Etsitty kirja on mitä todennäköisimmin Karttakeskuksen Suomen 100 -sarjassa vuonna 2008 julkaistu Aimo Kejosen Kansantarinat. Se esittelee maakunnittain sata kansantarinoiden paikkaa. Kustakin paikasta kerrotaan siihen liittyvä tarina ja listataan muita samantyyppisiä kertomuksia. Mukaan mahtuu kertomuksia tontuista ja haltioista, kummituksista ja jättiläisistä, noidista ja eläimistä, mutta myös elävistä ihmisistä.
En ole saanut lääketieteellistä koulutusta, joten en pysty suoraan vastaamaan kysymykseesi. Suosittelenkin, että konsultoit omaa lääkäriäsi täsmällisen vastauksen saadaksesi.
Aiheesta löytyy kuitenkin tietoa myös internetistä. Esimerkiksi Jyväskylän kaupunginkirjaston koneilta pääsee Terveysportti-tietokantaan, jossa on luettavissa luotettavia artikkeleita sairauksista ja niiden hoidosta. Sieltä löytyy hakusanalla "pneumonia" monia keuhkokuumetta käsitteleviä artikkeleita, joissa käsitellään myös taudin hoitoa. Tietokannassa on luettavissa esimerkiksi Suomen lääkärilehdessä (2004;59(18): s. 1901-1903) julkaistu Seppo Saarelaisen artikkeli "Keuhkokuumeen hoito terveyskeskuksessa". Suomen lääkärilehti tulee Jyväskylän kaupunginkirjastoon...
Uudessa PIKI-verkkokirjastossa esiintyy vielä erilaisia virheitä ja häiriöitä. Yksi niistä on, että kaikkiin teoksiin ei pysty tekemään varausta verkkokirjaston kautta. Ongelma koskee erityisesti sellaisia teoksia, jotka ovat vasta hankinnassa kirjastoon. Verkkokirjaston korjaus- ja kehitystyö on koko ajan meneillään, joten tämäkin tilanne tulee korjaantumaan. Toistaiseksi näihin ongelmallisiin teoksiin pystyy tekemään varauksen ottamalla yhteyttä kirjastoon.
Myös uutuushaku kuuluu verkkokirjaston kehityssuunnitelmiin. Tällä hetkellä sitä ei siis valitettavasti ole käytössä.
Pahoittelemme näiden alkuvaikeuksien asiakkaille aiheuttamaa vaivaa. Verkkokirjastoon liittyviin asiakaskysymyksiin löytyy vastauksia sivulta http://piki....
Teit aivan oikein. Paras tapa saada muiden kirjastojen kirjoja omaan lähikirjastoon on tehdä varaus Helmetin kautta. Kirjojen kuljetukseen kirjastosta toiseen kuluu muutama päivä. Toinen tapa saada muiden kirjastojen kirjoja on tehdä puhelinvaraus, jolloin asiakas soittaa siihen kirjastoon, jossa kirja on hyllyssä. Henkilökunta hakee kirjan hyllystä ja varaa sen asiakkaalle. Tässä tapauksessa asiakkaan on kuitenkin itse haettava kirja toisesta kirjastosta. Tämä voi olla nopeampi tapa saada kirja, jos lähtee heti hakemaan sitä. Mutta jos haluaa kirjat omaan kirjastoonsa, paras tapa on varaus Helmetin kautta.
Sekä väri- että mustavalkotulosteet maksavat 0,40 euroa kappale kaikissa Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteissä, siis myös Herttoniemen kirjastossa.
http://www.lib.hel.fi/asiakastietokoneet/
The Open Clip Art Library -sivustolla (http://openclipart.org/) on vapaasti käytettäviä kuvia. Mikko Ussan OpenOffice -kirjassa (Docendo 2010) on osio "Kuvien käyttö asiakirjassa".
Runo on Lauri Pohjanpään. Runolla ei ole nimeä, mutta se alkaa sanoilla “Et tiedä, mitä teit”. Se löytyy ainakin Lauri Pohjanpään Valituista runoista, kokoelmasta Rakkaudesta Sinulle (1983) ja kokoelmasta Runo on vapaa : radiokuuntelijoiden suosikkirunot (1996) s. 387.
Näyttäisi siltä, että kyseisen yhtiön viimeisimmät tuotteet ovat vuodelta 2007. Kauppalehden yrityshaun perusteella (http://www.kauppalehti.fi/yritykset/yritys/oy+suomen+aanikirjat+ab/0616…) Suomen Äänikirjat Oy onkin lopettanut aktiivisen liiketoimintansa noina vuosina, koska se on poistunut työnantajarekisteristä 31.7.2007 ja ALV-rekisteristä 30.9.2008.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Oulun kaupunginkirjasto on lakannut hankkimasta Iltalehteä ja Ilta-Sanomia ja vanhat lehdet on hävitetty. Oulun yliopiston kirjastossa on Iltalehti käytettävissä mikrofilminä. Helsingin kaupunginkirjastossa on sekä Iltalehden että Ilta-Sanomien mikrofilmit ja niitä voi kaukolainata 5 rullaa kerrallaan.
Syöttölaitteellinen kaksipuoleinen skannaus onnistuu ainakin Pasilan kirjastossa kopiokoneella. Paperit voi skannata muistitikulle tai lähettää sähköpostiin. Koska kirjastojen kopiokonemallit ja säädöt vaihtelevat, en pysty sanomaan, missä muissa kirjastoissa kaksipuoleinen skannaus onnistuu kopiokoneella. Sitä ei ole eritelty osoitteesta http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut löytyviin usein kysyttyihin palveluihin, joten ainoa keino selvittää asia lienee kysyminen suoraan jostakin tietystä kirjastosta.
Valitettavasti tilanne on sellainen, ettei suomalaisten kirkkojen kellojen soittoa ole löydettävissä kaupallisilta äänitteiltä. Yleisradiolla näitä on - kuten kysyjäkin on voinut todeta - omiin tarpeisiinsa, mutta yleistä levitystä niille ei ole järjestynyt. Yleisradion omat äänityksethän eivät ole julkisesti kuunneltavissa, joskin niitä voi tutkimusmielessä päästä kuulemaan ottamalla yhteyttä Yleisradioon.
Vanhan Valamon kirkon kelloja voi kuulla Aili Runnen levyllä Laatokka, Karjalan meri (1989) ja kokoelmalla Suomen kansanmusiikki 1 (1988). Muutamia ortodoksisia lähialueen kirkonkello on CD:llä Kižskije zvonari = Kizhi bell ringers. Mutta varsinaisten suomalaisten kirkkojen kellojensoittoa ei kaupallisilta äänitteiltä löydy.
Ainoa...
Trilogioita voi hakea Ellibskirjastosta hakusanalla "trilogia". Tuosta hakutuloksesta jää kylläkin osa pois, koska kaikkien kuvauksesta ei viittausta trilogiaan löydy. Yksi tällaisista on Kotkansilmä -kartanoromaanitrilogia, joka löytyy hakusanalla Kotkansilmä. Myöskään Enni Mustosen Paimentyttö - Lapsenpiika - Emännöitsijä trilogia ei löydy trilogia hakusanalla, mutta on mukavaa kesäluettavaa.
Astrid Lindgrenin Eemeli sai monenlaisia rangaistuksia isältään, esim. Eemelin kootut metkut, Se Eemeli, Se Eemeli.
Jöröjukassa on kovaa kuria lapsille, mm. peukalonimijä menettää peukalonsa ”riks ja raks”, kun räätäli leikkaa poikki ja murjaania pilkkaavat lapset upotetaan mustepulloon. Kuvat näkyvät täällä, http://www.gutenberg.org/files/12116/12116-h/12116-h.htm
Väkivaltaisin lienee kuitenkin kahden pahankurisen pikkupojan Maxin ja Moritzin kohtalo, heidät jauhetaan lopulta myllyssä ja syötetään kanoille. Wilhelm Buschin Max ja Moritz löytyy myös digitoituna versiona, http://www.gutenberg.org/files/17161/17161-h/17161-h.htm
Kiitos.
On aina mukava kuulla kehuja :)
Rauhallista Joulua ja Onnellista Uutta-vuotta 2016 Sinulle ja puolisollesi.
Välitän terveisesi muillekin kirjastolaisille.
Suomen kirjallisuuden seuran Suomen kirjallisuuden käännökset –tietokannan (http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/) mukaan Arto Paasilinnalta on käännetty ranskaksi seuraavat teokset:
Elämä lyhyt, Rytkönen pitkä (La cavale du géomètre, kääntäjä Chalvin, Antoine)
Hirtettyjen kettujen metsä (La forêt des renards pendus, käänt. Colin du Terrail, Anne)
Hirttämättömien lurjusten yrttitarha (Le potager des malfaiteurs …, käänt. Colin du Terrail, Anne)
Hurmaava joukkoitsemurha (Petits suicides entre amis, käänt. Colin du Terrail, Anne)
Jäniksen vuosi (Le lièvre de Vatanen, käänt. Colin du Terrail, Anne)
Jäniksen vuosi (Le lièvre de Vatanen : résum... [osa teosta], käänt. Winand, J.)
Kylmät hermot, kuuma veri (Sang chaud, nerfs d'acier, käänt. Colin...
Valitettavasti avoimien ovien tapahtumaa ei tänä keväänä tai kesänä enää talleilla järjestetä. Suunnitteilla on, että ovet aukeaisivat jälleen ensi syksynä, mutta tarkkoja päivämääriä ei ole vielä päätetty. Voit seurata tilannetta kirjaston verkkosivuilta (https://www.turku.fi/turun-kaupunginkirjasto) löytyvän tapahtumakalenterin kautta.
Etsimäsi Lassi Nummen runo Pääsiäisyö sisältyy Nummen runokokoelmaan Hiidentyven (1984). Kokoelma kuuluu useiden Helmet-kirjastojen kokoelmiin. Teoksen saatavuuden voit tarkistaa Helmet-haulla.
https://finna.fi/
http://www.helmet.fi/fi-FI
Helsingin kaupunginkirjaston Kirjasto 10 suljettiin syyskuun viimeinen päivä, ja kierrätyshylly on siksi poistettu. Lähimmät kirjastojen kierrätyspisteet ovat tosiaan Rikhardinkadun kirjastossa, Kallion kirjastossa ja Pasilan kirjastossa. Myös Kampin kauppakeskuksessa on kirjojen kierrätyspiste lähellä suutari-avain-palvelua.
F-merkki liittyy tienpitoon ja erityisesti "suolaukseen".
Tässä Asikkalan kunnan maanrakennusmestarilta saatu vastaus, joka oli Facebookin Vääksy-ryhmässä syksyllä 2018: F niinkuin Formiaatti, = Eco-Melter L, formiaatti-pohjainen, nestemäinen liukkauden torjunta-aine, joka on biohajoavaa, jonka ei pitäisi tuhota pohjavesiä.
ELY on merkannut noin 4 metriä tienreunasta puuvarsiin vihreäpohjaiset taulut (~ 30 x 40 cm) joissa F tarkoittaa, että liukkaudentorjunta suoritetaan Formiaatilla ja vastaavasti toisella puolella ”Formiaattialue” loppuu. Merkit muistuttavat kuljettajia liukkaudentorjuntamateriaali muutoksista. Alueella 16 eri kohdetta, joissa liukkaudentorjunta suoritetaan Formiaatilla.