Kiitos huomiosta.
Konsultoimme asiantuntijaa Helmet sarjakuvien valintaryhmästä.
Hän suositteli seuraavaa: "Suosittelen siirtoa suoraan aikuistenosastolle. Osa kirjastojen nuortenaineistosta sijaitsee lastenosastojen yhteydessä ja siten sarjakuvien siirto nuortenosastoille ei tässä tapauksessa ratkaisisi tätä ongelmaa. Tekisin myös Natasha ja Sammy Day sarjakuville saman siirron aikuistenosastoille. Ja sarjakuvat mitkä ilmestyvät Otavan Non Stop-sarjassa kuuluisivat aina automaattisesti aikuisten osastoille. Nämä sarjakuvat ovat aikoinaan ilmestyneet 1970-luvulla ja niiden lukijatkin ovat niitä silloin lukeneet ja lainailevat niitä nyt nostalgiamielessä itselleen."
Sellon lastenosasto siirtääkin Pikku-Piko -sarjakuvat nyt...
Magneettikuvaus (lyh. MRI magnetic resonance imaging) Magneettiresonanssikuvaus, MR-kuvaus on lääketieteellinen tutkimusmenetelmä, jolla voidaan muodostaa poikkileikkauskuvia ihmiskehosta. Magneettikuvaus on suhteellisen uusi tutkimusmenetelmä, ensimmäiset tällä tekniikalla tehdyt kuvaukset tehtiin 1974-1978 ja markkinoille laitteet tulivat 1980-luvun alkupuolella. Suomessa ensimmäinen magneettikuvauslaite otettiin käyttöön 1980-luvun lopussa. Ihmiskuvantamiseen käytettyjen magneettien kenttävoimakkuus on yli 40-kertaistunut sitten 1970-luvun, jolloin magneettikuvantaminen keksittiin.
Monimuuttujainen magneettikuvaus (lyh. mp-MRI) on tavanomaisen ja toiminnallisen magneettikuvauksen yhdistelmä, jolla erityisesti eturauhasen kasvaimet...
QR-koodin keksi vuonna 1994 japanilainen insinööri Masahiro Hara, joka kehitti nopeammin luettavaa viivakoodia. https://www.denso-wave.com/en/technology/vol1.html
Ylen artikkelin QR-koodi on kännykkäkansan villitys mukaan QR-koodit olisivat alkaneet levitä Suomessa 2010-luvun alussa, mikä sopii yhteen muistelusi kanssa. https://yle.fi/uutiset/3-6212483
Yhdysvaltalainen Joe Woodland sai patentin viivakoodi-idealleen 1952, joskaan tuolloin ei ollut vielä kehitetty tarvittavaa teknologiaa sen jokapäiväiselle käytölle. Viivakoodia kokeiltiin ensimmäisen kerran Kroger Kenwood Plaza -ruokakaupassa Cincinnatissa heinäkuussa 1972. Viivakoodin käyttö yhdysvaltalaisissa kaupoissa yleistyi 1980-luvulla. https://www.smithsonianmag.com...
Stephen Kingin Mersumies-trilogian ensimmäinen osa Mersumies (Mr Mercedes) ilmestyi suomeksi vuonna 2016. Trilogian toinen osa (Finders keepers) ilmestyi suomeksi vuonna 2017 nimellä Etsivä löytää. Kolmas osa Viimeinen vartio (End of Watch) julkaistiin suomeksi vuonna 2018. Trilogian on suomentanut Ilkka Rekiaro ja kustantanut Tammi.
https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/mersumies
Teosten saatavuuden Vaski-kirjastoissa voit tarkistaa alla olevasta linkistä.
https://vaski.finna.fi/
Oulun kaupunginkirjaston pääkirjaston lehtisalissa (1. krs) on USB-korppuasema. Sen saa kirjastokortilla tai henkkarilla käyttöönsä lehtisalin asiakaskoneelle, jossa voi sitten siirtää korpulta (eli 3,5" disketiltä) tietoja omalle USB-muistitikulle. Korppuasemaa ei tarvitse varata, riittää kun kysyy lehtisalin palvelutiskiltä.
Laji-käsitteen määrittely on perin hankalaa. Biologinen laji voidaan määritellä joukoksi, joka ”muodostuu yksilöistä, jotka lisääntyvät tai periaatteessa pystyvät lisääntymään esteettä keskenään ja saamaan lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä”.
https://tieteentermipankki.fi/wiki/Biologia:laji
Tämä määritelmä on kuitenkin suppea. Esimerkiksi useat eri paviaanilajit lisääntyvät keskenään, kuten myös vaikkapa kojootit ja sudet sekä monet eri lintulajit.
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC6980311/
On olemassa myös muita laji-käsitteen määritelmiä. Typologinen laji tarkoittaa joukkoa, joka ”muodostuu yksilöistä, joilla on riittävä määrä tunnistuksessa käyttökelpoisia yhteisiä ominaisuuksia”. Morfologinen laji taas määritellään ”...
Kirjastokortin voi uusia, jos vanha kortti ei ole enää kirjaston rekisterissä, kirjastokortti on kadonnut tai se on mennyt rikki. Jos asiakastietosi ovat kirjaston asiakasrekisterissä niin uusi kortti maksaa aikuisilta 3,00 € ja lapsilta 2,00 €. Jos vanha kortti ei enää ole rekisterissä niin uusi kortti on maksuton.
Linkki Helmet-sivuille, kirjastokortti ja lainaaminen:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_…
Voit rekisteröityä kirjaston asiakkaaksi tämän sivun kautta: https://luettelo.helmet.fi/selfreg*fin~S9
Uuden kortin saat käymällä kirjastossa ja esittämällä voimassaolevan kirjaston hyväksymän henkilötodistuksen: https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Henkilollisyyst…...
Hain Makupalat.fi:stä hakusanalla muistisairaudet ja sieltä löysin pari sivustoa, joista on varmasti hyötyä, Muistiliiton sivulta löytyy tietoa muistisairauksista ja materiaalista, ja Vahvike-sivuston, jossa on monenlaista materiaalia toimintaan muistisairaiden kanssa, . Kohdasta sanataide löytyy kirjallisuutta sekä lukemistoa ja harjoituksia.
Kansallisen audiovisuaalisen instituutin Elonet-tietokannan mukaan elokuvan ulkokohtauksia on filmattu Helsingissä, Vantaalla, Kirkkonummella, Kilpisjärvellä sekä Tukholmassa: https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_1100917.
Ajan luonne ja mahdolliseen aikamatkustukseen liittyvät paradoksit ovat kiehtova kysymys. Ensinnäkin ei ole yhteisymmärrystä siitä, meneekö aika lainkaan eteenpäin tai taaksepäin. Teorioita ja selityksiä siitä, millaista aika on ja miksi makrotasolla koemme sen kulkevan vain eteenpäin on lukuisia. Niiden tutustumisen voi aloittaa Wikipediasta.
Mahdolliseen aikamatkustukseen liittyviä aikaparadokseja pohditaan esimerkiksi tässä artikkelissa. Siinä katsotaan aikamatkustuksen olevan teoreettisesti mahdollista. Eri asia kuitenkin on, voisiko matkaaja muuttaa tapahtunutta mitenkään.
Yksi tulkinta nojaa multiuniversumiteoriaan. Siinä muutoksen tekeminen aiheuttaa maailman eriytymisen. Aikamatkaaja saisi pelkällä saapumisellaan...
Tehtäviä löytyy Oppikouluun pyrkivän opas -kirjoista. Vuoden 1967 painoksessa voisi olla tehtäviä noilta vuosilta. Lisäksi koulujen arkistoissa voi olla pääsykoetehtäviäkin arkistoituna. Ne löytyvät Kansallisarkiston kokoelmista. LinkitFinna.fi: Oppikouluun pyrkivän opas (1967) https://finna.fi/Record/helka.9920297393506253?sid=4839217282Arkistojen Portti: Oppikoulut https://portti.kansallisarkisto.fi/fi/aineisto-oppaat/oppikoulut
Helsingin Helmet-kirjastoista löytyy ainakin kolme tilaa jossa voi digitoida tai kuunnella c-kasetteja. Kaikki nämä tilat varataan Varaamosta.
Helsingin Itäkeskuksen kirjasto on ainoa näistä kolmesta joka huomauttaa siitä että laitetta voi myös käyttää vain kuunteluun eikä ole pakko digitoida kasetteja - Digitointilaite - Varaamo (hel.fi). Tätä laitetta voi varata vain henkilö kerralla maksimisajaksi 2 tuntia.
Keskuskirjasto Oodissa on Digitointistudio jossa on myös mahdollisuus digitoida c-kasetteja. Sieltä löytyy myös muita laitteita joten sinne mahtuu kerralla kaksi henkilöä maksimiajaksi 4.5 tuntia - Digitointistudio - Varaamo (hel.fi).
Pasilan kirjastossa on äänitysstudio ja digitointi samassa tilassa. Siellä on...
Kyseessä on Oiva Paloheimon runo Kirkkotiellä kokoelmasta Pan kuuntelee virttä (1947). Voit lukea runon myös teoksesta Oiva Paloheimo: Runot (1981, s. 204).
Kokoelmistamme ja käytettävissä olevista tietokannoista ei valitettavasti ole apua tähän kysymykseen. Suomen sukututkimusseuran sivut osoitteessa http://www.genealogia.fi saattaisivat auttaa sinut oikeille jäljille. Sivuilta löytyy mm. HisKi-tietokanta, jossa voi tehdä hakuja seurakuntien kirkonkirjoista.
Helsingin Yliopiston kirjasto http://www.lib.helsinki.fi/ ja Helsingin kaupunginkirjasto http://www.lib.hel.fi/ luetteloivat paljon vieraskielistä kirjallisuutta.
Helsingin yliopiston kirjasto ja BTJ Kirjastopalvelu Oy http://www.btj.fi allekirjoittivat syksyllä uuden luettelointiyhteistyösopimuksen.
Leppävaaran kirjasto on ainoa pääkaupunkiseudun kaupunginkirjasto, jossa on varattava flyygelihuone. Se on myös ainoa kirjasto, jossa on flyygeli, jolla asiakkaat voivat harjoitella.
Helsingin kaupunginkirjaston pääkirjaston eli Pasilan kirjaston remontti valmistuu syksyyn mennessä ja kirjasto avataan syksyllä, todennäköisesti syyskuussa. Kaupunginkirjaston etusivulla (http://www.lib.hel.fi/) ilmoitetaan avaamisesta.
