Hei,
elokuvaa ei valitettavasti ole saatavilla mistään kirjastoista. On vaikea sanoa, löytyisikö se jonkin suoratoistopalvelun kautta (esim. Netflix), koska niihin pitää kirjautua ensin sisään omilla käyttäjätunnuksilla ennen kuin sisältöjä pääsee selailemaan.
DVD:nä elokuva näytti olevan myynnissä ainakin Amazonissa, mutta levy lienee Pohjois_Amerikan aluekoodilla, joten sen katsomiseen tarvitaan DVD-soitin, joka ohittaa aluekoodin. Näistä voi kysyä tarkemmin laitteita myyvistä liikkeistä.
Ystävällisin terveisin,
Tetta Korhonen
kirjastonhoitaja
Musette-artisti Maurice Larcange on tosiaan tehnyt yhdessä Eric Bouvellen kanssa tämän polkkafoxin "Punching-Ball", mutta nuotin löytäminen siitä näyttää ainakin Suomesta käsin todella hankalalta. Sen saa ostamalla verkosta (esimerkiksi täältä: http://www.diamdiffusion.fr/156934-larcange-bouvelle-punching-ball?nl=1…), mutta yhdessäkään julkisen kirjaston kokoelmassa sitä ei näyttäisi meillä Suomessa olevan.
Heikki Poroila
Tikkurilan kirjasto
Merivuokko-sarja on alansa klassikko ja on kokonaisuudessaan lainattavissa Kouvolan pääkirjastossa. Emme ole poistamassa sitä. Pikaisella haulla sarjaa ei näyttänyt olevan myynnissä antikvariaateissa mutta huuto.netissä on joitakin osia ollut myynnissä ja hinnat olleet melko korkeita.
Thank you! Actually it was called Marja-rata just until 2005. Since then it has been Kehärata (Ringbanan in Swedish and Ring Rail Line in English).
You can have information in English about Kehärata from the web pages of Liikennevirasto (Finnish Transport Agency), HSL (Helsinki Region Transport) and from Wikipedia:
http://portal.liikennevirasto.fi/sivu/www/e/projects/under_construction…
https://www.hsl.fi/en/ringrailline
https://en.wikipedia.org/wiki/Ring_Rail_Line
For more information, please contact Liikennevirasto: keharata-pbm@bm.com
Hei,
Gdanskin kaupungista ei valitettavasti löydy suomeksi matkaoppaita HelMet.fi:stä.
Suomenkielisiä Puolan matkaoppaita on pääkaupunkiseudun kokoelmissa muun muassa
Päivi Erosen Puola : Itämeren rannoilta Tatran vuorille (http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1806128__Spuola%20matkaopp…), jossa Gdanskista on muutama sivu. Tätä opasta on sekä Sellossa että Myyrmäessä tällä hetkellä hyllyssä.
Lisäksi Ari Taipaleen Pitkin poikin Puolaa -oppaassa on kymmenisen sivua Gdanskista. Tätä kirjaa on tällä hetkellä Sellossa hyllyssä.
Ruijanreitistä on tietoa esimerkiksi Erkki Liljan julkaisuissa:
Erkki Lilja: Ruijanpolku : valtareitti Jäämerelle.
Julkaisussa: Raito. - 2008. - Rovaniemi : Lapin maakuntamuseo, s. 39-41
Erkki Lilja: Perämereltä Petsamoon : väläyksiä liikennehistoriasta.
Julkaisussa: Jatuli. - 29. - Kemi : Kemin kotiseutu- ja museoyhdistys, 2006, s. 193-215
Erkki Lilja: Tunturien yli Jäämerelle : kertomuksia Lapin teiltä ja vähän vierestäkin. - [Rovaniemi] : Väylä, 2016
Teos koostuu asiakirjoista ja matkakertomuksista 1800-1900-luvuilta, ja tekijän omista kirjoituksista.
Erkki Lilja: Jäämerenkäytävä : näkijöitä, tekijöitä, kulkijoita, salaisia suunnitelmia. - Rovaniemi : [Erkki Lilja], 2013
Kirjoja aiheesta suomalaiset Jäämeren rannalla:
Samuli Paulaharju...
Rentukoita-runon kirjoittaja on Saara Heino. Runo sisältyy Heinon kirjaan Pienten iloksi : ohjelmaa alakouluikäisten juhliin (Valistus, 1955). Se löytyy myös kotimaisen lastenrunouden kokoelmasta Pieni aarreaitta. 3, Runoaitta (WSOY, 1993).
Aiheesta löytyy artikkeleita:
Me tulemme taas! : suomalainen elokuva menestyy nyt loistavasti
(Kotiliesi 1999, nro 3, sivu 22-23, 25)
Suomalaisen elokuvan lumo / teksti Jyrki Jantunen ja Silja Lanas Cavada (Suomen kuvalehti 1999, nro 16, sivu 49-71)
Suomalaisen elokuvan menestys ja itseymmärrys
(Peili 1999, nro 1, sivu 26)
Kukoistuskausia (Suomen kuvalehti 1999, nro 20, sivu 80-81)
Rillumarei ja Rukajärven häjyt, eli, Loppuiko suomifilmin kriisi?
(Kritiikin uutiset 1999, nro 2, sivu 8-10)
Tuottaja Marko Röhr: Menestyselokuvan tekijöillä on kyky kertoa tarinoita (Hiidenkivi 1999, nro 6, sivu 28)
Kotimaiset elokuvat nousussa (E-S 1999-01-12)
Kysymyksessä siteeratut säkeet ovat toinen (Taas huurrekulmin...) ja kolmas (Taa taival...) säkeistö Otto Mannisen runosta Hääpäivä, joka julkaistiin alun perin kokoelmassa Matkamies : runoelmia (WSOY, 1938). Jälkimmäisessä sitaatissa kuukausi on tosiaan muutettu: Manninen runoilee helmikuusta. Runon viimeisen säkeistön loppu poikkeaa myös hieman siteeratusta. Manninen kirjoittaa: "Vie polku kuurapuinen, / vie kotiin viimeiseen."
Kysymykseesnliittämälläsi videolla esitetään Suistamolta tallennettua laulua Annukka Suaren neido. Laulu nuotteineen löytyy teoksesta Raja- ja itäkarjalaisia kansanlauluja (sov. Vilho Ryymin ja Väinö Hannikainen).
Laulusta on monia tekstivariantteja, joista osa löytyy Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ylläpitämästä Suomen Kansan Vanhat Runot –tietokannasta (SKVR) hakusanoilla ”meren kosijat”. Jokin versio löytynee myös kirjasta Karjalaisia kansanlauluja Suistamolta (toim. Simo Härkönen).
Vanhoja häälauluja löydät Kantelettaresta.
http://www.gutenberg.org/cache/epub/7078/pg7078-images.html
Häälauluja löytyy myös teoksista Laulan lempilintusille : kalevalaisia häälauluja (toimittaneet Anneli Asplund ja Ulla Piela, 1998) ja ...
Kyllä voi. Happamat virvoitusjuomat, vaikkapa Coca-Cola, laskevat syljen pH-arvoa. Kun PH laskee alle 5,5, syntyy happohyökkäys, ja hampaiden kiille alkaa liueta. Tämä taas vaikuttaa hampaiden kulumiseen ja myös reikiintymiseen. Ksylitolin käyttö palauttaa suuhun normaalin PH-tasapainon. Alla linkki Oulun ammattikorkeakoulun blogiin, jossa suuhygienistiopiskelijat järjestivät koululaisille tapahtuman ksylitolin vaikutuksista:
https://blogi.oamk.fi/2019/06/11/nuorten-suut-terveeksi-ksylitoli-suojaa-hampaita/
Hei!
Näyttäisi siltä, että teosta Guinness world records gamer´s 2021 ei ole ainakaan toistaiseksi julkaistu. Siitä ei löydy tietoja kustantajan sivuilta. Guinness world records gamer´s 2020 on toistaiseksi viimeisin julkaisu sarjasta. Mikäli teosta tarjotaan tulevaisuudessa hankittavaksi kirjastoon, sen varmasti hankimme.
Ison-Britannian aatelin jokseenkin monimutkaisesta arvonimijärjestelmästä johtuen tähän kysymykseen vastaaminen olikin yllättävän hankalaa. Lyhyesti ja ytimekkäästi: kun brittiaatelinen menee naimisiin, on hänen puolisonsa laillisesti oikeutettu tiettyihin aatelin privilegioihin. Niinpä esimerkiksi herttuan vaimo on lain silmissä herttuatar, vaikka hänen oikeutuksensa siihen onkin riippuvainen hänen avioliitostaan herttuan kanssa.
Jos tämä herttuapari myöhemmin hankkii avioeron, ei herttuan entisellä vaimolla enää ole tätä laillista arvonimeä. Hänellä säilyy kuitenkin eräänlainen tapaan tai sosiaalisiin konventioihin perustuva arvonimi (engl. courtesy title), johon ei sisälly samoja lain suomia oikeutuksia kuin laillisiin arvonimiin....
Kielenhuollon käsikirjan (Iisa, Oittinen, Piehl, 2012, s. 252-264) mukaan verbin taivuttamatonta muotoa kutsutaan perusmuodoksi.
Perusmuodon lisäksi verbillä on seitsemän persoonamuotoa (yksikön 1., 2., ja kolmas muoto, monikon 1., 2., ja kolmas muoto sekä passiivimuoto).
Verbillä on myös neljä aikamuotoa (preesens, imperfekti, perfekti ja pluskvamperfekti).
Lisäksi verbillä on tapaluokkia (indikatiivi, imperatiivi, konditionaali ja potentiaali) sekä nominaalimuodot infinitiivi ja partisiippi.
Parhaiten kieliopillisiin kysymyksiin osaa vastata Kotimaisten kielten keskus, jonne voi lähettää kysymyksen Kielineuvonnan kyselylomakkeen kautta https://www.kotus.fi/kotus/yhteystiedot/yhteydenottolomakkeet/kielineuvonnan_kysymyslomake
Myös...
Kyseinen juhlaraha on arvoltaan neljä euroa.
Lähde: Juhlarahojen ostohinnat
Rahojen osto- ja myyntihinnoista saa tietoa Suomen Numismaatikkoliiton sivuilta.
Vanha ruotsalainen ammattinimitys skinnare "karvari" on tavallinen talonnimenä ja lisänimenä jo keskiajalta alkaen sekä Länsi- että Itä-Suomessa. Asukkaan lisänimen perusteella on taloa voitu kutsua Skinnariksi tai Kinnariksi, ja talonnimestä on myöhemmin tullut sukunimi. Talonnimipohjaisia ovat myös Skinnarla sekä ruotsinkieliset Skinnar ja Skinnars.
Lähde: Pirjo Mikkonen: Sukunimet (2000)
V. A. Koskenniemen runo Unta on kokoelmasta Hiilivalkea, joka julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1913. Runo on luettavissa myös mm. Koskeniemen kootuista runoista, joista on ilmestynyt useita painoksia. Saatte runon sähköpostiinne.
V. A. Koskenniemi: Kootut runot : 1906-1955 (WSOY, 1965)
Voitte lukea runon myös Gutenberg-projektiin digitoidusta Hiilivalkea-kokoelmasta.
https://www.gutenberg.org/cache/epub/20140/pg20140.txt
Elias Lönnrotin äidinkielestä kerrotaan, että hänen lapsuudenperheensä kotikieli oli suomi. Kouluopetuksen ja tieteellisen työn myötä tapahtui myöhemmin hänen pelkäämänsä äidinkielen siirto omassa perheessä. Poikansa kanssa Lönnrot puhui suomea, vaimo ja tyttäret puhuivat Lönnrotin kanssa ruotsia. Käsitteellinen kirjeenvaihto ja tieteellinen keskustelu oli käytävä ruotsiksi tai vierailla kielillä.
Lähde:
Majamaa, Raija: Lönnrot, Elias. Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. Studia Biographica 4. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1997– (viitattu 1.11.2022)
http://urn.fi/urn:nbn:fi:sks-kbg-002836
Espoossa tai muissakaan Helmet-kirjastoissa ei ole enää RT-kortistoja käytössä. Pääkaupunkiseudulla RT-kortistot löytyvät ainakin Aalto-yliopistolta. Lisätietoja voi tiedustella Aalto-yliopistolta: https://www.aalto.fi/fi/oppimiskeskus/yhteystiedot-oppimiskeskus.
Kirjastojen aineistot on järjestetty luokituksen mukaan. Helsingissä on ihan oma luokitusjärjestelmä, Espoossa, Kauniaisissa ja Vantaalla käytetään yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmää. Tämän vuoksi Helmet-luettelossa on samalle aineistolle kahdenlaisia luokkia.
Hyllyluokka näkyy siis Helmet-haussa ja luokat on vastaavasti merkitty hyllyjen päätyihin ja reunoihin. Joka ikistä luokkaa ei opasteisiin saada millään mahtumaan, mutta opasteiden avulla löytää oikealle hyllylle.
Hyllyt kirjastoissa pyritään järjestämään loogisesti luokan mukaiseen järjestykseen, mutta aina tämä ei kirjastojen tiloissa ole mahdollista. Joissakin kirjastoissa on myös tehty pohjakarttoja aineiston löytämisen helpottamiseksi.
Helmet
Finto: HKLJ -...
