Helsingissä Pasilan ja Etelä-Haagan kirjastoissa on ompelukone, jonka asiakkaat voivat varata omaan käyttöönsä. Espoossa asiakkaille tarkoitettua ompelukonetta voi käyttää Sellon, Entressen, Nöykkiön ja Tapiolan kirjastoissa sekä Kirjasto Omenassa.
HelMet-palvelusivuston oikeasta laidasta kohdasta Löydä kirjastosi näet kirjastojen yhteystiedot ajanvarausta varten.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Kyseessä on Lauri Jauhiaisen sävellys ja sanoitus "Lumikki ja jätkät" vuodelta 1952. Valitettavasti näyttää kansallisbibliografia Violan perusteella, että laulusta ei ole koskaan julkaistu nuottia, josta ne sanatkin saisi. Myöskään netistä en löytänyt tämän laulun sanoja, joten todennäköisesti ne täytyy kirjoittaa muistiin äänitettä kuunnellen.
Heikki Poroila
Arkistojen portti -verkkopalvelun sivuilla kerrotaan, että kansakoulujen arkistoja säilyttää pääsääntöisesti se kunta, joka kansakoulua on pitänyt yllä tai on ollut sen seuraaja. Alla lisää tietoa kansakoulujen arkistoista:
http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Kansakoulut#Kansakoulujen_arkistot
Helsingin kaupunginarkiston säilyttämät kansakouluarkistot löytyvät Sinetti-tietokannasta:
https://yksa3.darchive.fi/YKSA3/public/archive/HELKA/
Arkistot yleensäkin ovat vapaasti käytettävissä, mutta osalla aineistosta on käyttörajoituksia. Alla tietoa niistä:
http://wiki.narc.fi/portti/index.php/K%C3%A4ytt%C3%B6rajoitus
Artikkelitietokanta Aleksista löytyi aiheestasi mm. seuraavat viitteet asiasanalla laajennuskortit:
Lehto, Tero: Testissä TV-virittimet : televisiokuva mikron näytölle
MikroBitti 1999 ; nro 11 ; sivut 78-80
Sundell, Sami: TV virittyy sylimikroon
MikroPC 1999 ; nro 18 ; sivut 92, 94
Uusimmista mikrotietokoneiden laitetekniikkaa käsittelevistä kirjoista, kuten
Reima Flyktmanin ja Tero Eklinin kirjasta Inside PC (1999) löytynee aiheesta tietoa myös (en voinut tarkistaa, koska oman kirjaston kappaleet olivat lainassa).
Jos tarvitset tv-korteista syvällisempää tietoa, sinun kannattaisi hakea viitteitä jostain tekniikan alan tietokannasta. Sähköpostiosoitteestasi päätellen olet ammattikorkeakouluopiskelija, joten suosittelen, että kysyt...
Minna Canthin elämästä ja tuotannosta on kirjoitettu paljon. Esim. Reetta Niemisen ja Greta von Frenckell-Thesleffin kirjoittamat elämäkerrat antavat paljon tietoa tutkielmaasi. (Nieminen, Reetta; Minna Canth, kirjailija ja kauppias, Otava 1990 ja Frenckell-Thesleff, Greta von: Minna Canth, Otava 1994.)
Lehtijuttuihin pääset käsiksi Arto-tietokannan kautta. Esim. Riitta-Kaisa Voipion artikkeli "Minna Canthin sydän kuului Kuopioon" (Kajastus, 1994; ;2 ; 29-31) tai Leena Kirstinän "Nuori Minna" (Virke, 1994; 2 ; 5-7) saattaisivat olla tutustumisen arvoisia.
Minna Canth-materiaalia löytyy Makupalat.fi:stä, https://www.makupalat.fi/fi/kokoelma/minna-canth
Nolla (0) koiranäyttelyarvostelussa tarkoitti vuoteen 2002 asti sitä, että koira saa näyttelyn tuomarilta hylkäävän arvion jostakin syystä. Vuodesta 2003 alkaen nollan on korvannyt maininta HYL eli hylätty. Luonteen osalta hylkäämisen voi aiheuttaa esim. luonteen epätyypillisyys. Alla lisää tietoa Suomen Kennelliiton sivuilta ja Kennelliiton aiemmista säännöistä:
https://www.kennelliitto.fi/koiraharrastukset/koiranayttelyt/koiranayttelyn-kulku
http://birit.mbnet.fi/arvostelut.htm
Kirjan kannen fontti on jokin fraktuura fontin muunnos. https://fi.wikipedia.org/wiki/Fraktuura
Word-tekstinkäsittelystä löytyy samantapaisia fontteja valmiina esim. Old English text, Algerian ja Matura.
Netistä löytyy myös sivustoja, joilta voi ladata ilmaisia fontteja , myös fraktuuraa esim. https://www.1001fonts.com/1930s-fonts.html?page=5&items=10
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan kirja Sukunimet selvittää Kassi-nimen taustaa hakusanan Kastinen kohdalla:
"Roomalaiskatolisesta ristimänimestä Kristianus on pohjoissaksalaisilla alueilla käytetty mm. muotoja Karsten, Kast, Kasten, Kasse ja Kassen. Näistä on Suomessa vakiintunut sukunimet Kastinen, Kassinen ja ehkä myös Kasanen ja Kastikainen. (Kassinen ja Kasanen voivat tulla myös Kassian-nimestä). Nimimuodot ovat levinneet koko maahan, esim. Turun seuduilla Kastun kylä, Lammilla Kastilan kylä, sukunimi Kastinen Karjalassa 1500-luvulla Kannaksella, kuten Viipurissa 1559 hans kastens, Viipurin pitäjässä 1562 Lau[ri] kasthi[nen], Uudellakirkolla 1545 Wassijl Kastin, 1563 Ihanns Kastine[n]; Loimaalla 1551 Thomas Kassi, Asikkalassa 1488...
Kirjosieppo kuuluu varpuslintuihin. Lasse J. Laine mainitsee kirjassaan Suomen linnut: harrastajan opas, että varpuslinnut munivat munan päivässä, yleensä aamulla (s. 145). Kirjosieppo munii 5-8 munaa (Koskimies, Pertti: Suomen linnut, s. 359).
Kyseessä saattaisi olla Tampereen äänitepalvelun (myöhemmin Tamvox) 80-luvulla julkaisema Satupiiri-niminen kasettisarja, jossa julkaistiin kaikkiaan neljä osaa. Kukin kasetti sisältää viisi satua. Lukijana näillä kaseteilla on tamperelainen näyttelijä Seppo Mäki.
1: Kolme karhua, Saapasjalkakissa, Jaakko ja herneenvarsi, Kolme pientä porsasta, Aladdin ja taikalamppu
2: Keisarin uudet vaatteet, Pieni punahilkka, Kaunokki ja peto, Kolme pientä pukkia, Ruma ankanpoikanen
3: Jänis ja kilpikonna, Prinsessa Ruusunen, Hölmöläisten touhuja ja Tuhkimo, Bremenin kaupungin soittoniekat
4: Todellinen prinsessa, Lumikki ja 7 kääpiötä, Kaupunkilaishiiri ja maalaishiiri, Muurahainen ja heinäsirkka, Tohtori Kaikkitietävä
Joissain kirjastoissa on...
Yliopiston apteekki perustettiin Turun akatemian alaiseksi laitokseksi vuonna 1755 Uppsalan yliopistosta omaksutun mallin mukaisesti. Akatemia luovutti apteekinpito-oikeuden kenelle halusi ja salli apteekin käyttää nimeään "kylttinä" ja soi sille suojeluksensa. Apteekkari kuului akatemian oman lainkäytön alaisuuteen ja häntä koskevat oikeudelliset kysymykset selvitettiin konsistorissa, mikä tällöin vastasi alinta oikeusastetta. Hänen toiminnastaan voitiin valittaa konsistorille, jolla oli oikeus esittää hänelle vaatimuksia – jopa erottaa hänet. Käytännössä apteekki oli kuitenkin apteekkarin oma liikeyritys, josta hän oli yksin taloudellisessa vastuussa; se oli täysin akatemian talouden ulkopuolella.
Varsinaista "yliopistollisuutta"...
Mikäli haluat kierrättää vanhoja elektroniikka- ja sähkölaitteita, löytyy Turun seudulta tätä varten useampia kierrätyspisteitä. Laitteet voi kierrättää ilmaiseksi esimerkiksi monissa sähkö- ja elektroniikkalaitteita myyvissä kaupoissa. Tarkempaa tietoa löytyy täältä: https://serkierratys.fi/fi/kuluttajille/mihin-vanhan-laitteen-voi-palau…. Lähimmän keräyspisteen voi etsiä täältä: https://kierratys.info/. Myös Turun Ekotori ottaa vastaan vanhoja sähkö- ja elektroniikkalaitteita: https://turunekotori.fi/.
Mikäli taas haluat huoltaa vanhoja elektroniikka- tai sähkölaitteita, on Turun seudulla lukuisia huoltopalveluita tarjoavia yrityksiä. Näitä löytää parhaiten syöttämällä verkon hakukoneeseen esimerkiksi sanat ”Turku”, ”elektroniikka” ja ”...
Suvi Teräsniskan Sinä olet kaunis -kappaleen nuotit löytyvät nuottikokoelmasta Suurimmat hitit sanoin ja sävelin / Suvi Teräsniska ; toimitus: Ari Leskelä.
Helmet -- Suurimmat hitit sanoin ja sävelin teräsniska
Helmet-verkkokirjasto ei lopu vaan muuttuu Finna-pohjaiseksi sivustoksi. Itse asiassa jo nyt pääset käyttämään uutta Helmetiä osoitteessa: https://helmet.finna.fi/
Kirjaudu omalle tilillesi kirjastokortin numerolla ja pin-koodilla, niin varauksesi näkyvät kansikuvineen. Kirjautuneena käytössäsi on jopa kirjastokortin sähköinen viivakoodi, jota voit käyttää kirjastossa lainaamiseen.
Jotkin toiminnot ja toimintojen nimet ovat uudessa Helmet-verkkokirjastossa hieman erilaiset kuin nykyisessä Helmet.fi:ssä, esimerkiksi Omat tiedot on Finnassa nimeltään Oma tili ja Uutuusluettelot ovat Uutuushaku. Varauksen lukitseminen on uudessa Helmet-verkkokirjastossa nimeltään jäädyttäminen.
Keräämme palautetta uudesta Helmet-Finna-sivustosta:...
Hain Makupalat.fi:stä hakusanalla muistisairaudet ja sieltä löysin pari sivustoa, joista on varmasti hyötyä, Muistiliiton sivulta löytyy tietoa muistisairauksista ja materiaalista, ja Vahvike-sivuston, jossa on monenlaista materiaalia toimintaan muistisairaiden kanssa, . Kohdasta sanataide löytyy kirjallisuutta sekä lukemistoa ja harjoituksia.
Terminologisessa mielessä lesbolaisuus juontaa juurensa 600- ja 500-luvuilla ennen ajanlaskun alkua eläneeseen antiikin suureen naisrunoilijaan Sapfoon ja hänen ympärilleen kerääntyneeseen nuorten naisten piiriin.
Sapfo syntyi Kreikassa Lesboksen saarella ja vietti suurimman osan elämästään saaren tärkeimmässä kaupungissa Mytilenessä. Ei tiedetä, miten Sapfon naisryhmä sai alkunsa, mutta hänen säilyneistä teksteistään voi selvästi päätellä Sapfon toimineen piirissään kasvattajan roolissa: hän opetti neitosilleen runoutta ja elämäntaitoa sekä kaikkea muutakin naiselle tarpeellista, kuten laulua, tanssia, miellyttävää pukeutumis- ja käyttäytymistapaa. Kyseessä ei ollut sen enempää koulu kuin kulttiyhteisökään....
Äänioikeutettu voi tosiaan halutessaan ennakkoäänestää missä tahansa ennakkoäänestyspaikassa. Oikeusministeriön julkaisemassa vuoden 2023 eduskuntavaaleja koskevassa ohjeistuksessa kerrotaan tarkemmin järjestelyistä ennakkoäänestyspaikassa:
Äänestämään tulleen henkilöllisyys on todettava ennen kuin hänelle annetaan äänestyslippu.
Eduskuntavaaleissa äänestäjä voi äänestää vain oman vaalipiirinsä ehdokaslistojen yhdistelmään otettua ehdokasta. Äänestäjän oma vaalipiiri on se, joka on merkitty hänen kohdalleen äänioikeusrekisteriin ja hänelle lähetettyyn äänioikeusilmoitukseen (ilmoituskorttiin)
Äänestyskoppiin sijoitetaan sen vaalipiirin, jonka alueella ennakkoäänestyspaikka sijaitsee, ehdokaslistojen yhdistelmä. Ennakkoäänestyspaikassa...
