Tietosuojavaltuutettu on antanut asiasta Espoon kaupungille eli kaupunginkirjastolle lausunnon, jonka dinaarinumero on 2634/452/2013. Lausunto on päivätty 18.12.2014. Sitä voinee tiedustella tietosuojavaltuutetun toimistosta, jonka yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.tietosuoja.fi/fi/index/yhteystiedot.html.
Tietosuojavaltuutettu perustaa päätöksensä henkilötietolakiin. Kiellettyä ei ole sinänsä varausten laittaminen asiakkaan nimen mukaan, mutta tietosuojavaltuutettu edellyttää, että asiakkaalta kysytään palvelun käyttöön nimenomainen suostumus, pääsääntöisesti kirjallisena, jotta suostumus voidaan tarvittaessa osoittaa toteen. Asiakkaalla täytyy olla myös halutessaan mahdollisuus hakea kirja jollakin toisella tavalla kuin oman...
Tietoa siitä, milloin alennusmyynnit tarkalleen aloitettiin, emme onnistuneet löytämään. Tuskinpa sitä ihan tarkkaan tiedetäänkään. Luonnollisesti hinnoilla on ollut tapana laskea silloin kun kauppiaalla on ollut liikaa tavaraa, josta hänen on päästävä eroon.
Kansalliskirjaston digitoituiduista sanomalehdistä voi etsiä alennusmyynti-ilmoituksia tekstihaulla. Esimerkiksi 5.3.1909 ilmestyneessä Kotimaa-lehdessä on Osuuskauppa Aitan etusivunilmoitus otsikolla ”Suuri kevätkauden alennusmyynti”. Saadakseen tilaa uusille tavaroille liike myi villa- ja pumpulikankaita 10-20 % alennuksella.
Alennusmyynnin kerrottiin kestävän ”joitakuita päiviä”.
Tietoja kansainvälisistä alennusmyyntikampanjoista löytyy esimerkiksi Anna Kortelaisen kirjasta Päivä...
Kyseinen kohta on William Shakespearen näytelmän King Richard III viidennen näytöksen neljännestä kohtauksesta.
Paavo Cajanderin suomennoksessa vuodelta 1897 tämä lausahdus kuuluu näin:
"Heiton varassa on henki,
Ma tahdon nähdä, miten arpa lankee."
Matti Rossi suomensi näytelmän vuonna 1968. Saat hänen suomennoksensa kyseisestä kohdasta sähköpostiisi.
http://shakespeare.mit.edu/richardiii/full.html
http://www.gutenberg.org/cache/epub/37835/pg37835-images.html
Shakespeare, William: Rikhard III (suom. Matti Rossi, Tammi, 1968)
Kirjastoista tai arkistoista ei käyttökirjoja löytynyt. Valmistajan kautta voisi ehkä kysellä.
Luonnonvarakeskus Luken sivuilta löytyy tietoa joistakin Hakas-Sampsa-kattiloista. Sivuilta ei löydy käyttöohjeita, vaan eri mallien testaustuloksia. Kysymääsi mallia HS-453 ei sieltä löytynyt.
Alla linkki Hakas-Sampsa-hakuun Luken sivuilta:
http://jukuri.luke.fi/discover?scope=%2F&query=hakas-sampsa+kattila&sub…
Rovaniemeltä löytyi pieniä tiedonmurusia lisää.
Se tieto mitä Alma Josefina Hildénistä löytyy Rovaniemeltä on Rovaniemen yhteiskoulun toimintakertomuksissa. Näistä kahdessa on hänestä tietoja.
-Rovaniemen yhteiskoulu: Kertomus lukuvuodelta 1922-1923 (Rovaniemi 1923):
Sivulla 3: Tiheään uudistuvat opettajavaihdokset mainitaan haitallisena tekijänä, jopa johtaja on vaihtunut. Poistuneiden tilalle valituissa mainitaan opettajatar Alma Hildén, mahdollisesti Helmi Erkkolan tilalle.
Sivulla 5: Opettajisto-kohdassa, ”Hildén, Alma (v:sta 1922), opettajakandidaatti: ruotsia I, II, VI-VIII, saksaa II-III luokalla.
Sivulla 8: Toinen B luokka, luokanvalvoja Alma Hildén. Oppilasluettelo luokasta.
Toimintakertomus sisältää...
Käytettävissä olevista tiedonlähteistä (esim. Suomen kansallisbibliografia, eri kirjastojen luettelot ja Kustannus Oy Taifuunin netti-sivut) en valitettavasti löytänyt vastausta kysymykseesi. Kirjan lopussa olevasta kääntäjän kirjoituksesta on pääteltävissä, että ko. teos on käännetty käsikirjoituksesta. Tarkempia tietoja kannattaa kysyä kustantajalta (taifuuni@dlc.fi) tai suoraan suomentajalta Jukka Malliselta.
Helsingin kaupunginkirjastossa tsekinkielistä kirjallisuutta löytyy pääkirjastosta (Pasilassa). Tsekinkielisen materiaalin saat näkyviin Plussa-aineistotietokannasta (www.libplussa.fi) tarkennetussa haussa (valitse näytä vain kirjoja ja aineiston kieli tsekki). Tieteellistä kirjallisuutta löytyy Helsingin yliopiston kirjastosta. Tsekkiin liittyvää informaatiota voit kysellä vaikkapa Suomi-Tshekki seurasta, Paraistentie 6, Tel. +358-9-2418151, Fax +358-9-2418151 ja katsella monikulttuurisen kirjaston maailmainfosta (http://www.lib.hel.fi/mcl/).
Breakdance -kirjoja löytyy yleisistä kirjastoista, mutta näyttää siltä että ne ovat 80-luvulta. Esimerkiksi: Alford & al Breakdancing (1984) tai William H. Watkins Breakdance (1984). Yksi videokin osui haaviin: Firstenberg Breakdance 2: Electric booga loo (1990). Kysy kirjojen saatavuutta ja kaukolainamahdollisuuksia lähikirjastostasi.
Akateemisesta kirjakaupasta asiaa tiedustellessamme vastattiin, että breakdancesta ei ole (ei hankita myyntiin? ) kirjoja, koska laji on niin muunteluille altis ja "ei sitä voi oikein kirjoista opettaa".
Jos ei kirjoja aiheesta löydykään, niin netissä on jos jonkinlaisia breakdance -sivuja. Löydät niitä parhaiten käyttämällä Internetin hakupalveluja, jotka puolestaan kätevimmin löytyvät sivulta http://...
Maistraatin sivuilla sukunimen vaihtamisesta kerrotaan näin:
Jokainen, jolla on Suomessa kotipaikka ja joka on merkitty täällä väestötietojärjestelmään, voi muuttaa Suomessa etu- ja sukunimensä.
Lisäksi ulkomailla asuvien Suomen kansalaisten osalta, joilla on kotipaikka muussa valtiossa kuin Norjassa, Ruotsissa tai Tanskassa, voidaan nimenmuutos tehdä myös Suomessa.
Nimenmuutoksiin liittyvissä asioissa ensimmäisen asteen nimiviranomaisina toimivat maistraatit.
Nykyinen nimilaki sallii nimen muutoksen sukunimiin seuraavasti:
◾Voit ottaa käyttöön ennen ensimmäistä avioliittoa käytössäsi olleen sukunimen, kaksiosaisen sukunimen tai luopua kaksiosaisen sukunimen käyttämisestä.
◾Voit ottaa aviopuolisosi sukunimen hänen suostumuksellaan...
Linkin takaa löytyy The most mysterious song of the Internet eli "internetin salaperäisin laulu". Tämän Youtubesta useina versioina löytyvän laulun alkuperää on tiettävästi yritetty selvittää jo kauan, mutta vasta 2019 siitä tuli viraali ilmiö, kun se pääsi Youtuben sarjaan Tales from the Internet. Kukaan ei silti vieläkään tiedä laulun nimeä, sen esittäjää eikä sen tekijöitä.
Taustakertomuksen mukaan saksalainen nuorukainen - josta tiedetään nimimerkki Darius S. - äänitti laulun c-kasetille vuonna 1983 tai 1984 saksalaisen NDR-radiokanavan nuortenohjelmasta. Ohjelmaa tuolloin juontanut Paul Baskerville kommentoi kesällä 2019, ettei muista eikä tunnista tällaista laulua.
Musiikki on tyyliltään tuon ajan "uutta aaltoa" tai post punkia....
Hei,
visuaalisen alan taiteilijoiden tekijänoikeusjärjestö Kuvasto ylläpitää taiteilijaluetteloa. http://kuvasto.fi/taiteilijaluettelo/
Sieltä löytyneiden Dixon - nimisten taiteilijoiden joukosta ei löytynyt vastaavaa signeerausta. Myöskään google-haut eivät vastaavuuksia tuoneet vaikka Dixon aika yleinen sukunimi onkin ja sen nimisiä taiteilijoita on paljon. Esimerkiksi Maynard Dixon. https://www.maynarddixon.org/
Arvelen maalauksen olevan kuvan perusteella ns sisustustaulu etenkin sen romanttisen ja aika stereotypisen aiheen valossa. Nätti se on ja voinet hyvällä omallatunnolla lahjoittaa tai myydä sen siitä pitävälle - onhan se kuitenkin oikea öljymaalaus.
Ystävällisin terveisin,
Yhdistävä tekijä on keisarillisen Venäjän 1600-luvun lopulla käyttöön ottama valtiolippu. Sen väriyhdistelmän tulkitaan symboloivan itäslaavilaisia kansoja: punainen edusti Venäjää, sininen Ukrainaa ja valkoinen Valko-Venäjää. 1800-luvun puolivälissä slaavilaisten kansojen yhteinäisyyttä ajava panslavistinen aatesuunta otti nämä värit tunnusväreikseen. Osittain vaikuttivat myös muut syyt kuten kaupunkien ja alueiden perinteiset vaakunavärit.
Hyvä lähde lippuhistoriaan on Kimmo Kiljusen teos Maailman maat : liput ja historia
Panslavismin tunnusvärit Wikipediassa (englanniksi)
Lippuhistoriaa EU:n oppimissivulla.
Oulun kaupunginkirjaston pääkirjaston lehtisalissa (1. krs) on USB-korppuasema. Sen saa kirjastokortilla tai henkkarilla käyttöönsä lehtisalin asiakaskoneelle, jossa voi sitten siirtää korpulta (eli 3,5" disketiltä) tietoja omalle USB-muistitikulle. Korppuasemaa ei tarvitse varata, riittää kun kysyy lehtisalin palvelutiskiltä.
Hei!
Voit palauttaa Tikkurilan kirjastosta lainaamiasi kirjoja muihin Vantaan kirjastoihin. Vantaan kirjastojen välinen kirjojen kuljetus on maksutonta.
Voit palauttaa myös pääkaupunkiseudun muiden kuntien (Helsinki, Espoo, Kauniainen) kirjastoista lainaamiasi kirjoja Vantaan kirjastoihin. Tässä tapauksessa joudut toisin maksamaan 10,- kuljetusmaksun.
Kenraalikuvernööri Pietari Brahesta löytyy yksi suomenkielinen henkilöhistoria. Teoksen on kirjoittanut Tuure Vierros ja sen nimi on "Maa oli minuun tyytyväinen - Per Brahe nuoremman tarina". Teos on ilmestynyt vuonna 1971. Myös teoksessa "Kansallisgalleria - suuret suomalaiset" (vuodet 1150-1850) on käsitelty Pietari Brahea muutaman sivun verran.
Jeesuksesta on kirjoitettu paljon.
Raamatun neljässä evankeliumissa kerrotaan tietysti Jeesuksesta.
Raamatun tietosanakirjat ovat myös hyvä lähde. Nämä kirjat ovat useimmissa kirjastoissa käsikirjoja (niitä voi lukea kirjastossa, mutta ei lainata kotiin). Tässä on kolme esimerkkiä:
Iso Raamatun tietosanakirja, osa 2 (löytyy Helsingistä Pääkirjastosta sekä Itäkeskuksen, Kallion, Oulunkylän ja Töölön kirjastoista)
Heikki Palva: Raamatun tietosanasto (löytyy yllämainituista kirjastoista sekä muutamista muista kirjastoista)
Alister M. McGrath: Modernin teologian ensyklopedia (löytyy myös yllämainituista kirjastoista sekä muutamista muista kirjastoista).
Jeesuksesta kirjoitettuja kirjoja on esim.
Anselm Hertz: Jeesuksen sanoma
Tom Wright: Kuka...
Hei,
Kyllikki Pohjalan matrikkelitiedot löytyvät eduskunnan www-sivuilta kohdasta Edustajamatrikkeli www.eduskunta.fi
Kylikki Pohjalan kirjallinen tuotanto löytyy Eduskunnan kirjaston Selma-tietokannasta www.eduskuta.fi/kirjasto.
Valtiopäivätoiminta: kunkin edustajan valtiopäivätoiminta löytyy vuosittain lueteltuna valtiopäiväasiakirjojen pöytäkirjojen viimeisessä osassa. Valtiopäivillä pidetyt puheet löytyvät Vp-asiakirjojen pöytäkirjat -osista ja aloitteet ja kysymykset löytyvät valtiopäiväasiakirjojen liite-osista. Valtiopäiväasiakirjat ovat vapaasti käytettävissä Eduskunnan kirjaston lukusalissa. Eduskunnan kirjaston tietopalvelusta saa opastusta valtiopäiväasiakirjojen käytöstä. Tietopalvelu on avoina ma-pe klo. 9-16....
