Annettujen vinkkien perusteella voisi arvella, että kaivattu kirja on Henry David Thoreaun Kävelemisen taito (Jack-in-the-box, 1997).
Kävelemisen taito ilmestyi ensimmäisenä niteenä kustantajan "Pienessä kävelykirjastossa", johon kuuluvat myös Robert Louis Stevensonin Kävelyretkistä ja Vasili Sleptsovin Ensimmäinen oppitunti.
Rovaniemeltä löytyi pieniä tiedonmurusia lisää.
Se tieto mitä Alma Josefina Hildénistä löytyy Rovaniemeltä on Rovaniemen yhteiskoulun toimintakertomuksissa. Näistä kahdessa on hänestä tietoja.
-Rovaniemen yhteiskoulu: Kertomus lukuvuodelta 1922-1923 (Rovaniemi 1923):
Sivulla 3: Tiheään uudistuvat opettajavaihdokset mainitaan haitallisena tekijänä, jopa johtaja on vaihtunut. Poistuneiden tilalle valituissa mainitaan opettajatar Alma Hildén, mahdollisesti Helmi Erkkolan tilalle.
Sivulla 5: Opettajisto-kohdassa, ”Hildén, Alma (v:sta 1922), opettajakandidaatti: ruotsia I, II, VI-VIII, saksaa II-III luokalla.
Sivulla 8: Toinen B luokka, luokanvalvoja Alma Hildén. Oppilasluettelo luokasta.
Toimintakertomus sisältää...
Turun kaupunginkirjastosta löytyy paljon tasa-arvoa käsitteleviä teoksia, joita voi hakea aineistorekisteristä http://www.turku.fi/kirja/ asiasanalla "tasa-arvo". Hakua voi rajata esim. yhdistämällä "tasa-arvo" asiasanoihin "työelämä" tai "naisen asema" tai "sukupuoli". Uusimpia tasa-arvoa käsitteleviä kirjoja ovat esim. Jarmo Tarkki: Tasa-arvo: saavutuksia ja haasteita (1998) ja Sirpa Kolehmainen: Naisten ja miesten työt (1999). Tilastotietoa aiheesta löytyy Anne-Maija Lehdon kirjasta Tasa-arvo työoloissa (1999).
Paavo Cajander suomensi kyseisen kohdan näin:
Ett'emme tulis puheeks me, me harvat,
Me onnellisen harvat, veljet kaikki.
Ken tänään kanssain verta vuodattaa,
On veljeni; jos kuinka halpa olkoon,
Niin tämä päivä hänet aateloi.
Ja herrat Englannin, nyt vuoteell' ollen,
Kiroovat kerran, ett'ei olleet täällä,
Noloina kuunnellen, kun joku haastaa,
Jok' oli Crispianuksena myötä.
Williamn Shakespearen Kuningas Henrik Viides Paavo Cajanderin suomennoksena vuodelta 1905 Gutenberg-projektissa.
http://www.gutenberg.org/cache/epub/39939/pg39939-images.html
Virittäjä-lehden artikkelin mukaan souru tarkoittaa kapeaa laaksoa, kurua tai notkoa ( Leksikaalisten ja syntaktisten nimenosien yleisyydestä ja levinneisyydestä peruskartan paikannimistössä, Salmenkivi, Pulkkinen, Tuominen, Virittäjä 2/2006, s. 190–228): http://www.kotikielenseura.fi/virittaja/hakemistot/jutut/2006_190.pdf
Se on myös sukunimi. Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan Souru on tai on ollut sukunimenä 68 suomalaisella:
https://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Eduskunnan kirjastosta kerrottiin, että pylväät ovat n. 17 metriä korkeita. Tieto on peräisin kirjasta Suomen eduskuntatalo (Hakkila, Siren, Viherjuuri, 1938)
Kyseinen kohta on F. M. Dostojevskin Karamazovin veljesten toisen kirjan toisesta luvusta.
Lea Pyykkö on suomentanut kohdan näin. "Joka valehtelee itselleen ja kuuntelee omaa valhettaan, menee niin pitkälle, ettei erota enää minkäänlaista totuutta itsessään, eikä ympärillään [ja näin lakkaa kunnioittamasta sekä itseään että muita]."
Lea Pyykön suomennos on vuodelta 1976 ja em. lainaus on teoksen yhdeksännen painoksen (2007) sivulta 60.
Teoksesta on myös Martti Anhavan suomennos vuodelta 2017 ja V. K. Trastin suomennos vuodelta 1927.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/node/161
https://finna.fi/
Peter Ames Carlinin kirjoittaman elämäkerran mukaan Bruce Springsteenia kutsuttiin Pomoksi ensimmäisen kerran alkuvuonna 1971, kun hän pelasi Monopolia kavereittensa kanssa ja onnistui hiukan kepulikonstein, esimerkiksi lahjomalla suklaapatukoilla ja kekseillä, voittamaan monta peliä. Hän sai muilta pelaajilta nimen Roskaruokakuningas, mutta ei ilmeisesti pitänyt siitä, ja keksi itselleen uuden nimen Pomo (The Boss). Kolmen vuoden ajan tätä nimeä käyttivät vain hänen bändinsä jäsenet ja ystävät, mutta vuonna 1974 eräs toimittaja kuuli sen ja 1975, kun "Born to run" löi läpi, nimi tuli tunnetuksi. Springsteen itse oli Pomo-nimestä harmissaan. Hän ei halunnut vaikuttaa ylimieliseltä. Hän selitti, että nimi johtui vain siitä, että...
Tiedustelit 6-vuotiaalle huumorista, jännityksestä ja fantasiasta pitävälle pojalle sopivia kirjavinkkejä.
Jos hän oli jo lukenut Timo Parvelan Ella-kirjat, samalla tekijällä on myös uudempi Pate-sarja, jossa Ella-kirjoista tuttu Pate seikkailee ja koheltaa humoristiseen tyyliin.
Suosittelisin seuraavia kirjoja, joista useimmat ovat sarjoja:
Brinck, Camilla: Musse ja Helium -sarja (fantasia, seikkailu)
Clary, Julian: Me Ponnekkaat -sarja (huumori)
Colfer, Eoin: Legenda pottu-Mäkisestä + muut Colferin humoristiset kirjat
Copeland, Sam: Sami muuttuu kanaksi/hirmuliskoksi/mammutiksi (huumori)
Frölander-Ulf, Lena: Nelson Tiikeritassu (seikkailu)
Gough, Julian: Karhu ja kaniini -sarja (huumori)
Hirvonen, Elina:...
Helmet-palvelusivustolla kohdassa palvelut on lista sekä niistä kirjastoista, joihin ei saa tuoda koiraa että niitä, joihin saa tuoda koiran.
Tällä hetkellä Helsingissä "koiravapaita" yleisiä kirjastoja ovat Kannelmäen, Lauttasaaren, Malmin, Paloheinän, Pasilan, Pitäjämäen ja Viikin kirjastot sekä keskustakirjasto Oodi.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Laulu lienee amerikkalainen kansanlaulu "Oh My Darling, Clementine", suomeksi joko "Rakkahani Clementine" tai "Clementine". Sanat ja nuotit löytyvät mm. Suuresta Toivelaulukirjasta 2, s. 162.
Långören on yksityistä luonnonsuojelualuetta, jolla ei voi liikkua jokamiehenoikeudella, koska maanomistajat ovat niin päättäneet.. Lisäksi sen ympärillä on Natura 200 luonnonsuojelualueita. "4) Hankoniemen etelälahdet
Alueen läntisin osa, Anklarensbukten kuuluu rantojensuojeluohjelmaan, Långörenin niemi on rauhoitettu yksityinen luonnonsuojelualue. Västerfjärden, Österfjärden ja Täktbukten kuuluvat lintuvesiesuojeluohjelmaan ja ne on lunastettu valtiolle suojelutarkoituksiin. Muita yksityisiä suojelualueita ovat Högholmen, Sjöstuga-Kampelan letto, Basholmenin metsä, Silversandin rantaniityt sekä Ryssholmenin ja Henriksbergin suojelualueet. Högholmenin länsipuoliset alueet kuuluvat rantojensuojeluohjelmaan ja itäpuolinen Svanvikin...
Pielisjärven kunta on ollut olemassa vuoteen 1973 asti, joilloin se yhdistyi Lieksan kauppalan kanssa muodostaen Lieksan kaupungin. Pielisjärven historia alkaa ainakin jo 1600-luvulta: https://hiski.genealogia.fi/seurakunnat/srk?CMD=SRK&ID=397&TYPE=HTML&LANG=FI
Pielisjärvi sijaitsi Pohjois-Karjalassa nykyisen Lieksan alueella, Pielinen-nimisen järven ympäristössä - kunnan käsittämä alue vaihteli vuosisatojen saatossa.
Pielisjärven historiaan ja aluekehitykseen voi tutustua esimerkiksi näiden teosten avulla:
A.S. Kilpeläinen, A.L. Hintikka, V.A. Saloheimo: Pielisjärven historia 1
Saimi Hirvonen: Pielisjärven pitäjän historia. 2, 1721-1810
Elli Oinonen-Edén: Pielisjärven historia. 3, Pielisjärven ja Juuan historia 1811-...
Oletan, että tarkoitat Trio Bulgarka- yhtyettä, joka on esiintynyt mm. Kate Bushin levyllä. Pääkaupunkiseudun kirjastoista on saatavana mm. seuraavat cd-levyt: Bulgarka Vocal Trio; The Forest is crying Lament for Indje Voivode ja Trio Blgarka;
Äänitteiden saatavuuden voit tarkistaa aineistotietokannastamme http://www.libplussa.fi
Ainakin Internetixissä http://www.internetix.ofw.fi/opinnot/ on lukion oppiaineisiin liittyvää aineistoa. Myös etälukion sivuilla on lukion oppimateriaalia http://www.oph.fi/etalukio/opiskelumodulit/index.html Linkkikirjastosta http://linkkikirjasto.kirjastot.fi/ saattaa myös löytyä tarkoitukseesi sopivia sivuja. Voit etsiä erikseen oppimateriaalia.
Kansalaisen käsikirja http://www.opas.vn.fi/ tarjoaa yhteiskuntatietoutta ja oppaan sivuilla on huomioitu myös maahanmuuttajat.
Aleksander Solzenitsyn on julkaissut vuosina 1983 - 1991 roomanisarjan nimeltään Krasnoje Koleso.
Esa Adrian on kääntänyt suomeksi toisen kirjan ensimmäinen osa nimellä Lokakuu 16 ( Punainen pyörä, toinen solmu ) , Tammi, 1985.
Kirjan esittelyssä todetaan seuraavasti:
" Punainen pyörä on yhteisnimi Solzenitsynin elämäntyölle, mahtavalle romaanisarjalle, jonka osissa, solmuissa, kirjailija kuvaa Venäjän keisarikunnan ajautumista vuoden 1917 vallankumouksiin ja niiden lähiseurauksiin."
http://www.britannica.com/nobel/micro/556_5.html
http://www.geocities.com/Athens/8308/venajaS.html
