Herra I. Murimuri esiintyy Raija Orasen kirjassa Möttönen ja Vehtaaja (Weilin + Göös, 1979). Maailmanmatkaaja Möttösestä ja kirjoituskone Vehtaajasta kerrotaan myös kirjassa Melkoinen Möttönen (Weilin + Göös, 1984).
Kirjasta Evergreen eli Ikivihreä on tehty kolmiosainen minisarja vuonna 1985 mutta sitä ei ole tällä hetkellä saatavilla suomenkielisellä tekstityksellä. Myös ulkomaisissa nettikaupoissa sen saatavuus on melko huono.
Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmän YKL:n mukaan niin lasten kuin aikuistenkin aforismikokoelmat sijoitetaan luokkaan 10.8 (Mietelausekokoelmat, sitaattikokoelmat). Verkko-YKL löytyy alla olevasta linkistä. Siinä on myös sanahaku, josta luokan voi tarkistaa:
http://ykl.kirjastot.fi/fi-FI/sanat/?SearchWord=aforismit
Helsingin kaupunginkirjastolla on oma luokitusjärjestelmänsä HKLJ (http://hklj.kirjastot.fi/), mutta muut Suomen kuntien kirjastot käyttävät YKL:ää.
Valitettavasti tuollaisia runohakemistoja ei tietääkseni ole olemassa. Hakemiston tekeminen olisi ongelmallista jo tekijänoikeudellisista syistä: runot ovat teoksia, joiden osienkin julkaisemiseen tarvitaan tekijän lupa, jollei kyse ole lain sallimasta sitaatista tai jolleivat runon tekijänoikeudet ole jo vanhenneet.
Kenties paras keino etsiä runoa, jonka nimeä, tekijää tai ilmestymispaikkaa ei tiedä, on kirjoittaa siitä pieni osa Googleen ja katsoa, olisiko sitä mainittu missään Internetissä. Etenkin vanhempaa runoutta on digitoitu nettiin, ja Google-haku saattaa antaa siitä osuman. Uudempaa runoutta taas ei ole ainakaan laillisesti yhtä suuressa määrin tarjolla Internetissä, mutta joskus säkeitä on saatettu mainita keskusteluissa tai...
Kaupungin kesätöihin pääsee vasta 16-vuotiaana, joten sinun kannattaa olla tarkkana ensi keväänä, kun kesätyöpaikat tulevat auki. Paikkoja haetaan Helsingin rekrytointisivujen kautta. Tänä vuonna haku päättyi 19.3. Alla olevasta linkistä löydät tietoa tämän vuotisesta hausta.
https://www.hel.fi/rekry/fi/Kesatyot/nuortenhaku/
Nimi Liisbeth tulee todennäköisesti nimestä Elisabet. Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön -kirjassa kerrotaan, että nimestä Elisabet on tehty monia muunnelmia, kuten Elisabeth, Lisbet ja Eliisabet. Lisbet on ruotsalainen muunnos, ja se on ollut Ruotsissa käytössä jo 1400-luvulla. Suomessa nimi lisättiin almanakkaan vasta vuonna 1950, ja täällä nimi esiintyy usein muodossa Lisbeth.
Kirjassa kerrotaan myös, että Elisabet tulee vanhasta heprealaisesta nimestä ja tarkoittaa "Jumala on valani".
Lähde: Saarikalle, Anne & Johanna Suomalainen. Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön. 2007, s. 83, 220.
Kuva on valitettavasti melko epäselvä, eikä ötökän koosta ole tietoa. Yleisen muodon ja värin perusteella otus voisi olla esimerkiksi jokin vaaksiainen.
Pirjo Mikkosen teos Sukunimet (Otava, 2000) kertoo, Sainio nimeä on otettu runsaasti käyttöön erityisesti vuoden 1906 suurnimenmuutoksen yhteydessä maamme lounaisosassa sekä myös Itä-Suomessa. Ensimmäisiä nimenottajia oli Frans Viktor Sillberg, joka näin liittyi ylioppilasnuorison keskuudessa alkaneeseen sukunimien suomalaistamisliikkeeseen. Sainioksi on myöhemmin muutettu myös nimiä Iivari, Jakobsson, Karenius, Mariantytär, Salonius ja Sonninen.
Taivassalossa ja Halikossa on tavattu sana sainio merkityksessä reki, ajoreki, Satakunnassa saini on ollut kirkkoreki, leveä reki; näiden sanojen sisältyminen sukunimiin on kuitenkin epävarmaa.
Mikkosen teoksen mukaan meillä tunnetaan sukuniminä myös Saynyola, Saini, Sainiala,...
Tätä on kysytty aiemmin Helsingin kaupunginkirjaston Kysy-palvelussa. Tuote-esittelyiden taustalla soiva kappale on Audio Network -katalogista ja löytyy hakusanalla Opening Night. Kappaleesta on useampi versio ja mielestäni ohjelmassa soiva kappale on nimellä Opening Night 2.
http://www.kysy.fi/kysymys/mika-klassinen-musiikki-soi-suomen-huutokaup…
https://www.audionetwork.com/track/searchkeyword?keyword=Opening%20Night
Enkeli-sana tulee kreikan kielen sanansaattajaa tarkoittavasta sanasta ἄγγελος (ángelos). Kreikan sana kääntää heprean mal'ákh-sanan (מלאך), joka tarkoittaa myös sanansaattajaa.
Kaikissa Lähi-idän alueella syntyneissä monoteistisissä kirjauskonnoissa – juutalaisuudessa, kristinuskossa ja islamissa – enkelit ovat olleet tärkeässä roolissa. He tuovat usein viestejä jumalallisesta maailmasta ihmisille. Esimerkiksi enkeli ilmoitti Abrahamin raskaana olevalle Hagar-sivuvaimolle hänen pakomatkansa aikana, että Hagarin tulee palata Abrahamin ja Saaran luo (1. Moos. 16.1-16), ylienkeli Gabriel ilmoitti Marialle Jeesuksen syntymästä (Luuk. 1.26-38), samainen Gabriel (Jibra’il) taas välitti Koraanin profeetta Muhammedille (suura 2, 97).
Enkelin...
Sana Jaa on perua ruotsin kielestä ja sen käyttö eduskunnan äänestyksissä periytyy Ruotsin vallan aikana alkaneilta säätyvaltiopäiviltä, joiden historia ulottuu 1460-luvulle asti. Äänestyskäytännöstä Jaa–Ei säädettiin vuoden 1869 valtiopäiväjärjestyksen 59 §:ssä ja edelleen vuoden 1906 valtiopäiväjärjestyksen 65 §:ssä: https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1906/19060026001. Nykyisin asiasta on säädetty eduskunnan työjärjestyksessä (40/2000): https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2000/20000040
Jaa-sanalla on yhtymäkohtia myös yleisesti vanhaan äänestystapaan. Säätyvaltiopäivien talonpoikaissäädyssä käytettiin huutoäänestystä. Jaa ja Nej (myöhemmin Ei) olivat helppoja huudettavia. Jaa:n sijasta Kyllä olisi taipunut...
Kyseessä on Marja-Leena Mikkolan runo Saima Irene maaliskuussa 1918. Runo löytyy Marja-Leena Mikkolan runokirjasta Lauluja vuodelta 1979.
Runo löytyy myös Varpu Anttosen historian pro gradu -tutkielmasta Valkeakosken naiskaarti Suomen sisällissodassa 1918.
Merikissa (Anarhichas lupus) on suomeksi myös kissakala. Sillä on siis kaksi suomenkielistä nimeä. Kummankaan nimen etymologiasta en kuitenkaan löytänyt tietoa, joten suosittelen kysymään asiaa Kotimaisten kielten keskuksesta.Kotimaisten kielten keskus: Kysy sanojen alkuperästä https://www.kotus.fi/kotus/yhteystiedot/yhteydenottolomakkeet/kysy_sano…
Kappale on Alberte Windingin ja Benjamin Koppelin esittämä "Lyse nætter". Sen on säveltänyt Aske Bentzon ja sanoittanut Alberte Winding.Alberte Winding ja Benjamin Koppel: Lyse nætter YouTubessa:https://www.youtube.com/watch?v=uiTNri4zwoU
Poliiseille löytyy valtavan paljon eri nimityksiä joista osa on vähemmän imartelevia. Esimerkkeinä: Sinivuokot, tinanapit, sedät, siat, kissalan pojat, natat, jeparit, kytät ja koukut näin muutamia mainitakseni.
Sara Hildén ei tiettävästi itse maalannut tauluja, mutta hän oli taitava liikenainen, taidemesenaatti ja suuri taiteen suosija. Sara Hildén syntyi Tampereella 16.8. 1905. Osoitteesta http://www.tampere.fi/hilden/ voit lukea lisää tietoa Sara Hildénistä ja hänen taidemuseostaan Tampereen Särkänniemessä. Aamulehden arkistotietokannasta löytyi tieto, että Sara Hildén kuoli 7.10. 1993. Aamulehden arkistotietokantaa voit käyttää Tampereen kaupunginkirjastossa. Sieltä löytyy erilaisia artikkeleita Sara Hildénistä. Tampereen kaupunginkirjastosta löytyy myös mielenkiintoinen kirja, jonka on kirjoittanut Timo Vuorikoski. Kirjan nimi on Sara Hildén - mesenaatin muotokuva. Kirja on lainattavissa ja sitä voi myös pyytää varastosta lainaksi, mikäli...
Terapiaan soveltuvaa musiikkia on rajattoman paljon. Uskon että seuraavat sävellykset sopivat hyvin tähän tarkoitukseen. Listalla on vakavaa vokaali-, ja soitinmusiikkia,jota voi nauhoittaa haluamassaan järjestyksessä kasetille. Bach J.S.: Kyrie eleison(teoksesta H-molli-messu), Ich will den Kreuzstab gerne tragen(kantaatti nro 56.1.osa), Ruht wohl ihr heilige Gebeinen(Johannes-passio). Brahms,Johannes: Jousikvartetto op.51 nro 1 c-molli osa 3,Sinfonia nro 4 osat 1 ja 4, Schicksalslied(kuoroteos). Barber,Samuel: Adagio for strings. Faure,Gabriel: Libera me(Requiem). Mozart W.A.: Pianokonsertto nro 20 c-molli K.491 osa 1. Rahmaninov Sergei:Pianokonsertto nro 4,op.40 osa 2(largo).
Tapaseura ry:llä ei näytä olevan kotisivuja eikä seuralla myöskään ole "toimistoa", jonka tiedot löytyisivät puhelinluettelosta. Seuran puheenjohtajana toimii opetusneuvos Raili Malmberg, jonka puoleen voit kääntyä (puh. 09- 660 358 tai 09- 604 821) ja tiedustella esimerkiksi seuran toiminnasta.
Kirja nimeltä Energia yhteiskunnassa / Heikki Lehto, Tapani Luoma, julk. Kirjayhtymä, Helsinki, 1998, 5. uudistettu painos, 48 sivua, näyttäsi olevan aiheesta sopiva tietopaketti. Kirjassa on käsitelty mm. lyhyesti eri energiamuotoja sekä niiden etuja ja haittoja. Kirja löytyy useimmista kirjastoista kuten monihaku http://www.kirjastot.fi/showhierarchy.asp?hid=1247 maakuntakirjastojen kokoelmatietokannoista osoittaa.
hei,
seuraavista linkeistä voi ehkä olla apua:
http://abcnews.go.com/sections/science/DailyNews/plankton990204.html
http://www.cem.msu.edu/~cem181h/projects/96/iron/cem.html
http://www.climateark.org/articles/1999/roleplan.htm
http://www.gdrc.org/oceans/fsheet-02.html
http://geosci.uchicago.edu/~archer/reprints/eco_apps95/ecosys_ToC.html
http://www.childrenoftheearth.org/Kid's%20Entries/phytoplankton.htm
hae itse lisää http://www.google.com esimerkiksi sanoilla "role of plankton" ja "climate"
Tietoa planktonista suomeksi:
http://www.vyh.fi/tutkimus/yhthanke/life/pihla/plankton.htm#Mitä
lisäksi artikkeli Tieteen Kuvalehdessä 5/1992 s. 5 ; 68-71, 80; Meren mikroskooppiset levät estävät kasvihuoneilmiötä : elämän kantajat