Vaasan oopperan Internet-sivuilta löytyvät Vaasan oopperan vuosiohjelmat, http://www1.vaasa.fi/ooppera/. Niissä mainitaan, että vuonna 1987 Vaasan ooppeera esitti yhteistyössä Vaasan kaupunginteatterin kanssa teoksen Kuula 1918. Esitys oli kantaesitys.
Etsin aiheesta opinnäytteitä korkeakoulukirjastojen yhteistietokanta Lindasta sekä Frank-monihaulla ammattikorkeakoulujen osalta. Löysin kuitenkin vain tämän yhden gradun:
Savonlinnassa asuvien afgaanien ruokakäytänteet [Mikrotallenne] / Helena Marjatta Valkeapää.
Joensuu : Joensuun yliopisto , 2006.
Pro gradu-työ : Joensuun yliopisto.
Sijainti: Joensuun yliopiston kirjasto.
Sen saatavuutta lainaksi voi kysyä kaukopalvelustamme:
ks. http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kaukopalvelu/
Olisiko seuraavaista jotain apua, noita alla olevia voi kaukolainata lähikirjaston kautta:
1.
Tekijä:Lancaster, Peter
Nimeke: Algebraic Riccati equations
Julkaistu: Oxford : Clarendon Press, 1995
Ulkoasu: 480 s.
Aineisto: kirja
Teoksen kieli: eng
ISBN: 0-19-853795-6 (sid.)
Asiasana: differentiaaliyhtälöt (ysa)
systeemiteoria - matematiikka (ysa)
differentialekvationer (allars)
systemteori (allars)
matriisiteoria
matristeori
kontrollteori
Matrix theory
systems theory
Control theory
2.
Tekijät:Hirsch, Morris W...
Palvelussamme on tähän kysymykseen jo aiemmin vastattu. Tässä vastaus:
Katajanokan sataman vientituotteista en löydä varsinaista tilastoa. Yleensä sen kautta kulki kappaletavara (pakattu tavara). Helsingistä vietiin enimmäkseen puutavaraa. Yleisesti ottaen pääkaupungin satamat olivat tuontisatamia.
Kotimaisen nykykirjallisuuden tietokantaan Sanojen aikaan on listattu jokaisen Liksomin teoksen kohdalle keskeiset arvostelut ja muut lähteet. Arvosteluita ei ole kuitenkaan mahdollista lukea Sanojen ajan kautta. Kannattaa siis aloittaa tutkimukset Sanojan ajasta: http://www.sanojenaika.fi/
Viitetietoja sanomalehtien artikkeleista ja arvosteluista löytyy myös mm. Arto- ja Aleksi-tietokannoista, jotka ovat käytettävissä useimmissa kirjastoissa.
Sanomalehtien arvosteluita löytyy jonkin verran verkosta, mutta niiden lukeminen on usein maksullista. Monet kirjastot ovat ostaneet asiakkailleen mahdollisuuden selailla näitä arkistoja. Helsingin kaupunginkirjasto on hankkinut oikeudet mm. Helsingin Sanomien arkistoon. Todennäköisesti joudut...
Kirjan tiedot löytyvät jo rekisteristä, mutta yhtään kappaletta ei ole
vielä rekisteröity. Kyllä Isomäkeä tulee kirjastoihin ja varauksen voi tehdä heti, kun ensimmäinen kappale näkyy rekisteröitynä.
Hankintaosastolla kirjat käsitellään ja laitetaan lainauskuntoon.
Kysymys tuli hämeenlinnalaisille osoitetusta tervehdyksestä huolimatta Helsinkiin, joten tässä vastaus helteisestä Helsingistä.
Voit tehdä Hämeenlinnan kirjasta kaukolainatilauksen. Se tehdään aina oman kunnan kirjastoon. Tilauksen voit tehdä missä tahansa Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteessä tai netin kautta osoitteessa http://www.lib.hel.fi/forms/kaukopalvelupyynto.asp.
Kaukolainan hinta on 4 euroa. Lisäaikaa lainalle pyydetään niin ikään oman kunnan kirjaston kautta, kirjan mukana saamastasi kaukopalvelukuitista löytyvät yhteystiedot.
Tänä keväänä Cooksonilta tulossa vain uusi painos (5.p.) Mallenin tytöstä. Cookson oli tuottelias kirjailija ja on vielä paljon suomentamattomia teoksia ks. esim. http://www.fantasticfiction.co.uk/c/catherine-cookson/ . Cooksonin suomalainen kustantaja on Gummerus. Sieltä kannattaa kysyä suomennossuunnitelmia http://www.gummerus.fi/page.asp?sivuID=293&component=/accontacts/contac… .
Kaukopalvelusta vastattiin kysymykseesi näin:
Helsingin kaupunginkirjasto tilaa kyllä kaukolainoja myös Englannista. Britanniassa kaukopalvelu on täysin keskitetty ja kaikki tilaukset osoitetaan British Libraryn kaukopalveluyksikköön. Sen hankintapolitiikka painottuu sellaisiin teoksiin, joilla on merkitystä tieteellisen tutkimuksen kannalta, joten kaunokirjallisuutta ja etenkin nuorten kirjoja on siellä vain rajatusti. Jos kirja on julkaistu Britanniassa, Br. Libraryn paikannuspalvelu ohjaa tilauksen eteenpäin sellaiseen kirjastoon, joka mahdollisesti voi toimittaa kaukolainan. Mutta nämäkin kaukopalvelukirjastot toimivat yleensä yliopistokirjastoina ja kokoelmat muodostuvat yliopistojen tarpeiden mukaan.
Voit tehdä kaukolainapyynnön...
Helsingin kaupunginkirjaston Kohtaamispaikassa voi siirtää videoita dvd:lle. Kaitafilmien siirrossa dvd:lle on käytettävä yksityisiä palveluja.
http://www.lib.hel.fi/kohtaamispaikka
Valitse HelMetistä(helmet.fi) Tarkennettu haku ja kirjoita hakulaatikkoon sarjakuvataiteilijat, poista sitten seuraava hakulaatikko sen perässä olevasta X:stä ja lisää hakuoperaattoriksi TAI ja kirjoita hakukenttään "comic artists". Seuraavaksi valitse hakuoperaattoriksi JA ja kirjoita hakukenttään "manga OR manhwa". Valitse vielä Kokoelma-valikosta Tietokirjat ja sitten Hae. Saat neljä hakutulosta kirjoja ja artikkelihaun tulokseksi satoja artikkeleja.
Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskuksen CIMOn Tietoja ja tilastoja -sivulle on koottu suomalaisia tilastoja opiskelijoiden ja oppilaitosten henkilöstön kansainvälisestä liikkuvuudesta. http://www.cimo.fi/nakokulmia_kansainvalisyyteen/tietoa_ja_tilastoja.
Sivulta löytyvä Tietoja ja tilastoja -raportti 4/2012 sisältää vuoden 2011 tietoja, sen mukaan 2011 Suomesta ulkomaille lähteneistä opiskelijoista oli miehiä 36 %. Tilasto sisältää ohjelmien (esim. Erasmus) puitteissa tapahtuvan liikkumisen. Sivulla on myös yhteystietoja kysymyksiä varten.
Hei!
Kysyin Kotkan pääkirjaston nuortenosaston väeltä vinkkejä ja he laativat alla olevat listat.
Luetuimpia nuorten aikuisten kirjoja tällä hetkellä
1. Käännetty kaunokirjallisuus:
Roth, Veronica: Outolintu
Green, John: Tähtiin kirjoitettu virhe
Coben, Harlan: Täpärällä
Collins, Suzanne: Nälkäpeli-trilogia
Pararomantiikka ylipäänsä (mm. Clare, Cast jne.)
2. Kotimainen kaunokirjallisuus:
Simukka, Salla: Lumikki-trilogia, teokset Jäljellä ja Toisaalla
Rouhiainen, Elina: Susiraja-sarja
Delikouras, Aleksi: Nörtti-sarja
Salama, Annukka: Faunoidit-sarja
Rannela, Terhi: Yhden promillen juttuja (keskustelua herättävä)
Parkkonen, Linnea: 112 - vihaan itseäni (keskustelua herättävä)
3. Muuta uutta:
Rannela, Terhi: Läpi yön (keskustelua herättävä)...
Thank you! Actually it was called Marja-rata just until 2005. Since then it has been Kehärata (Ringbanan in Swedish and Ring Rail Line in English).
You can have information in English about Kehärata from the web pages of Liikennevirasto (Finnish Transport Agency), HSL (Helsinki Region Transport) and from Wikipedia:
http://portal.liikennevirasto.fi/sivu/www/e/projects/under_construction…
https://www.hsl.fi/en/ringrailline
https://en.wikipedia.org/wiki/Ring_Rail_Line
For more information, please contact Liikennevirasto: keharata-pbm@bm.com
Kotuksen sivuilta www.kotus.fi (Kotimaisten kielten keskus) löytyy Suomen murteiden sanakirja. Sieltä selviää seuraavaa:
"jantella v. väitellä, kiistellä, inttää.
Levikki: eniten tietoja KarP, vähemmän HämP SavP KesP-L Kai, Utajärvi Rovaniemi Kainulasjärvi."
KarP tarkoittaa Karjalaa. Sanan käytöstä eri puolella Suomea on myös selkeä kartta.
Oheisesta linkistä pääsee suoraan Suomen murteiden sanakirjaan http://kaino.kotus.fi/sms/. Kirjoittamalla hakusanakenttään jantella tulee tämä sana ja sen jälkeen mahdollisuus klikata karttaa, josta näkee sanan esiintymisalueet.
Tietoa Tampereen yliopiston käytännöstä löytyy tästä:
http://www.uta.fi/opiskelu/tavoiteajat/opintoaika_loppuu.html.
Kuinka monta kertaa lisäajan voi hakea, ei ole mainittu. Tiedekunta sen päättää.
Tästä on kumminkin keskusteltu yliopistoiden kesken ja Suomen kuvalehden artikkelissa on seuraava tieto:
"Päälliköt olivat yhtä mieltä muun muassa siitä, että kerralla opiskelijalle on hyvä antaa lisäaikaa enintään kaksi vuotta. Näin tutkinnon saisi kasaan viimeistään yhdeksässä vuodessa.
Tämäkään ei ole kuitenkaan ehdoton maksimi, sillä lisäaikaa voi hakea uudelleen – vaikka kuinka monta kertaa.
Pakkanen ja Lappalainen sanovat yliopistojensa myöntävän lisäaikaa ensimmäisen kerran melko automaattisesti. Jos lisäaikaa hakee toistamiseen, seula on...
Porin kaupunginkirjastossa on teos Raustela, Lasse: Kojemaakarista optikoksi: kertomus silmälasikaupan ja optikonammatin vaiheista Suomessa 1821-1991. Kirjan on julkaissut Suomen Silmäoptikkojen liitto ry vuonna 1991.
Silmälasiteollisuudesta ei löytynyt viittauksia Fennicasta, joka on Suomen kansallisbibliografia. Aleksi -artikkelitietokanta antoi hakusanalla silmälasit useita viittauksia. Aleksia voit itse käyttää Porin kaupunginkirjastossa.
Suomen Silmäoptikkojen Liiton kotisivut ovat osoitteessa http://www.yrittajat.fi/yhteydet/toim047.htm
Sieltä kannattaisi kysyä lisätietoja.
