.fi/
Pääsääntöisesti Suomen kirjastot ovat avoimia kirjastoja, jotka ovat kaikkien kansalaisten käytettävissä, näin myös siis Aalto-yliopiston kirjastot ja muut korkeakoulukirjastot. Samoin on laita erikoiskirjastojen, joihin Eduskunnan kirjasto kuuluu.
Kirjastoilla on omat korttinsa. Kortin saat käydessäsi kirjastossa. Ota mukaan henkilötodistus.
http://lib.aalto.fi/fi/
http://lib.eduskunta.fi/Resource.phx/kirjasto/index.htx
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Itävaltalaisen Johannes Mario Simmelin teosta "Bitte lasst die Blumen leben" vuodelta 1983 ei ole käännetty englanniksi. Teos on suomennettu nimellä "Eilistä ei ole" vuonna 1985.
https://www.worldcat.org/
http://search.obvsg.at/primo_library/libweb/action/search.do?menuitem=0…
https://finna.fi
http://de.wikipedia.org/wiki/Johannes_Mario_Simmel
Carolyn Keenen suositun Neiti Etsivä -sarjan päähenkilön Nancy Drewn äidin kuolemasta on esitetty erilaisia oletuksia, mutta näyttää siltä, että mitään näistä oletuksista ei ole todistettu oikeaksi. Kate Drew'n kuolinsyy jäänee arvoitukseksi.
http://www.series-books.com/nancydrew/nancydrew.html
http://nancydrew.info/
http://www.nancydrewsleuth.com/history.html
http://www.nancydrewsleuth.com/ndrevealed.html
http://nancydrewpc.wikia.com/wiki/Kate_Drew
http://www.gameboomers.com/reviews/Nn/ND29/ND29.htm
Päivälehden arkisto auttaa tutkijoita Sanoman ja median historiakysymyksissä http://www.paivalehdenarkisto.fi/, yhteystiedot löytyvät täältä http://www.paivalehdenarkisto.fi/yhteystiedot/ . Kysyin asiaa arkistosta ja he kertoivat, että sitä on siellä selvitetty useaan kertaan, mutta eivät halunneet vastata tätä kautta, vaan pyysivät kysyjää ottamaan yhteyttä sinne suoraan. Selailin teosta Kadonneet kirjaintyypit : suomalainen kirjainmuotoilu 1920-1985 / Markus Itkonen , mutta sieltä ei löytynyt tietoa Helsingin Sanomien logosta. Lähetin myös kyselin Helsingin Sanomien toimitukseen, mutta sieltä ei vastattu lainkaan.
Kaisa Häkkisen Nykysuomen etymologisessa sanakirjassa (2013) kerrotaan, että sanan hallita sanavartalo on vanha germaaninen laina. Tätä vanhaa kantamuotoa edustaa nykyisissä germaanisissa kielissä esimerkiksi saksan halten ja ruotsin hålla. Kirjassa mainitaan, että suomen kirjakielessä hallita on esiintynyt Agricolasta ja samanaikaisista käsikirjoituksista alkaen.
Veijo Meren teoksessa Sanojen synty (1991) hallita-sanan taustalla oleva, vanha germaaninen laina on rekonstruoitu muotoon halthan-. Indoeurooppalainen sanavartalo oli Meren mukaan qel-, panna nopeaan liikkeeseen. Alkumerkitykseltään tämä tarkoitti karjan ajamista. Erkki Itkosen toimittamassa teoksessa Suomen sanojen alkuperä: etymologinen sanakirja (1992) ...
Mustapapu ja musta soijapapu ovat periaatteessa kaksi eri asiaa. Mustapapu on tarhapavun (Phaseolus vulgaris) lajike, ja musta soijapapu taas on soijapapu (Glycine max), joka on joko fermentoitu tai jonka kuoren väri on musta. Kuitenkin Wikipedian mukaan myös fermentoituja suolattuja kiinalaisia mustia soijapapuja kutsuttaisiin nimellä "black beans" eli mustiksi tai mustapavuiksi.
Mustapapu Wikipediassa: https://en.wikipedia.org/wiki/Black_turtle_bean
Mitä mustat pavut voivat olla: https://en.wikipedia.org/wiki/Black_bean
Soijapapu: https://en.wikipedia.org/wiki/Soybean
Mustat soijapavut: https://www.specialtyproduce.com/produce/Black_Soybeans_12451.php
Anni Swanista on kirjoitettu ainakin seuraavissa kirjoista:
-Kotimaisia nuortenklassikoita 2000
-Arjava, Hellevi: Kiltti tyttö Katajanokalta 1999
-Suomalaisia vaikuttajanaisia 1977
-Lehtonen, Maija: Anni Swan 1958
Näihen kirjojen saatavuutta voit tarkistaa Oulun aineistotietokannasta osoitteessa
http://www.ouka.fi/kirjasto/ostrobotnia/index.html
Näillä nettisivuilla on lisäksi tietoa Anna Swanista, teosluettelo ym, käypä tarkistamassa:
http://www.infoplaneetta.hyvan.helsinki.fi/kirjoista/swan.html
http://www.lappeenranta.fi/kirjasto/carelica/kirj/swan.html
Paljon tietoja Tove Janssonista löytyy osoitteesta http://kirjailijat.kirjastot.fi/?c=5&pid=34&lang=F1
Kirjailijan nimen vieressä on laatikko, josta voi valita henkilötiedot, tuotannon (erikseen suomennetun tuotannon), tekstinäytteitä tai lähteitä.
Tästä viimeisestä, eli lähdeluettelosta löytyy paljon Tove Janssonia käsittelevää kirjallisuutta, jota voit lainata kirjastosta.
Antrean kalaverkon ikä määriteltiin hiilen radioaktiivisuustutkimuksella, C14-tutkimuksella, joka antoi ajaksi n.7300 eKr. Kysessä on suolöytö. Suohon tai veteen joutuneina hyvinkin hauraat esineet ja orgaaniset aineet saattavat kestää häviämättä tuhansia vuosia.
Vastaukseksi lainaan suoraan Ritva Sievänen-Allenin kirjaa “Johdatus kirjastotieteeseen ja informatiikkaan” (Otava, 1978): Kirjasto on kulttuurin kypsymisen tuote. Se syntyi silloin, kun yhteiskunta muuttui nomadisesta urbanisoiduksi ja kun graafiset merkinnöt tulivat välttämättömiksi järjestyneiden inhimillisten suhteiden tehokkaan toiminnan kannalta. Ensimmäiset kirjastot olivat ilmeisesti valtion hallinnon, kaupankäynnin ja uskonnollisten yhteisöjen kannalta tärkeiden muistiinpanojen säilytyspaikkoja (s.68).
Nykyään kirjastot toimivat meidän kaikkien huviksi ja hyödyksi, ja kirjastokortti taas on helppo, kätevä ja toimiva väline kirjastonkäytön kontrolloimiseen.
