Hei,
Salasanan vaihtamisen pitäisi onnistua juuri niin kuin olet toiminut.
Kannattaa tarkistaa aluksi sähköpostisi roskapostikansio tai vastaavat, esim. tarjouskansiot. Sähköpostiohjelmasi on saattanut heittää postin niihin oudomman lähettäjäosoitteen vuoksi.
Todennäköisesti sieltä pitäisi löytyä sähköposti, jonka otsikkona on ”RBdigital Account Reset”. Lähettäjänä on HelMet-kirjasto / rbsso@rbdigital.onmicrosoft.com
Sähköpostissa on linkki, jonka kautta pääset valitsemaan uuden salasanan.
Palveluntuottajan ohjesivuilla huomautetaan vielä, että salasanaa vaihtaessa käyttäjän tullee sallia tietokoneen selaimessa pop-up ilmoitukset eli ponnahdusikkunat https://www.rbdigital.com/help/zinio-faq
Mikäli et löydä roskapostikansioista yms....
Thank you! Actually it was called Marja-rata just until 2005. Since then it has been Kehärata (Ringbanan in Swedish and Ring Rail Line in English).
You can have information in English about Kehärata from the web pages of Liikennevirasto (Finnish Transport Agency), HSL (Helsinki Region Transport) and from Wikipedia:
http://portal.liikennevirasto.fi/sivu/www/e/projects/under_construction…
https://www.hsl.fi/en/ringrailline
https://en.wikipedia.org/wiki/Ring_Rail_Line
For more information, please contact Liikennevirasto: keharata-pbm@bm.com
Vanhimmat talvisodassa palvelukseen kutsutut ikäluokat olivat vuosina 1895-1897 syntyneet, mutta ne eivät ehtineet palvelukseen sodan aikana. Siten talvisotaan osallistuminen tulisi kyseeseen lähinnä suojeluskuntajärjestössä, työvelvollisena tai upseerina, mutta viimeksi mainitussa tapauksessa kantakortin pitäisi löytyä.
Syntymävuodesta riippuen hänestä saattaa olla tietoja esimerkiksi Kansallisarkistossa säilytettävässsä Päämajan linnoitusosaston arkistossa, johon sisältyvät linnoitustöihin osallistuneiden palkkakortisto sekä linnoittajien henkilökortisto. Toinen vaihtoehto on esimerkiksi suojeluskunnan henkilökortti, jolla voi olla tietoja palveluksesta kotirintaman tehtävissä. Mahdollisesta työsuhteesta puolustusvoimiin saattaa olla...
Voit tehdä haun pääkaupunkiseudun kirjastojen Plussa-aineistotietokannassa nimekkeellä Verokalenteri. Teokset näkyvät uutuusjärjestyksessä ja myös saatavuustiedot ovat katsottavissa. Osoite on http://www.libplussa.fi/
Vuoden 1999 Verokalenteri löytyy Tikkurilan kirjaston käsikirjastosta, missä siihen voi tutustua.
Muistat oikein, Tove Janssonin lasimaalaus koristi Ravintola Tullinpuomin hissin ovia, tosin muumi ei teoksessa esiintynyt.
Tullinpuomin lasimaalaus vuodelta 1941 oli ensimmäinen Janssonin julkiseen tilaan tekemä työ. Valitettavasti hissinovet ja sitä myöten maalaus ovat sittemmin tuhoutuneet, jäljellä on vain mustavalkoinen valokuva.
Tuo valokuva löytyy mm. täältä: http://muumittaja.blogspot.com/2014/03/tove-janssonin-monumentaalityot…
Muut lähteet:
https://www.moomin.com/fi/blogi/tove-jansson-toi-julkisten-tilojen-sein…
https://tovejanssonseura.fi/tove-jansson/tove-janssoniin-liittyvia-paik…
https://elokuvateattereita.blogspot.com/2013/04/sininen-kuu-entinen-elo…
Kyseessä on Alfred Lord Tennysonin (1809-1892) runo Crossing the Bar (1889). Runoa ei ole suomennettu.
Voit lukea runon englanniksi alla olevasta linkistä.
https://poets.org/poem/crossing-bar
https://www.sparknotes.com/poetry/tennyson/section10/
Internetissä on avattu testikäyttöön Sanojen aika -kirjailijatietokanta, joka julkistetaan varsinaisesti toukokuussa 2001. Tietokanta sisältää tietoja suomalaisista nykykirjailijoista, heidän tuotannostaan sekä tekstinäytteitä. Sanojen aika löytyy osoitteesta http://kirjailijat.kirjastot.fi/
Turun kaupunginkirjaston käsikirjastosta löytyy myös kirjailijalehtileikekokoelma, johon on koottu lehdissä ilmestyneitä artikkeleita eri kirjailijoista.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelu on valtakunnallinen sähköpostin välityksellä toimiva tietopalvelu. Palveluun tuleviin kysymyksiin vastataan vankalla ammattitaidolla ja iloisella mielellä.
Sanaa tiedonsaanti ei löydy mistään suomen kielen sanakirjoista, ei edes uusimmalta CD-ROM-levyltä. Suomen kieli on sen kaltainen, että siihen helposti syntyy uusia yhdyssanoja, eivätkä ne kaikki ole sanakirjoissa. Kielitoimiston kanta (14.11.2003) on, että tällaista uutta sanaa käytettäessä tulisi k.o. sana miettiä ja määritellä se itse työnsä yhteydessä.
Timo Nurmi, Uusi suomen kielen sanakirja 1998, mainitsee kohdassa
saanti saaminen, vrt. saada - Ravinnon, lainan, palvelujen, tietojen saanti.
Nykysuomen sanakirja, 1980: saant/i teonn.
Näköalahissien mitoituksesta (myös potkulevysuositus) löytyy Rakennustieto Oy:n RT-kortistosta. TalotekniikkaRYL 2002 osassa 2 on yleensä hissien ja maisemahissien mitoituksesta.
Helsingin kaupunginkirjaston keskusvarastossa (Pääkirjastossa Pasilassa) on lainakappale tiedustelemastasi teoksesta. Pääkaupunkiseudun yhteinen haku: www.helmet.fi
Kirkkonummella asemapaikkaa pitävä "Logen 31 Arvid Mörne" on erikoistunut Arvid Mörnen teoksiin ja sinne voi myös olla yhteydessä sähköpostitse:
http://arvidmorne.fi/home
Onnea projektillesi!
Kirjojen (ja muunkin aineiston) nimet ovat tietokannassa kielellä, jolla teos on kirjoitettu tai käännetyistä kirjoista käännöksen kielellä. Eli suomenkielisiä ovat kirjat, jotka on kirjoitettu tai käännetty suomeksi. Joitakin poikkeuksia on. Joskus esim. elokuvan nimeä ei ole käännetty suomeksi, vaikka se olisikin suomeksi tekstitetty.
Hakua rajaamalla saat halutessasi näkyville vain suomenkieliset kirjat. Hae ensin etsimäsi kirjailijan kaikki teokset. Rajaa/järjestä hakua -painikkeen kautta voi valita kieleksi suomen.
Fantasiakirjailija Margaret Weisistä löytyy jonkin verran tietoa seuraavalta nettisivulta:
http://www.risingshadow.net/phpBB2/author.php?author_id=6
Kirjassa 'Ulkomaisia fantasiakirjailijoita' kerrotaan hänestä enemmänkin. Kirjaa voit kysyä lähimmästä kirjastosta.
Ehdottaisin, että tutustuisit esim. Oulun kaupunginkirjaston laatimaan "Teuvon kirjailijatietoon" osoitteessa http://www.ouka.fi/kirjasto/teuvo/. Kun löydät kiinnostavia vaihtoehtoja, kokeile kirjastosi antia: Joensuulaisena mene Jokuseen http://jokunen.jns.fi/ -> Haku -> kirjoita asiasana-kenttään kirjailijatiedot muodossa sukunimi,etunimi ja klikkaa Hae-painiketta. Kirjastoissa on myös koottuja kirjailijahakuteoksia, joita kannattaa kysellä henkilökunnalta.
Muutamia esimerkkejä kansallispukukirjoista:
Lehikoinen, Leena-Liisa: Kansallispukuja Suomesta, 2004,
Kaukonen, Toini-Inkeri: Suomalaiset kansanpuvut ja kansallispuvut, 1985,
Sirelius, U.T.: Suomen kansallispukujen historia,1990.
Netissä olevaa tietoa:
http://www.kansallispuvut.fi/
http://www.craftmuseum.fi/kansallispukukeskus/
Savonlinnan opettajankoulutuksen laitoksen oppilaiden tekemä sivusto:
http://www.kaspaikka.fi/savonlinna/kansallispuvut/index.htm
Tietoa ja linkkejä löytyy myös Wikipediasta:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kansallispuvut
Kansallispuvut on kysytty aihe Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa. Aiempia vastauksia on palvelun arkistossa:
http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
Selvitykseni mukaan Nummelan ponitalli -sarjassa on tähän mennessä ilmestynyt 59 eri kirjaa. Kaikki muut ovat joissakin Hämeenlinnan kirjasissa ( pääkirjastossa, Jukolan tai Tuomelan kirjastoissa tai kirjastoautossa) paitsi Hevossaaren vanki, joka puuttuu kokonaan. Se on Kalvolan, Lammin tai Rengon kirjastoissa. Sieltä sen voi saada seutuvarauksena 2,50 euron hinnalla tai lkäymällä itse näissä kirjastoissa. Hämeenlinnan kirjastokorttia voi käyttää myös lähikuntien kirjastoissa.
Jos etsit tähän sarjaan kuuluvia kirjoja Nummelan ponitalli –nimellä, jäävät tiettyjen luettelointisääntöjen takia löytymättä seuraavat kirjat : Maailman paras hevonen, Ponisaaren kirous, Ponitalli vaarassa ja Voittoratsukko. Nämäkin kirjat ovat...
Pentti Lempiäisen kirjoittaman Suuri etunimikirjan mukaan Raila ja Raili ovat suomalaisia mukailuja nimestä Raakel. Myös virossa katsotaan Railin syntyneen vanhemmista muodoista Rachel, Rahel, Rahil. Suomen almanakassa Raili on vuodesta 1929. Annika taas on saksalaisperäinen hellittelymuoto, kuten suomalaisten kansanrunojen Annikki. Suomen almanakassa Annika ja Anniki ovat perinteisenä annan päiväinä 9.12, edellinén vuodesta 1984, Annikki vuodesta 1929.
Ainakin Jarkko Laine on runoillut sirkustirehtööristä. Hänen (lasten)runonsa Sirkustirehtööri sanoi löytyy esimerkiksi antologiasta Pikku Pegasos : 400 kauneinta lastenrunoa (Otava, 1980). Samoin Kirsi Kunnakselta löytyy sirkustirehtööriaiheinen runo Peruutettu ohjelma n:o 20 kokoelmasta Sirkusjuttuja (WSOY, 1985).
Tarkoitatko kolvia eli sähkökäyttöistä juotinta?
Pistorasiaan laitetun kolvin sisällä oleva sähkövastus kuumenee ja lämpö johtuu siitä kolvin terään. Kun juotetaan liitettäviä osia toisiinsa, kuuma terä sulattaa juotteen, joka sitten jähmettyessään liittää johdot tai muut yhteen liitettävät osat toisiinsa.
Perustietoa juottamisesta esim. täältä:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Juottaminen