Helmet-verkkokirjaston kokoelmasta löytyy mm. cd-levyt:
The rough guide to world music, Memory of the peoples, Danses du monde, 20 best of Europe, The Secret museum of mankind, Le tour du monde en 80 musiques = Around the world in 80 songs, Smithsonian Folkways : world music collection, Rhythms and music of the world.
www.helmet.fi
Varattujen teosten saapumisilmoitukset ja lainassa olevien teosten eräpäivän lähestymisestä varoittavat tiedotteet voit saada matkapuhelimeen tekstiviestinä. Palveluun kuuluvia tiedotteita ei voi tilata erikseen. Palvelu on käytettävissä DNA:n, Elisan, Saunalahden ja Soneran matkapuhelinliittymistä.
Tekstiviestipalvelun käyttö edellyttää, että sinulla on www.helmet.fi:n Omissa tiedoissasi oma sähköpostiosoite, HelMet-kirjastojärjestelmän kirjastokortti ja henkilökohtainen tunnusluku.
Terkstiviestipalvelun tilaamisesta löydät tarkat ohjeet www.helmet.fi-sivuilta kohdasta Ohjeita -> HelMet-tekstiviestipalvelut: Varausilmoitus ja eräpäivätiedote
Hei!
Toinen kirja kuvaksesi perusteella tuntuisi viittaavan Marjatta Kurenniemen Anneli, Onneli ja orpolapset -teokseen.
Edellinen kirja, jonka nimen muistit, eli Neljätoista nallekarhua on ongelmallisempi. En löytänyt mistään luetteloista sen nimistä kirjaa, joten sen nimi oli ehkä joku muu.
Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskuksen CIMOn Tietoja ja tilastoja -sivulle on koottu suomalaisia tilastoja opiskelijoiden ja oppilaitosten henkilöstön kansainvälisestä liikkuvuudesta. http://www.cimo.fi/nakokulmia_kansainvalisyyteen/tietoa_ja_tilastoja.
Sivulta löytyvä Tietoja ja tilastoja -raportti 4/2012 sisältää vuoden 2011 tietoja, sen mukaan 2011 Suomesta ulkomaille lähteneistä opiskelijoista oli miehiä 36 %. Tilasto sisältää ohjelmien (esim. Erasmus) puitteissa tapahtuvan liikkumisen. Sivulla on myös yhteystietoja kysymyksiä varten.
Sukunimilain teksti on suhteellisen monimutkainen ja vaikka yleisperiaate on kysyjän mainitsema, siitä voidaan poiketa "erityisestä syystä". Suosittelen tutustumaan esimerkiksi sivulta http://www.suomalaisuudenliitto.fi/?page_id=314 löytyviin lainkohtiin ja muihin ohjeisiin. Viime kädessä nimenmuutoksen hyväksyy viranomainen, eikä sen päätöstä voi täysin ennakoida.
Heikki Poroila
Tikkurilan kirjasto
Munsterhjelmin päiväkirjaa ei edelleenkään ole suomennettu.
Piikojen valtakunnan kirjallisuusviitteiden perusteella vaikuttaisi siltä, että lähdeluettelossa mainittu Kirsi Vainio-Korhosen Jacobina Charlotta Munsterhjelmin päiväkirja 1799-1801 (2006) tarkoittaa itse asiassa Vainio-Korhosen paljolti Munsterhjelmin päiväkirjaan perustuvaa artikkelia Piikojen arkea ja juhlaa Hämeenkylän kartanossa noin 1800, joka sisältyy vuonna 2006 ilmestyneeseen Vainio-Korhosen ja Marjatta Rahikaisen toimittamaan kirjoituskokoelmaan Työteliäs ja uskollinen : naiset piikoina ja palvelijoina keskiajalta nykypäivään.
Vainio-Korhonen on käsitellyt Munsterhjelmin päiväkirjaa myös kirjassaan Suomen herttuattaren arvoitus : suomalaisia naiskohtaloita 1700-luvulta...
Tässä joitakin kotimaisia nuortenkirjoja, joissa teksti- ja sähköpostiviestit, keskustelupalstat, chattaily tai some-päivitykset ovat osa kerrontaa.
Bagge, Tapani & Hämäläinen, Karo: Julma kuukausi (Tammi, 2002); Marrasblues (Tammi, 2003); Helmi kuukausi (Tammi, 2004); Juhannusblues (Tammi, 2005); Karu kuukausi (Tammi, 2007)
Ellilä, Kirsti: Emma ja Kapteeni Nemo (Karisto, 2004)
Lukkarila, Päivi: Koitetaan kestää, Nanna (Karisto, 2007)
Myllylahti, Laura: Enemmän kuin kymppi (Suomen Rauhanyhdistysten keskusyhdistys, 2011)
Mäki, Harri István: Sata makeaa suudelmaa (WSOY, 2001)
Nyman, Stefan: Anna online (Teos ; Söderströms, 2008)
Ojala, Anu: Pommi (Otava, 2014)
Rannela, Terhi: Amsterdam, Anne F. ja minä (Otava, 2011)
Tiainen, Marja-Leena...
Todennäköisesti useimmat linnut, joille on luontevaa myös kävellä, pystyvät liikkumaan myös peruuttaen. Esimerkiksi varislintujen tai lokkien tepastelua seuraava voi huomata niiden tuon tuostakin hypähtävän taaksepäin. Myös kanalinnut, joille maan kuopiminen on jokapäiväistä puuhaa, kykenevät selvästikin ottamaan myös askelia taaksepäin eli peruuttavan. Matoa maasta vetävä rastas ottaa vaivatta askelia taaksepäin saadaksen herkun esiin.
Kokonaan eri asia on, onko linnun kannalta peruuttaminen mielekästä toimintaa eli kyky ja motivaatio ovat eri asioita. Yleensä eläimet pyrkivät etenemään niin, että näkevät liikkumissuunnassa mahdollisesti olevat vaarat. Siksi nämä peruutukset ovat yleensä lyhytaikaisia ja jos tarvitaan pidempää...
Varmasti Sinulle löytyy apua.
Isommissa aluekirjastoissa (Tapiola, Sello, Entresse, Omena)on yleensä arkisin mahdollisuus tavata Datanomiopiskeilija = Digitalkkari, joka voi opastaa mm. laitteiden ja ohjelmien käytössä.
Enter ry tarjoaa vertaistukea ja opastusta Entressessä, Sellossa ja Omenassa. Entressessä esim. joka torstai klo 12-14 ajanvarauksella. puh. 09 81653776
Voit myös lainata kirjastolaisen auttamaan noin tunnin ajaksi.
https://my.surveypal.com/app/form?_d=0&_sid=288894515&_k=eOCeisnQSPTKB1…
Linkistä löydät lomakkeen, jonka täytettyäsi sinulle soitetaan kolmen päivän sisällä ja sovitaan opastusaika.
Toivottavasti jokin näistä sopii Sinulle.
Kirjastoista tai arkistoista ei käyttökirjoja löytynyt. Valmistajan kautta voisi ehkä kysellä.
Luonnonvarakeskus Luken sivuilta löytyy tietoa joistakin Hakas-Sampsa-kattiloista. Sivuilta ei löydy käyttöohjeita, vaan eri mallien testaustuloksia. Kysymääsi mallia HS-453 ei sieltä löytynyt.
Alla linkki Hakas-Sampsa-hakuun Luken sivuilta:
http://jukuri.luke.fi/discover?scope=%2F&query=hakas-sampsa+kattila&sub…
Kainuun maakuntaliiton julkaisemassa kolmiosaisessa Kainuun historiassa (1985-86) käytetään taivutusmuotoa Kainuuseen, joten tätä voinee pitää käytössä vakiintuneena "oikeana" muotona.
Helsingissä voi kuvaamassasi tilanteessa olevan henkilön ohjata Diakonissalaitoksen ylläpitämään päiväkeskukseen Hirundoon. Liikkuvan väestön päiväkeskus Hirundo sijaitsee osoitteessa Hämeentie 31 ja on avoinna ma–pe klo 10–16.
Lisätietoa löydät alla olevasta linkistä Diakonissalaitoksen sivuille.
https://www.hdl.fi/tukea-ja-toimintaa/maahanmuuttajille/liikkuva_vaesto/
Teimme kymmenen kirjan klassikkolistan sen mukaan mitä kerroit mieltymyksestäsi Niskavuoreen. Klassikon aseman saavuttamiseksi on erilaisia määritelmiä, siksi joku muu tekisi toisenlaisen listan.
Sally Salminen: Katrina
Johannes Linnankoski: Taistelu Heikkilän talosta
Maria Jotuni: Arkielämää
F. E. Sillanpää: Miehen tie
Helvi Hämäläinen: Säädyllinen murhenäytelmä
Annikki Sankari: Punaiset maariankämmekät
Eeva Joenpelto: Vetää kaikista ovista (ja muut Lohja-sarjan kirjat)
Olli Jalonen: Isäksi ja tyttäreksi
Orvokki Autio: Viistotaival (Pesärikko-trilogia)
Kjell Westö: Isän nimeen
Jeesuksesta on kirjoitettu paljon.
Raamatun neljässä evankeliumissa kerrotaan tietysti Jeesuksesta.
Raamatun tietosanakirjat ovat myös hyvä lähde. Nämä kirjat ovat useimmissa kirjastoissa käsikirjoja (niitä voi lukea kirjastossa, mutta ei lainata kotiin). Tässä on kolme esimerkkiä:
Iso Raamatun tietosanakirja, osa 2 (löytyy Helsingistä Pääkirjastosta sekä Itäkeskuksen, Kallion, Oulunkylän ja Töölön kirjastoista)
Heikki Palva: Raamatun tietosanasto (löytyy yllämainituista kirjastoista sekä muutamista muista kirjastoista)
Alister M. McGrath: Modernin teologian ensyklopedia (löytyy myös yllämainituista kirjastoista sekä muutamista muista kirjastoista).
Jeesuksesta kirjoitettuja kirjoja on esim.
Anselm Hertz: Jeesuksen sanoma
Tom Wright: Kuka...
Turun kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy useampia Kleopatraa käsitteleviä teoksia. Voit hakea asiasanalla Kleopatra, jolloin saat 5 viitettä, joukossa myös yksi video. Nämä ovat kuitenkin suurimmaksi osaksi englanninkielisiä teoksia. Päivi Setälän teoksissa "Näköaloja Villa Lantesta" ja "Antiikin nainen" on luku myös Kleopatrasta ja lisäksi tietoja voi täydentää tarkistamalla vanhan aakkosellisen kortistomme Kleopatra-kohtaa. Kortistossa viitataan vanhaan varastossamme olevaan teokseen "Valloittavia naisia".Egyptin historiasta löytyy kokoelmistamme runsaasti aineistoa. Tässä voisin mainita esim. Armas Salonen: "Egypti ja sen kulttuuri" sekä Montet, Pierre: " Sellaista oli elämä faraoiden
Egyptissä".
Valitettavasti suomenkielistä tietoa emme onnistuneet löytämään.
Internetistä MetaCrawler-hakuohjelmalla http://www.metacrawler.com löytyi seuraava erittäin hyvä sivusto http://www.library.unisa.edu.au/thiele/colin.htm .
Yahoon hakemiston kautta löytyy tietoa nuortenkirjailijoista http://dir.yahoo.com/Arts/Humanities/Literature/Authors/Young_Adult/ .
Olet varmaankin jo vieraillut ERSY:n eli Eturauhassyöpäpotilaiden tuki ry:n sivuilla. Sieltä löytyy jonkin verran lisätietoa eri hoitomuodoista http://www.eturauhassyopa.info/hoitovaihtoehdot.asp
Eri hoitomuotojen käytön kriteereistä ja tuloksista tulisi keskustella lääkärin kanssa. ERSY:stä voisi myös tiedustella vertaistukiryhmää sairastuneelle/omaisille. http://www.eturauhassyopa.info/
Anni Polvan lapsuudesta ja nuoruudesta löytyy parhaiten tietoa hänen kirjoittamistaan teoksista Kun olin pieni ja Hyvästi lapsuus. Kariston sivulla http://www.karisto.fi/portal/suomi/kustannusliike/kirjailijat/?aid=41&a… on jonkin tietoa verran Polvan lapsuudesta. Tampereen kaupunginkirjaston toimipisteissä ja matkailutoimistossa jaetaan lisäksi esitettä Tiina-raitista, joka avattiin 24.7. Kalevassa. Tuossa esitteessäkin on vähän tietoja Anni Polvan lapsuudesta ja on tietenkin antoisaa kulkea itse reitti kirjailijan lapsuuden maisemissa.
Lainasi ovat ehkä myöhässä tai niihin on tehty varauksia.
Järjestelmässä voi esiintyä myös tilapäisiä teknisiä häiriöitä.
Lainoja voi uusia myös puhelimitse sekä asioimalla kirjastossa.
Keplo Leutokalman viidennen osan piti tosiaan ilmestyä jo tämän vuoden puolella suomeksi, mutta ilmestyminen on siirtynyt vuoden 2013 alkuun. Kirjan suomenkielinen nimi tulee ilmeisesti olemaan Jäänteiset.
Lähteet:
http://www.risingshadow.fi/keskustelut/index.php?topic=6136.0
https://www.facebook.com/pages/TAMMI/182101125174279?fref=ts (Espoon Fantasian kysymys)
