Kymmenen maata, joista Suomeen muutetaan eniten, on listattu vuoden 2010 maahanmuuttotutilaston mukaan. Maan perässä on vuoden aikana muuttaneineiden henkilöiden lukumäärä.
Viro 4043
Ruotsi 2875
Venäjä 2353
Britannia 923
Somalia 899
Irak 824
Yhdysvallat 818
Thaimaa 786
Saksa 755
Kiina 660
Esimerkiksi Sisäsiainministeriön julkaisun Maahanmuuttajien
työllistyminen ja kannustinloukut ttp://www.intermin.fi/intermin/biblio.nsf/D5A6B24123947ACEC225754C004B836E/$f… mukaan yleisin Suomeen suuntautuvan maahanmuuton syy on ollut ja on edelleen perhesiteet. Työperäinen maahanmuutto on lisääntymään päin.
Internetsivuilla osoitteessa:
http://roope.top.tkukoulu.fi/~lyseol/tutkielma/Sveitsi/veitsi.htm
kiteytetään Sveitsin eläimistö hyvin seuraavalla tavalla:"Eläimistö: Sveitsi keskimaan ja Jura-vuorten eläimistö on samanlaista kuin muualla Keski-Euroopassa. Tyypillisiä Alppien eläinlajeja ovat gemssi, saksanhirvi, metsäkauris ja alppimurmeli. Jo sukupuuttoon saalistettua alppikaurista on istutettu uudestaan. Lukuisista lintulajeista on alppinaakka erityisen yleinen. Harvinaisimpia lintulajeja ovat metso, teeri ja kotka."
Tästä pääset hyvin eteenpäin esim.siten, että etsit kirjastostasi eläinaiheisia kirjoja, jotka käsittelevät Keski-Euroopan eläimiä yleensä ja myös erikseen jo yllä mainittuja alppilajeja.
Tässä muutama vinkki, ensimmäinen...
Sananlaskukirjat ovat yksimielisiä siitä, että tämä kyseinen sanonta on taltioitu Vilppulasta. Kyse on siis vanhasta suomalaisesta sananlaskusta, ei yksittäisen henkilön sanomasta. Sanonta löytyy ainakin kirjoista Sananlaskut : 15 904 sananlaskua Kansanrunousarkistosta (SKS, 2017) ja Sananlaskut. Suomalaisen kirjallisuuden seuran toimituksia 346 (SKS, 1978).
30091020316421
Suomessa kyllä tilastoidaan monipuolisesti alhokolinkäyttöä ja siihen liittyviä ongelmia. Tilasto löytyy verkostakin THL:n sivuilta: http://www.stakes.fi/FI/tilastot/aiheittain/Paihteet/Paihdetilastovuosi… . Tietoa rattijuoppojen promillemääristä ei siitä kuitenkaan löydy. Muualtakaan en kaipaamaasi tietoa löytänyt.
Mainitsemasi veren alkoholipitoisuus vaikuttaa hyvin korkealta. Eri lähteiden mukaan jo 3 promillen humala saattaa aiheuttaa kokemattomalle alkoholinkäyttäjälle myrkytyksen, joka voi johtaa kuolemaan. Kokeneelle käyttäjälle arvo on 6-8 promillea.
Lähteet:
Päihdetilastollinen vuosikirja. 2011 : alkoholi ja huumeet (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2011)
Dahl, Päivi
Tästä on kyse : tietoa päihteistä (YAD, Youth Against Drugs ry...
Pikkuserkku (l. toinen serkku) on ilmaus, jota käytetään serkkujen lapsista suhteessa toisiinsa. Henkilöt ovat toistensa pikkuserkkuja, mikäli heidän vanhempansa ovat serkuksia, eli heillä on yhteiset isoisovanhemmat, mutta eri vanhemmat ja isovanhemmat.
Kirjoja löytyy sekä lasten tietokirjoista että kuvakirjoista. Monet tietokirjat käsittelevät vauvan odotusta biologiselta kannalta eli miten ihminen saa alkunsa ja miten vauva kasvaa äidin mahassa ja syntyy. Kuvakirjoista mm. Thomas Svensson: Vallaton vauva valtaa vatsan ja Vallaton vauva tulee kotiin sopivat hyvin pienimmille lukijoille. Niissä on myös avattavia kurkistusluukkuja. Muita pienillekin sopivia tietokirjoja voi löytää esimerkiksi Tampereen kaupunginkirjaston valikoimaluettelosta Seksuaalikasvatuskirjoja, http://www.tampere.fi/kirjasto/lapset/murrosik.htm , osio Lapsille: Mistä vauvat tulevat?
Sisarusten saamista lapsen kannalta käsitellään monissa kuvakirjoissa. Etenkin mustasukkaisuus omista vanhemmista on paljon käsitelty...
Periaatteessa ihmisyys tarkoittaa sitä ominaisuuksien kirjoa, joka tekee ihmisestä ihmisen tai jonka avulla joku tunnistetaan ihmiseksi, aivan kuten punaisuudella viitataan siihen tiettyyn värisävyyn, joka tekee esineestä punaisen eli jonka avulla punainen esine erotetaan muunlaisista esineistä. Kun punaisuus on kohtalaisen helposti tunnistettavissa ja erotettavissa vaikkapa sinisyydestä näkökyvyn avulla, ihmisyys eli ihmisluonto on paljon hankalammin tavoitettavissa. Kysymys ihmisyydestä eli siitä, mitä ihminen on, on niin monimutkainen, että Immanuel Kant katsoi sen olevan jopa filosofian tärkeimmän ongelman.
Ihmisyyden olemusta voidaan etsiä ainakin kahdesta eri suunnasta. Toisaalta ihminen on elävä olento muiden elävien olentojen...
Vuoden 1917 kymmenpennisen arvo määritellään Suomen Numismaattisen Yhdistyksen Suomen rahahinnastossa (2005) näin:
Vuoden 1917 Nikolai II monogrammilla varustetun kymmenpennisen kuntoluokituksen mukainen arvo vaihtelee alle 0,50 eurosta 20 euroon.
Vuoden 1917 kotkavaakunalla ilman kruunuja varustetun kymmenpennisen kuntoluokituksen mukainen arvo vaihtelee alle 0,50 eurosta 10 euroon.
Kalleimman arvon saa vain täysin virheetön ja täysin leimakiiltoinen raha.
Laulun varsinainen nimi on Kysymyksiä. Kolme lisäsäkeistöä, jotka vastaavat alkuperäisten säkeistöjen kysymyksiin löytyvät ainakin Vilho Siukosen Laulukirjan 12. uusitusta painoksesta vuodelta 1950.
Täsmälleen samoin sanoin kuin Siukosen Laulukirjassa lisäsäkeistöt löytyvät tästä verkkojulkaisusta: http://www.luterilainen.com/files/pkoulu/UT1_18.pdf
Kirjastosta löytyy runsaasti kirjoja jouluaiheisista näytelmistä, laululeikeistä ja saduista.
Tässä kokoelma:
Kulkunen: joulujulkaisu no.1 ja no.3 (Suomen nuorisokirjailijat) (näytelmiä, satuja, kertomuksia, runoja)
Ollikainen, Meri: Vilisee, kilisee tonttuja (joulujuhlien esitysleikkejä)
Koivula, Kirsti: Yhdessä juhlaan: esityksiä koulun näyttämölle
Larsson, Rauno: Tonttuja ja marsilaisia: näytelmiä koulun juhliin
Salmivaara, Martti: Punainen hiippalakki: joulunäytelmiä
Vuori, Pekka: Korvatunturi: tarinoita joulupukin valtakunnasta
Salakka, Karin: Tarinoita joulua odottaessa
Kurenniemi, Marjatta: Joulun ikkuna (jouluaiheisia satuja)
Lagerlöf, selma: Joululahja ja muita kertomuksia
Lindgren, Astrid: Lapsen joulu: kootut joulukertomukset)...
Kynsinauhaksi kutsutaan kynnen tyveä päällystävää ohutta ihoa. Sen pehmentäminen ja työntäminen kynnen päältä pois estää kynsinauhaa kasvamasta kiinni kynteen. Mikäli näin käy, kynsinauhat alkavat helposti repeillä, mistä aiheutuu juuri mainitsemasi kaltaisia ongelmia kynsien juureen.
Vinkkejä kynsien ja kynsinauhojen hoitoon löytyy esim. täältä: http://www.muotinetti.com/tekstit/meikkikoulu_kynnet.html
Lisätietoa kynnen rakenteesta:
http://www.solunetti.fi/fi/histologia/kynsi/
Jos verkkonimi ja operaattori on vaihdettu, kannattaa tarkistaa tietokoneen ojauspaneelista valitsemalla tulostimet, toimiiko yhteys tietokoneen ja tulostimen välillä. Tulostimen joutuu ehkä uudelleen lisäämään tietokoneeseen. Jos vikaa ei löydy tietokoneen ja tulostimen välisestä yhteydestä, kannattaa etsiä HP Photosmartin tukisivulta apua ongelmaan. Tukisivu löytyy esim. Googlen avulla kirjoittamalla HP Photosmart.
Tyyneysrukous on tullut tunnetuksi erityisesti Anonyymien Alkoholistien käyttämänä ja se kuuluu näin: "Jumala suokoon
minulle tyyneyttä hyväksyä asiat,
joita en voi muuttaa,
rohkeutta muuttaa, mitkä voin,
ja viisautta erottaa nämä toisistaan." Rukous löytyy hieman erilaisina versioina internetistä ja esimerkiksi teoksesta "Rohkeutta muuttua - päivä kerrallaan II Al-anon perheryhmässä" (Al-anon keskuspalvelu 1998, s.1).
Tyyneysrukous ei ole kuitenkaan Fransiskus Assisilaisen laatima rukous, vaikka näin toisinaan oletetaankin. Rukouksen on laatinut amerikkalainen protestanttiteologi Reinhold Niebuhr 1930- tai 1940-luvulla ja sen alkuperäinen nimi on "Serenity prayer". Alkuperäisversio on siis englanninkielinen ja se alkaa sanoilla: "God...
Carolyn Keenen Neiti Etsivä -kirjoja on ilmestynyt Suomessa yhteensä 105 erilaista, ensimmäinen vuonna 1955 ja viimeisin vuonna 2000.
Neiti Etsivä ja kadonnut testamentti (1955)
Neiti Etsivä kummitustalossa (1955)
Neiti Etsivä maksaa velkansa (1956)
Neiti Etsivä kohtaa kolmion (1956)
Neiti Etsivä kallioluolassa (1957)
Neiti Etsivä ja hämähäkkisafiiri (1972)
Neiti Etsivä ja vanhan linnan arvoitus (1972)
Neiti Etsivä ja mallinuken arvoitus (1972)
Neiti Etsivä Skotlannissa (1973)
Neiti Etsivä ja robotti (1973)
Neiti Etsivä ja lohikäärmeen arvoitus (1976)
Neiti Etsivä ja hehkuvan silmän arvoitus (1976)
Neiti Etsivä ja kadonnut lasimaalaus (1978)
Neiti Etsivä kummitussillalla (1974)
Neiti Etsivä ja 99 askelman arvoitus (1978)
Neiti Etsivä ja...
Äitiysrahakausi ja lakisääteinen synnytysloma tulivat samanpituisiksi vuonna 1971. Vuonna 1975 äitiysrahakausi ja siis myös äitiysloma on ollut 174 arkipäivää ja vuonna 1978 186 arkipäivää. Vuonna 1980 äitiysrahakausi on ollut 234 arkipäivää, josta 210 päivää on pitänyt äiti ja seuraavat 24 päivää joko äiti tai isä. Vuonna 1982 tuli voimaan laki, jonka mukaan äitiysrahaa maksettiin äidille 158 arkipäivää ja seuraava 100 arkipäivää joko isälle tai äidille. Vuonna 1985 vanhempainetuudet jaettiin kolmeen eri jaksoon: äitiysrahakauteen (vain äidille), vanhempainrahakauteen(toiselle puolisolle) ja isyysrahakauteen. Jos äiti käytti sekä äitiysrahakauden, että vanhempainrahakauden, niin loman pituudeksi tuli 263 päivää. Siitä äitiysrahakauden...
Violeta Parran laulusta Gracias a la vida on kaksi suomennosta.
Muun muassa Liisa Tavin esittämän laulun Elämälle kiitos on suomentanut Jaana Lappo.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.5085772
Pentti Saaritsan suomennos on nimeltään Miten voin kyllin kiittää.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4619814
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Vuosina 1990-1991 10 suosituinta tytön nimeä olivat: Laura, Jenni, Heidi, Anna, Noora, Sanna, Hanna, Johanna, Jenna ja Tiina. 10 suosituinta pojan nimeä olivat: Ville, Mikko, Antti, Joonas, Niko, Joni, Sami, Teemu, Toni ja Janne.
Tiedot löytyvät Eero Kiviniemen teoksesta Iita Linta Maria: etunimiopas vuosituhannen vaihteeseen (1993, s. 46-47).
Mia ja Miia ovat alkuaan nimien Mirja ja Mirjam, paikoin myös Vilhelmiinan ja Marian kutsumamuotoja. Mirja on Mirjamin kansanomainen muunnos ja Mirjam taas on Maria-nimen hepreankielinen muoto. Maria on Jeesuksen äidin nimi, ja nimen alkuperäinen merkitys on ilmeisesti ollut 'toivottu lapsi'. Mia ja Miia ovat vanhemmissa ikäluokissa melko harvinaisia nimiä, mutta 1960-luvulla niiden suosio alkoi kasvaa. Suomen almanakassa Miia on ollut vuodesta 1973 lähtien. Aluksi Miian nimipäivä oli 2.7. eli Marian päivänä, vuodesta 1984 Miiat ovat viettäneet nimipäiväänsä 30.4. kuten Mirjat ja Mirjamitkin. Lyhyempi muoto Mia on vain suomenruotsalaisessa almanakassa.
Etunimien yleisyydestä eri aikoina Suomessa löytyy tietoa Väestörekisterikeskuksen...
Tekijänoikeudellisista syistä laulujen sanoja tai nuotteja ei useinkaan (ainakaan laillisesti) löydy Internetistä. Tämän Peppi Pitkätossun jäähyväislaulun nimellä kulkevan vanhan ruotsalaisen kansanlaulun sanat löytyvät useasta laulukirjasta ja nuottijulkaisusta. Oikealta nimeltään laulu on "On laiva valmiina lähtöön".
Etsimällä HelMet -aineistohaussa teosta tällä nimellä huomataan, että tämän laulun nuotit löytyvät useasta kirjastosta lainattavasta nuottikirjasta, esim. teoksesta Jos sull' lysti on / Toimittanut Hannele Soljander-Halme. Teoksen voi varata netistä pinkoodin avulla tai kirjastokäynnin yhteydessä.
