Wikipedia määrittelee lukupiirin lukemista harrastavien ihmisten yhteisöksi. Lukupiirissä joukko ihmisiä kokoontuu keskustelemaan etukäteen sovitusta kirjasta. Piiri voi kokoontua vaikka jonkun kotona, kahvilassa, kirjastossa tai verkossa.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Lukupiiri
Joissakin kirjastoissa on jo aiemmin järjestetty lukupiirejä verkossa, ja jotkut ovat aloittaneet tai aloittelemassa niitä lähiaikoina. Ainakin Kuopiossa tällainen on suunnitteilla. Alla linkkejä joidenkin verkkolukupiirejä järjestävien kirjastojen sivuille:
https://www.ouka.fi/oulu/kirjasto/lukupiirit
https://www.kirjastot.fi/ammattikalenteri/verkkolukupiiri-e7ce7d?language_content_entity=fi
https://www.helmet.fi/fi-FI/...
Teoksessa Nurmenviljely (Maaseutukeskusten Liitto 1998) on sivulla 83 karkea määritys heinän kosteuden mittaamisesta.
Suomen kansallisbibliografia Fennicasta löytyi seuraava viittaus
Ivaska, Sisko
Kosteusanalyysimenetelmistä erityisesti eräiden automaattisten kosteusmittareiden käytöstä viljan kosteuden määrittämisessä / Sisko Ivaska. -
Helsinki: Valtion teknillinen tutkimuslaitos, 1949. (Tiedoitus / Valtion teknillinen tutkimuslaitos ; 78).
Aleksi-artikkelitietokannasta löytyi seuraavat viitteet:
Laitinen, Arvo
Heinän kosteuden määritys Wile 35-pikakosteusmittarilla
Teho 1983 ; 1
Rauma, Seppo
Mittaa heinän kosteus
Käytännön maamies 1984 ; 6.
Raijas-Salo Kaarinan kirjoittamat teokset / artikkelit, jotka löytyivät Linda-, Helka-, Helmet -
aineistotietokannoista ja Arto- ja Aleksi- artikkelitietokannoista.
Keskiasteen yhteistyökysely : selvitys 9-luokkalaisten, lukiolaisten ja ammattioppilaitosten oppilaiden halukkuudesta valita oppiaineita muista oppilaitoksista, Helsingin kaupunki, 1994.
Projekteja ja prosesseja: Helsingin ala-asteen koulujen rehtoreiden näkemyksiä arvioinneista syksyllä 1997. Helsingin kaupunki, 1998.
"Älyn välähdyksiä" : tutkiva oppiminen kauneudenhoitoalan perustutkinnon psykologian opetuksessa. Psykologia 1 / 2003.
Raijas-Salon nimellä ei löytynyt pro gradu – tutkielmaa, mutta nimellä Raijas Kaarina löytyi seuraava opinnäyte: Informaation prosessoinnista...
Nukenvaatekaavoista löytyy runsaasti erilaisia malleja lehdistä ja kirjoista. Koska osoitit kysymyksesi Oulunsalon kirjastoon, tänne on nyt koottuna aineistoa, jonka voit noutaa illalla.
Outi-kirjastojen järjestelmästä http://www.outikirjastot.fi/ aiheesta löytyy tietoa kun vaihdat asiasanaksi "nukenvaatteet". Samoin Aleksi-aikakauslehtiartikkeli tietokannasta löytyi tietoa seuraavista 1 Barbien ja pikkuäidin yhteinen kesätyyli Tegelberg, Tarja Suuri käsityölehti 2004, nro 6-7, sivu 20-21, 61-62. 2 Ulos ja liikkeelle! Lehtonen, Ann-Mari Moda 2004, nro 1, sivu 68-73, 101-106 3 Beibi lomailee : toivotut Baby Born -vaatteet Kolehmainen, Teija Suuri käsityölehti 2003, nro 6-7, sivu 24-25, 64, 72 4 Suloista suloisille Lehtonen, Ann-Mari Novita...
Kirjastoautotietoa löytyy Kirjastot.fi-sivuston Kirjastoala-kanavalta, kohdasta Kirjastoautot, http://www.kirjastot.fi/kirjastoautot/ . Täältä löytyy vain suomen kielellä kirjastoautostandardi (http://www.kaapeli.fi/~fla/k-autostandardi.htm ), ja epäilenkin, että vastaavaa suomalaista ei englanniksi löydy. Vastaavaa tietoutta englanniksi löytynee IFLAn kirjastoautojaoston sivuilta, http://www.ifla.org/VII/s38/index.htm
Tampereen yliopiston alaisuudessa toimii Rauhan ja konfliktin tutukimuslaitos Tapri (Tampere peace research institute). Voisit tutkia, mitä aiheesi kannalta hyödyllisiä julkaisuja heillä on.
Lisäksi Tukholman kansainvälisen rauhantutkimuksen keskuksen sivuilta voit etsiä käyttämiesi artikkeleita, ja myös Oslon vastaavan instituutin sivuilta.
Hyödyllisiä nettisivuja on koottu Makupalat.fi-kokoelmaan Rauhanaate, https://www.makupalat.fi/fi/kokoelma/rauhanaate
Kirjastojen aineistotietokannoista kirjallisuutta valitsemalla hakutavaksi aihehaun ja tekemällä hakuja erikseen esim. hakusanoilla rauhantutkimus, konfliktit tai muilla aihettasi kuvailevilla asiasanoilla. Esim. Helmet-aineistohausta (Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen yhteinen...
Luultavasti suomeksi ei sellaista sivustoa ole tehty, jolla voisit kääntää nimesi kiinaksi. Mutta ainakin englanniksi tällainen sivusto on osoitteessa http://www.mandarintools.com/chinesename.html
Lisäksi voit katsoa Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx ,mitä asiasanalla kiinan kieli löytyy.
Porsse-kimpan kirjastoista "Ruma sota" toim. Näre & Kirves näyttää saapuneen jo Askolaan. Muihinkin kimpan kirjastoista kirja varmasti tulee piakkoin, koska sen julkaisuaika on ollut lokakuussa.
Kirjastoon hankittavien kirjojen tulo voi joskus kestää pitempään jos kirjastoa vertaa vaikkapa kirjakauppoihin. Kirjat tulevat kirjastoihin Porsse-kimpan alueella usein isommissa erissä kerran viikossa. Tämän jälkeen ne vielä luetteloidaan ennen kuin kirjat päätyvät hyllyyn.
Kannattaa muistaa, että voit aina esittää hankintatoiveen lähimpään kirjastoosi, jos näyttää siltä ettei toivomaasi kirjaa ole hankittu kirjastoon.
Porsse-kimpan kokoelmiin pääset tutustumaan internetin kautta esimerkiksi Porvoon kaupunginkirjaston sivujen kautta: http://...
Sakri on muunnos nimeltä Sakarias. "Nimi merkitsee suomeksi "Jahve lahjoittaa, Jahve muistaa" ja viittaa siihen, että Johannes Kastajan syntymä oli hänen vanhemmilleen odottamaton Jumalan armon osoitus."
Salomon nimen pohjana on hepreankielinen nimi, jonka merkitys on "rauhallinen, rauhaan halukas".
Riio nimeä en ole onnistunut löytämään mistään etunimioppaasta.
Ylläolevat tiedot ja sitaatit on otettu Pekka Lempiäisen kirjasta "Suuri etunimikirja" (2004)sekä Kustaa Vilkunan "Etunimet" (2005) kirjasta. Kirjaston hyllystä löytyy laaja valikoima etunimiopppaita.
Voit saada elokuvan kaukolainana, koska sitä ei ole omassa kirjastossasi eikä nähtävästi muissakaan Kyyti-kirjastoissa. Voit tehdä siitä kaukolainatilauksen osoitteessa http://www.kyyti.fi/lomakkeet/kaukolainalomake. Lisätietoa kaukolainauksesta voit katsoa osoitteesta http://www.kyyti.fi/palvelut/kaukolainaus.
Useissa pääkaupunkiseudun kirjastossa on kirjakierrätyspiste, johon voit jättää kirjoja. Yleensä kirjastojen henkilökunta seuraa, onko kierrätyspisteeseen tullut jotain sellaista, mikä voidaan ottaa kirjaston kokoelmiin. Voit toki myös keskustella vaikka lähikirjastosi henkilökunnan kanssa, haluavatko he ensin käydä läpi lahjoittamasi kirjat ja ottaa niistä jotain kirjaston kokoelmiin.
Helmet-palvelusivustolla pudotusvalikossa Kirjastot ja palvelut on lista kirjastoista, joissa on kirjakierrätyspiste.
Lahjoitettuja DVD-levyjä ei voida ottaa kirjastojen kokoelmiin, sillä tekijänoikeudellisista syistä niitä ei voida laittaa lainattaviksi. Kierrätyshyllyyn DVD:t voi toki tuoda. CD-levyjen kohdalla tätä rajoitusta ei ole. Voit mainita niistä...
Tietosuojavaltuutettu on antanut asiasta Espoon kaupungille eli kaupunginkirjastolle lausunnon, jonka dinaarinumero on 2634/452/2013. Lausunto on päivätty 18.12.2014. Sitä voinee tiedustella tietosuojavaltuutetun toimistosta, jonka yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.tietosuoja.fi/fi/index/yhteystiedot.html.
Tietosuojavaltuutettu perustaa päätöksensä henkilötietolakiin. Kiellettyä ei ole sinänsä varausten laittaminen asiakkaan nimen mukaan, mutta tietosuojavaltuutettu edellyttää, että asiakkaalta kysytään palvelun käyttöön nimenomainen suostumus, pääsääntöisesti kirjallisena, jotta suostumus voidaan tarvittaessa osoittaa toteen. Asiakkaalla täytyy olla myös halutessaan mahdollisuus hakea kirja jollakin toisella tavalla kuin oman...
Tietoa Tampereen yliopiston käytännöstä löytyy tästä:
http://www.uta.fi/opiskelu/tavoiteajat/opintoaika_loppuu.html.
Kuinka monta kertaa lisäajan voi hakea, ei ole mainittu. Tiedekunta sen päättää.
Tästä on kumminkin keskusteltu yliopistoiden kesken ja Suomen kuvalehden artikkelissa on seuraava tieto:
"Päälliköt olivat yhtä mieltä muun muassa siitä, että kerralla opiskelijalle on hyvä antaa lisäaikaa enintään kaksi vuotta. Näin tutkinnon saisi kasaan viimeistään yhdeksässä vuodessa.
Tämäkään ei ole kuitenkaan ehdoton maksimi, sillä lisäaikaa voi hakea uudelleen – vaikka kuinka monta kertaa.
Pakkanen ja Lappalainen sanovat yliopistojensa myöntävän lisäaikaa ensimmäisen kerran melko automaattisesti. Jos lisäaikaa hakee toistamiseen, seula on...
Valtion säädöstietopankki http://finlex.edita.fi/ sisältää Suomen lainsäädännön http://finlex.edita.fi/stp.html. Laki elinkeinotulon verottamisesta löytyy nimikehaulla viitetietokantaan hakusanalla elinkeinotulo* ja Tulo- ja varallisuusverolaki muutoksineen hakusanoilla tulo- ja varallisuusverola*
Nykyään käytössä olevat arabialaiset numerosymbolimme ovat pitkällisen ja monivaiheisen kehityksen tulosta. Niiden alkuperä on intialaisen Bráhmî-aakkoston merkeissä, joita käytettiin jo ennen ajanlaskumme alkua. Bráhmî-aakkosissa oli lukuja 1-9 tarkoittavat erityiset numeromerkit, joissa voidaan jo havaita selviä yhtäläisyyksiä meidän numeroihimme 6, 7, 8 ja 9. Bráhmî-numeroiden 6 ja 9 eivät ole keskenään niin samanlaisia kuin arabialaiset numerot 6 ja 9, mutta kumpaisenkin tuleva hahmo näissä on kuitenkin nähtävissä. Perimmäiseen kysymykseen siitä, miksi nämä intialaiset numeromerkit sitten ovat sellaisia kuin ovat, ei valitettavasti ole annettavissa yksiselitteistä vastausta - useita keskenään kilpailevia teorioita kyllä...
Samaan tapaan kuin on yksiselitteisesti ratkaisematta se, mistä avaruus alkaa, vaikuttaa pikaisen lähdeaineistoon tutustumisen perusteella olevan melkoista horjuvuutta siinä, mistä puhutaan, kun puhutaan Maan lähiavaruudesta. Maltillisimmat määritelmät eivät havittele juurikaan maapallon magneettista lähiympäristöä laajempaa aluetta (n. 100 000 kilometriä), kun taas suurpiirteisimmät ovat valmiita sisällyttämään siihen koko oman aurinkokuntamme (n. 4500 miljoonaa kilometriä). Donald K. Yeomansin kirjassa Lähiasteroidit ja komeetat (Ursa, 2013) puhutaan "lähiavaruuden kappaleista" (Near Earth object), jotka määritellään Maan ja Auringon välisen keskietäisyyden eli tähtitieteellisen yksikön (Astronomical Unit, AU) avulla...
Suomalaisten miehittämälle alueelle on arvioitu jääneen runsaat 86 000 neuvostokansalaista, joista noin 36 000 (42%) oli suomensukuisia ja loput venäläisiä tai muiden kansallisuuksien edustajia. Ylipäällikön 8.7.1941 antaman päiväkäskyn mukaan ns. ei-kansallinen väestö oli vangittava. Tämän perusteella suljettiin enimmillään 27% alueen asukkaista keskitysleireille. Suurimmillaan internoitujen määrä oli maaliskuussa 1942, kun 23 984 henkilöä oli leireillä. Kaiken kaikkiaan lienee noin 25 000 saanut leiriläisen väestökortin. Kuolleita Itä-Karjalan siviilileireillä vuosina 1941-44 oli kaikkiaan 4 279.
Ensimmäiset internoitujen vapauttamiset tapahtuivat jo kesällä 1942. Vuoden 1944 alkuun meennessä leiriläisten määrä oli vähentynyt...
Tässä olisi lista kirjoista, joissa käsitellään ylisukupolvista traumaa.
Anna Takala: "Sinä olet suruni" (Kertomus sotalapsesta ja sotalapsen lapsesta.):
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2414078?lang=fin
Olli Jalonen: "Poikakirja" (Teoksessa viitataan hienovaraisesti siihen, että 60-luvun poikia kasvattavat sodan kokeneet miehet. Paitsi isät, myös miesopettajat ovat sotaveteraaneja.):
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fwww.btj.fi%252Fat…
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1960731?lang=fin
Art Spiegelman: sarjakuvaromaani "Maus":
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Auc75e3fde-...
