Kyseessä on Valion Kefir-mainos. Kappale on arkistomusiikkia ja sen nimi on Shining in the night, sävellys Philip Hochstrate. Kappale on julkaistu kaupallisesti myös levyllä Electro Indie Alternative.
Jos teos on peräisin EU:n tai ETA:n alueelta on tekijänoikeus on voimassa 70 vuotta tekijän kuolemasta. Muualta peräisin olevien teosten tekijänoikeudet ovat yleensä voimassa 50 vuotta tekijän kuolinvuoden päättymisestä. Jos tekijöitä on useita (esim. useampi artikkelin kirjoittaja) lasketaan suoja-aika viimeisenä kuolleen tekijän kuolemasta. Jos teoksen tekijä on tuntematon, on tekijänoikeus voimassa kunnes 70 vuotta on kulunut siitä vuodesta, jona teos julkistettiin.
Lisätietoa tekijänoikeuden suoja-ajoista:
Tekijänoikeuslaki 404/1961
https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404
- Katso 4. luku
Tekijänoikeuden syntyminen /Tekijänoikeus.fi
https://tekijanoikeus.fi/tekijanoikeus/syntyminen/
Oulun kaupunginkirjaston pääkirjaston lehtisalissa (1. krs) on USB-korppuasema. Sen saa kirjastokortilla tai henkkarilla käyttöönsä lehtisalin asiakaskoneelle, jossa voi sitten siirtää korpulta (eli 3,5" disketiltä) tietoja omalle USB-muistitikulle. Korppuasemaa ei tarvitse varata, riittää kun kysyy lehtisalin palvelutiskiltä.
Hei!
Voit palauttaa Tikkurilan kirjastosta lainaamiasi kirjoja muihin Vantaan kirjastoihin. Vantaan kirjastojen välinen kirjojen kuljetus on maksutonta.
Voit palauttaa myös pääkaupunkiseudun muiden kuntien (Helsinki, Espoo, Kauniainen) kirjastoista lainaamiasi kirjoja Vantaan kirjastoihin. Tässä tapauksessa joudut toisin maksamaan 10,- kuljetusmaksun.
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoissa on yhteinen lainaoikeus. Helsingin, Espoon, Vantaan tai Kauniaisten kaupunginkirjastosta saadulla kirjastokortilla voi lainata aineistoa mistä tahansa näiden kirjastojen toimepisteestä, myös jostakin toimipisteestä toiseen lähetettyä ja kuntarajan ylittänyttä aineistoa.
Mainitut kirjastot eivät lähetä lainattavaksi tarkoitettua aineistoa yli kuntarajan, jos aineisto on merkitty pikalainaksi. Myöskään cdromeja, videoita ja dvdlevyjä ei lähetetä yli kuntarajan.
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen yhteisestä Plussa-aineistohausta löytyy runsaasti osakeyhtiön perustamista ja osakeyhtiöoikeutta koskevaa kirjallisuutta. Seuraavassa joitain viitteitä:
1)Osakassopimuksesta, toimittanut Ari Saarnilehto, Turun yliopisto,1995; 2)Norri, Matti: Osakasyhtiö, Tietosanoma, 1998; 3) Mäntysaari, Petri: Osakeyhtiö, WSOY lakitieto, 2002; 4)Kyläkallio, Juhani: Osakeyhtiö, Edita, Helsinki, 2000.
Yrityksen perustamisoppaista löytyy lisäksi tietoa eri yhtiömuodoista sekä sopimusmalleista. Näistä vielä pari viitettä: Holopainen, Tuulikki: Yrityksen perustajan opas, Edita, 2001; Yrityksen perustajan opas, toim. Paula Paloranta, Keskuskauppakamarin, 2001.
Kirjojen saatavuuden voi tarkistaa Plussa-tietokannasta,...
Tampereen kaupunginkirjastosta löytyy kaksi uudehkoa teosta Euroopan kuninkaallisista: Schubert, Ludwig: Europas kungahus. 1995 ja Finestone, Jeffrey: The last courts of Europe. 1981. Suomenkieliset teokset aiheesta ovat paljon vanhempia: Kuninkaallisten elämää: ruhtinashovien tapahtumia 1967-1970 ja Kuninkaallisia ja romantiikkaa kuvin ja sanoin. 1961. Hakusanalla kuninkaalliset löytyy myös seuraava teos: Wingate, Philippa: The Usborne book of kings and queens: from Tutankhamun to Elizabeth II, tuota kirjaa ei ole Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmissa ja koska se on vain 48 sivua laajuudeltaan ja kuitenkin kuvitettu, asiat ovat siinä varmasti hyvin tiiviissä muodossa.
Mika Häkkisen elämästä ja kilpa-ajourasta kerrotaan mm. seuraavissa teoksissa: Hilton, Mika Häkkinen-- Formuloiden luonnonlahjakkuus, Helsinki 1997, ISBN 952-5089-17-7 ; Hilton, Mika Häkkinen--maailmanmestari, Helsinki 1999, ISBN 952-5089-37-1 sekä Kulta, Tuskien Grand Prix--raportti maailmanmestari Mika Häkkisen Formula 1 -kilpailukaudesta (Turun Sanomien artikkeleita 1.12.2000-20.10.2001),Turku 2001,ISBN 951-9129-43-x
Kenraalikuvernööri Pietari Brahesta löytyy yksi suomenkielinen henkilöhistoria. Teoksen on kirjoittanut Tuure Vierros ja sen nimi on "Maa oli minuun tyytyväinen - Per Brahe nuoremman tarina". Teos on ilmestynyt vuonna 1971. Myös teoksessa "Kansallisgalleria - suuret suomalaiset" (vuodet 1150-1850) on käsitelty Pietari Brahea muutaman sivun verran.
Jeesuksesta on kirjoitettu paljon.
Raamatun neljässä evankeliumissa kerrotaan tietysti Jeesuksesta.
Raamatun tietosanakirjat ovat myös hyvä lähde. Nämä kirjat ovat useimmissa kirjastoissa käsikirjoja (niitä voi lukea kirjastossa, mutta ei lainata kotiin). Tässä on kolme esimerkkiä:
Iso Raamatun tietosanakirja, osa 2 (löytyy Helsingistä Pääkirjastosta sekä Itäkeskuksen, Kallion, Oulunkylän ja Töölön kirjastoista)
Heikki Palva: Raamatun tietosanasto (löytyy yllämainituista kirjastoista sekä muutamista muista kirjastoista)
Alister M. McGrath: Modernin teologian ensyklopedia (löytyy myös yllämainituista kirjastoista sekä muutamista muista kirjastoista).
Jeesuksesta kirjoitettuja kirjoja on esim.
Anselm Hertz: Jeesuksen sanoma
Tom Wright: Kuka...
Nancy Fridaylta on Fennicasta (http://finna.fi)löytyvän tiedon mukaan suomennettu vain 3 kirjaa: My secret garden (Salainen puutarha), Jealousy (MUstasukkaisuus) ja The power of beauty (Kauneus ja valta).
Voit etsiä historia-aiheisia DVD- tai CD-rom-levyjä HelMet-aineistoluettelosta www.helmet.fi kirjoittamalla aihehakuun historia ja rajaamalla aineistotyypin dvd- tai cd-rom-levyihin. Ohje haun rajaamiseen löytyy HelMetin linkistä Ohjeita.
Mainitsemasi teos on kenties ollut Helsinki Median julkaisema Historia cd-rom, suomenkielinen multimediamatka historian kiehtovaan maailmaan vuodelta 1999.
Diabolosta kerrotaan Wikipediassa http://fi.wikipedia.org/wiki/Diabolo
Katso myös http://www.diabolotricks.com/
Ainakin Markku Aulangon kirjassa Sirkustaitojen käsikirja selitetään diabolon perustekniikka.
Eino Leinon runo, kokoelmasta Yökehrääjä, alkaa "Vait! Hän nukkuuvi..."
En ole löytänyt tähän runoon ruotsinnosta.
Voisiko ehdottaa omaa käännöstä. Runo menee näin alussa:
"Vait! hän nukkuvi nurmella.
Käkönen kukkuvi
kaukauna."
Christopher Hartin piirustusoppaat kiinnostavat sekä lapsia että vanhempiakin kirjaston käyttäjiä, joten hänen kirjojaan voi löytyä sekä aikuisten että lasten osastoilta kirjastosta riippuen. Kannattaa tarkistaa asia kussakin kirjastossa erikseen.
Nuorten osastoon sijoitetusta aineistosta ei peritä Vantaan kirjastoissa varausmaksua. Aikuisten osaston aineistosta peritään 50 sentin varausmaksu varattua aineistoa kirjastosta noudettaessa.
Etelä-Karjalan linnoittamisesta I maailmansodan aikana löytyi seuraavia teoksia:
Reino Arimo, Suomen linnoittamisen historia 1914-1944, (1981);
Etelä-Karjalan kuriiri: kuvauksia Etelä-Karjalan sotilaallisista vaiheista, (2006);
Pertti Jurvanen, Patteritöiden 1916-1917 vaikutuksia eteläkarjalaisten elämään, teoksessa: Etelä-Karjalan vuosikirja 2004-2006, (2006);
I Maailmansodan maalinnoitteet Etelä-Karjalassa, (2005);
Arimon teos on saatavana Kouvolan kaupunginkirjstosta. Muut kuuluvat ainakin Lappeenrannan kaupunginkirjaston kokoelmiin, niitä on mahdollisesti muissakin Etelä-Karjalan alueen kirjastoissa. Niitä voimme pyytää kaukolainaksi.
Pin-koodin Anders-verkkokirjastoon saat käymällä missä tahansa Kokkolan kaupunginkirjaston toimipisteessä. Ota kirjastokortti ja henkilöllisyystodistus mukaan.
Hei!
Helmet-kirjastojen käsikirjastoista löytyy luokasta 811 Niklas Bengtssonin teos "Kirjallisuuspalkinnot Suomessa". Se on vuodelta 2003 ja sisältänee tietoa myös 1970-luvun kirjallisuuspalkintojen saajista. Ko. palkintohan on esim. Eino Leino-palkinto, jota on jaettu jo vuodesta 1956. Oheisesta linkistä näet 70-luvun palkitut. http://fi.wikipedia.org/wiki/Eino_Leinon_palkinto.
Myös Mikael Agricola-palkintoa on jaettu vuodesta 1957. Linkki palkittuihin:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Mikael_Agricola_-palkinto
Suomalaisista kirjallisuuspalkinnoista löytyy internetistä tietoa mm. seuraavasta linkistä:
http://www.kirjastot.fi/kirjallisuus/kirjallisuuspalkintoja/
Kai Laitisen teoksesta Suomen kirjallisuuden historia (sijaitsee...
Finlandia-palkintoa ei voi itse hakea, vaan sen valitsee vuosittain nimettävä henkilö kolmijäsenisen valintalautakunnan nimeämästä 3–6 romaanista. Esimerkiksi vuonna 2009 valitsijana oli kulttuurineuvos Tuula Arkio ja valintalautakunnan muodostivat professori Liisa Steinby, kriitikko Olavi Jama ja yhteyspäällikkö Saara Vesikansa. Palkinnon eteen ei voi siten itse tehdä oikein muuta kuin koettaa kirjoittaa tarpeeksi ansiokkaan romaanin, jotta palkintolautakunta hyväksyisi sen – mikä ei liene aivan helppo tehtävä, kun katsoo aikaisempien vuosien Finlandia-palkintoehdokkaita.
Finlandia-palkinnon jakaa Suomen Kirjasäätiö, joka myös nimittää valintalautakunnan. Koska lautakunta vaihtuu vuosittain, sillä ei ole erillistä osoitetta, mutta Suomen...
Kaukolainaa ko. teos täyttämällä lomake omassa kirjastossasi tai netissä tämän linkin kautta http://www.espoo.fi/default.asp?path=1;28;11866;17273;17316
Kaukolaina toimitetaan kotikirjastoosi ja se maksaa 4 euroa /teos. Maksu maksetaan kun teos noudetaan lainattavaksi.
