Suomessa vakinaisesti asuvan ihmisen kotikuntaa ja kotikunnassa olevaa asuinpaikkaa säätelee kotikuntalaki. Lakia ollaan juuri uudistamassa.
https://valtioneuvosto.fi/-//10623/uusi-laki-selkeyttaa-kotikunnan-maar…
Digi- ja väestötietovirasto pitää rekisteriä Suomen väestöstä ja rakennuksista. Väestötietojärjestelmä on valtakunnallinen sähköinen perusrekisteri, josta löytyvät ajantasaiset henkilötiedot Suomen kansalaisista ja Suomessa vakinaisesti tai tilapäisesti asuvista ulkomaalaisista henkilöistä.
Järjestelmän tietoja käytetään koko yhteiskunnan tietohuollossa, esimerkiksi julkishallinnossa, vaalien järjestämisessä, verotuksessa ja oikeushallinnossa sekä tutkimuksessa ja tilastoinnissa. Myös yritykset ja yhteisöt saavat käyttöönsä...
Hei,
Väyläviraston sivuilla on tästä aika kattava selvitys Entistä ehompi Joensuun kehätie, jossa käydään tien kehitystä läpi. Tässä suora linkki tuohon julkaisuun.
https://vayla.fi/documents/25230764/0/Joensuun+keh%c3%a4tie+dokumentti+…
OUTI-lyhenteestä on käytetty lähteissä kahta eri versiota, jotka ovat kuitenkin samansuuntaisia. Se tulee sanoista Oulun tietojärjestelmä tai Oulun ympäristökuntien tietojärjestelmä. Oulu ei kuitenkaan alun perin kuulunut OUTI-kirjastoihin, vaan sen perustivat Haukiputaan, Iin, Kempeleen, Kiimingin, Limingan, Muhoksen, Oulunsalon ja Vihannin kunnankirjastot.LähteetSari Matinkauppi: Limingan kirjastolaitoksen vaiheita vuosilta 1849-2012 https://www.theseus.fi/handle/10024/66270Ville Ranta: Kirja kulkee kun on pakko, Kaleva 9.7.2000
Salme Saure on kirjoittanut hänestä kirjan Laila Hietamies läheltä.
Internetistä osoitteesta http://www.makupalat.fi klikkaamalla kohtaa Kirjallisuus näet linkin Suomen kirjallisuus yleensä. Välittömästi tämän alapuolella on linkki Kirjailijat ja runoilijat, klikkaa tätä. Täältä löydät kaksi linkkiä Laila Hietamiehestä.
Suomalaisen kirjallisuuden seuran juhlakalenterista löytyy tietoa kaikista vuotuisjuhlista, https://juhlakalenteri.finlit.fi/. Pääsiäistä käsittelevässä osassa kerrotaan myös lankalauantaista, joka on trullien ja noitien päivä, sekä keinoista, joilla yritettiin torjua pahoja voimia. Pääsiäiskokko on tällainen keino. Kokkoja poltetaan edelleen Pohjanmaalla. https://juhlakalenteri.finlit.fi/node/233
Kirjoista Pääsiäinen : juhlatietoa, kuvia ja kertomuksia sekä Kustaa Vilkuna: Vuotuinen ajantieto löytyy tietoa pääsiäisperinteistä.
Lahden kaupunginkirjaston - maakuntakirjaston kokoelmiin kuuluvan aineiston sijainnin ja saatavuuden voi tarkistaa helposti itsekin kirjaston Riimi-aineistotietokannasta, joka löytyy internetistä kirjaston kotisivulta osoitteesta http://www.lahti.fi/Kirjasto/ .
"Tehokkaammin sähköpostilla" näyttää olevan kirjastossa tällä hetkellä saatavana. Se löytyy Haasion nimellä luokasta 69.7, mutta saattaa uutuutena sijaita myös uutuushyllyssä. Jos tarvitset apua kirjan löytämisessä, kysy neuvoa kirjaston tietopalvelusta.
Tästä teoksesta voisi olla apua: Kirjojen kirja (toim. Juhani Salokannel. Otava 1995). Teoksessa kirjallisuudentuntijat esittelevät 73 maailmankirjallisuuden mestariteosta. Kirjastoissa on myös lukuisia sitaatti- ja aforismikirjoja, joita voi käyttää apuna puheiden laatimisessa. Puhetaidon oppaistakin saattaa löytää vinkkejä.
Osoitteesta http://www.lib.hel.fi/ pääsee kirjaston erikoissivustoille ja sieltä Sanojen aikaan, josta löytyy tietoa Rosa Liksomista.
Netistä löytyy tietoa myös ainakin osoitteesta www.google.fi, laittamalla kirjailijan nimi lainausmerkkeihin.
Kirjaa on jo tilattu useisiin kirjastoihin. Näette saatavuustiedot kirjan tultua kirjastoihin osoitteesta http://www.helmet.fi
HelMet etusivulla on myös uutuusluettelo vasta saapuneesta aineistosta
J.K. Rowlingin elämänkertatietoja on kysytty useamman kerran
Kysy kirjastonhoitaja-listalla. Voit etsiä vastausarkistosta, http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx kirjailijan nimellä rowling, ja saat paljon hyödyllistä tietoa. Hänestä on kirjoitettu elämäkertateos: Smith, Sean, J. K. Rowling : Harry Potterin luoja : elämäkerta, Helsinki : Memfis books, 2003 ja omat kotisivut on myös olemassa osoitteessa http://www.jkrowling.com/.
Englanninkielistä alkuteosta Making Jesus Lord ei valitettavasti löydy Suomesta sen paremmin yleisten kuin tieteellisenkään kirjastojenkaan kokoelmista. Google Booksissa on näkyvissä vain joitakin näytteitä, ei koko kirjan tekstiä.
Suomalaisen kirjallisuuden luettelosta, Fennica-tietokannasta tekijähaulla Runeberg, Johan Ludvig (1804-1877) tulee esiin yli 800 teosta ja tekijähaulla Topelius, Zacharias (1818-1898) yli 1000 teosta. Mukana on tietenkin myös kaikki käännökset.
Ks. Fennica: https://finna.fi .
Runebergin alkuperäisistä teoksista voisi mainita:
Dikter, 1830- ja 1840-luvulta
Elgskyttare, 1832, 1850, useita painoksia
Fänrik Ståls sånger 1-2, 1861, useita painoksia eri vuosilta
Idyll och epigram, 1887
Julqvällen : en dikt i tre sånger, 1841 (Julkvällen, 1898)
Kung Fjalar: en dikt i fem sånger, 1844
jne.
Topeliuksen teoksista mainittakoon:
Boken om vårt land, 13.uppl. 1916
Dagböcker, ilmestyneet 1900-luvun alussa
Dramatiska dikter, 1903
Efter femtio år :...
Espoon kaukolainoja voi kysellä numerosta 09/81657648 tai sähköisesti kaukopalvelu@espoo.fi
http://www.espoo.fi/default.asp?path=1;28;11866;17273;17316
Pin-koodin Anders-verkkokirjastoon saat käymällä missä tahansa Kokkolan kaupunginkirjaston toimipisteessä. Ota kirjastokortti ja henkilöllisyystodistus mukaan.
Verkosta löytyy useita lampun valinnassa opastavia sivustoja, mm.
http://www.lampputieto.fi/faktaa-energiansaastolampuista/valomaara/
http://www.airam.fi/tuotesivut%20html/lamput/valintaopas.html
Näiden lähteiden mukaan sopiva energiansäästölamppu olisi 3-5 W. Lampun valinnassa kannattaa huomioida myös lampun kanta, pieni kanta E14 tai normaali kanta E27.
Tšekkiläisestä kirjallisuudesta varsinkin vanhemman kirjallisuuden osalta löytyy hyvää tietoa kirjasta: Maailmankirjallisuuden kultainen kirja 5 : Slaavilaisten kirjallisuuksien kultainen kirja / toimittanut V. K. Trast / 1936. Siinä on lyhyt historiallinen katsaus maan kirjallisuuteen ja näytteitä eri kirjailijoilta.
Otavan kirjallisuustieto / toimittaneet Risto Rantala ja Kaarina Turtia / 1990 puolestaan luettelee suuren joukon mainitsemisenarvoisia kirjailijoita. Luettelo alkaa tšekkiläisen kirjallisuuden alkuvaiheista päätyen vuonna 1945 syntyneeseen kirjailijaan. Valitettavasti ko. artikkelissa ei mainita, kenen teoksia on käännetty suomeksi.
Otavan suuri ensyklopedia osa 18 / 1981 tarjoaa myös hyvän ja tiiviin katsauksen...
Hyviä vinkkejä lasten loruleikkeihin saa teoksesta:
Karvonen, Pirkko & Rikkola, Leena: Lukuleikkitaikoja. Tammi 2006.
Tekijänoikeudellisia esteitä runojen ei-kaupalliseen käyttöön ei
ole, mutta kirjailija pitää aina mainita. Perinteisillä lastenloruilla (esim. Kuukernuppi: vanhoja ja uusia lastenrunoja)ei ole
tunnettuja tekijöitä, joten käyttö on vapaata.
Saat kirjastokortin käymällä jossakin Helmet-kirjastossa, eli kirjastossa on käytävä henkilökohtaisesti. Lisää tietoa Helmet-kirjastokortista löydät alla olevan linkin kautta:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_j…
