Kirjat Yrityksen taloushallinto 1,2 ja 3 eivät kuulu Soukan kirjaston kokoelmiin, mutta voit tilata kirjat noudettavaksi Soukasta. Samoin on kirjan Kannattavuus ja kustannusten hallinta suhteen, se ei myöskään kuulu Soukan kirjaston kokoelmiin.
BTJ kirjastopalvelu on yksi välittäjä joka tarjoaa kirjastoille vuosittain yli 500 uutta videotallennetta. Se esittelee KIRJOssa sekä ulkomaisia että kotimaisia pitkiä elokuvia, lastenelokuvia, dokumentteja, tieto-ohjelmia ja musiikkivideoita. Kokeile yhteydenottoa heihin.
http://www.btj.fi/
Suomen elokuvakontakti vuokraa ja nyttemmin myy DVD:nä lyhytelokuvia, lastenelokuvia sekä dokumenttielokuvia. Se levittää eritoten kotimaisia elokuvia.
http://www.elokuvakontakti.fi/site/
Julkisesti esitetttävä elokuva on myös tarkistettava:
Kuvaohjelmien tarkastaminen
* vain ohjelmat, joita julkisesti esitetään tai levitetään alle 18-vuotiaille on tarkastettava ennakkoon.
* tarkastamisen suorittaa Valtion elokuvatarkastamo.
* ikärajat: S(...
Neiti Etsivä ja arkkujen salaisuudet -kirjan kansikuvan (vuoden 1995 painos) on tehnyt kuvittaja Pentti Kareinen. Kannessa on kaksi tyttöä ja avoin arkku; taustalla näkyy vanha talo. Kuvittajat käyttävät työssään taiteilijan vapautta. Usein kuva kuitenkin liittyy jollakin tapaa kirjan tapahtumiin, mutta katsojan tulkittavaksi jää, keitä tai mitä kuva esittää.
Lehtien varaaminen poikkeaa hieman muun aineiston varaamisesta. Tässä ohje:
Hae ensin lehti Helmetissä: Teoksen nimi -kenttään kirjoitetaan "Moda Espoo".
http://www.helmet.fi/search*fin/?searchtype=t&searcharg=moda+espoo&sear…
Sitten tuleekin poikkeama normaaliin varauskäytäntöön: Paina Varaus -nappia jo tässä vaiheessa, ja täytä kysytyt omat tiedot (nimi, kirjastokortin numero jne.).
Vasta tämän jälkeen pääset valitsemaan minkä numeron lehdestä haluat. Modan kanssa kannattaa olla tarkkana, sillä lehdestä löytyy numeroita vielä vuodelta 2004. Voit myös valita minkä kirjaston kappaleeseen varaus kohdistetaan.
Muista vielä "rullata" sivu aivan alas asti, josta löytyy nappi "Varaa valittu lehden numero". Sitä painamalla varaus...
'Stor stil' -hakusanan suomenkielinen vastine on 'isotekstiset'. Tietyn kirjailijan isotekstiset kirjat löydät siis HelMet-aineistohaun (http://www.helmet.fi/) avulla, kun kirjoitat hakusanoiksi 'isotekstiset' ja lisäksi kirjailijan nimen.
Ainakaan kevään 2011 kirjoissa ei ole Aino Räsäseltä mitään. Mahdollisista uusista painoksista voi kysyä kustantajalta, Karistolta http://www.karisto.fi/portal/suomi/kustannusliike/yhteystiedot/ .
Me emme täällä kirjastossa pysty näkemään asiakkaiden entisiä lainoja. Kirjastokorttien tiedoissa näkyy vain, mitä aineistoa asiakkaalla on parhaillaan lainassa tai varattuna tai mistä aineistosta on vielä myöhästymismaksut maksamatta. Aineiston palautuksen jälkeen tai myöhästymismaksujen maksamisen jälkeen tiedot katoavat kirjastokorteista. Nidetiedoista löytyy edellinen lainaaja, mutta sekin tieto katoaa heti kun kyseiseen kirjaan tai muuhun aineistoon tulee uusia lainoja.
Verkkokirjastossamme HelMetissä on mahdollista omissa tiedoissa tallentaa oma lainaushistoria (www.helmet.fi).
Kirjaa ei voi varata tietystä kirjastosta, vaan varauksesi kohdistuu kaikkien HelMet-kirjastojen kokoelmiin. Järjestelmä sitten valitsee ensimmäisen vapautuvan kirjan.
Voit soittaa kirjastoon ja maksutta varata hyllyssä olevaa aineistoa. Puhelimitse varattua aineistoa ei lähetetä toiseen kirjastoon, vaan sinun on noudettava se kirjastosta, johon olet soittanut.
Olisiko järjestelmässä ollut hetkellinen häiriö, kun varaaminen ei onnistunut.
Kaksi nidettä näyttää tosiaan olevan hyllyssä; toinen on Tapanilan kirjastossa, joka on remontin takia kiinni ja toinen Espoon kotipalvelun kokoelmassa, joka on suljettu kokoelma. Näitä niteitä ei ikävä kyllä saada varausjonoja purkamaan.
Hei!
Voit palauttaa lainaamasi kirjat mihin tahansa Jyväskylän kaupunginkirjaston toimipisteeseen, se mistä olet aineiston lainannut ei vaikuta asiaan.
Sen sijaan seutulainauksissa, eli jos tilaa aineistoa jostain toisesta Aaltokirjastosta (esim. Jämsä, Äänekoski, tms.), lainaus- ja palautuskirjastolla on väliä: silloin aineisto tulisi palauttaa siihen toimipisteeseen, mistä se on lainattu, jotta välttyisi seutukuljetusmaksulta (1 euro/teos).
Yst. terv.
tietopalvelu / Jyväskylän kaupunginkirjasto
Hei, tervetuloa Kotkaan! Kirjastokortin hankkimiseen tarvitaan käynti kirjastossa, henkilötodistus mukana. Kymenlaakson alueella riittää yksi, minkä tahansa Kymenlaakson kunnan kirjaston kortti. Jos siis sinulla jo on Kouvolan, Haminan, Pyhtään, Virolahden, Iitin tai Miehikkälän kortti, niin se toimii myös Kotkassa: yhdessä muodostamme Kyyti-kirjastokimpan ja yhteinen verkkokirjastomme löytyy osoittesta www.kyyti.fi.
Kirjastokortin ja tunnusluvun saa mistä tahansa Kyyti-kirjastosta tai kirjastoautosta.
Jos tahdot tiedustella tietokoneaikoja ennen kuin pääset käymään hankkimassa kortin ja tunnusluvun, voit ottaa yhteyttä Karhulan kirjastoon, puh. (05) 234 5455.
Itävaltalaisen Johannes Mario Simmelin teosta "Bitte lasst die Blumen leben" vuodelta 1983 ei ole käännetty englanniksi. Teos on suomennettu nimellä "Eilistä ei ole" vuonna 1985.
https://www.worldcat.org/
http://search.obvsg.at/primo_library/libweb/action/search.do?menuitem=0…
https://finna.fi
http://de.wikipedia.org/wiki/Johannes_Mario_Simmel
Hakemasi teos on tanskalaisen Anne Holmin kirjoittama David, joka ilmestyi suomeksi vuonna 1963. Kirja on saatavilla Vaski-kirjastojen alueella esimerkiksi Turun pääkirjastossa. Vaski-kirjastoista löytyy myös vuonna 2003 ilmestynyt elokuvasovitus kirjasta. Voit tarkistaa teosten saatavuuden verkkokirjastosta (http://www.vaskikirjastot.fi). Teoksen juonikuvauksen voit lukea halutessasi englanninkieliseltä Wikipedia-sivustolta (http://en.wikipedia.org/wiki/I_Am_David).
Sanalla ”Moghol” viitataan Afganistanissa asuvaan mogoleihin, joista löytyy tietoa Wikipediasta osoitteesta https://fi.wikipedia.org/wiki/Mogolit, ja heidän puhumaansa kieleen. Tuo nimenomainen muoto, joskin yhtä l-kirjainta lyhyempänä kuin mainitsemasi löytyy englanninkielisen Wikipedian artikkelista osoitteesta https://en.wikipedia.org/wiki/Moghol_language.
Tutkimistani lähteistä ei löytynyt mainintaa, että novelli perustuisi tositapahtumiin. Kirjallisuudessa yleinen tehokeino on esittää kuvitteellinen kertomus muka oikeana asiakirjana. Näin on esimerkiksi kauhukirjailija H. P. Lovecraftin useissa tarinoissa. Osoitteesta http://www.carayol.org/images/PDF/conference_csath.pdf löytyvässä Martin Carayolin artikkelissa ”Poetics of torture: the case of Géza Csáth” novellia analysoidaan kaunokirjallisuutena.
Toisaalta toki kirjailija saattaa hyödyntää tarinoitaan elävässä elämässä kohtaamistaan asioista, jolloin niissä saattaa olla jotakin todellista, vaikka tarina kokonaisuudessaan olisi fiktiivinen. Kirjailijaa koskeva artikkeli englanninkielisessä Wikipediassa osoitteessa https://en.wikipedia....
Valter Juvan suomennos Goethen Faustista on vuodelta 1916. Otto Manninen suomensi Faustin vuonna 1929.
Saatte suomennokset kyseisistä kohdista sähköpostiinne.
