Lohjan kaupunginkirjastosta löytyy monenlaisia kirjoja jalokivistä, mutta ei videota eikä DVD:tä. Lukki-kirjaston alueelta on Nummi-Pusulasta saatavana Eyewitness-sarjaan kuuluva video Kivet ja mineraalit. Sen kesto on n. 30 minuuttia, mutta tarkempaa tietoa sisällöstä ei ole. Jos haluat varata tämän videon, ota yhteyttä kirjastoon, niin teemme sinulle ns. seutuvarauksen. Seutukuljetus tulee torstaisin ja maksaa asiakkaalle ilmoitusmaksun eli yhden euron.
Porvoon kirjastosta löytyy tunnin mittainen, ruotsinkielinen video Praktfulla stenar, jonka voit halutessasi kaukolainata kirjaston kautta. Kaukolainamaksumme on viisi euroa.
Hei!
Raoul Johnssonin Johtamisen taidot on alle 200-sivuinen perusteos.
Se on tosin jo vanha, ilmestynyt vuonna 1989. Jaakko Heikkilän teos Kasva, välitä, valmenna: henkilöjohtamisella voittajajoukkueeksi on uusi, ilmestynyt viime vuonna.
Lappeenrannan kirjastoon hankitaan koko Yön talo -sarja, myös englanniksi. Tällä hetkellä Lappeenrannan kirjastossa on lainattavissa englanniksi sarjan viisi ensimmäistä osaa.
Tämä vastaus sattuu tulemaan Pasilan kirjastosta, jonka osoite on Rautatieläisenkatu 8. Sijainnin kartalta pystyt katsomaan osoitteesta http://kartta.helsinginseutu.fi. Kaikkien Helsingin kaupunginkirjaston palvelupisteiden yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjastot/. Tervetuloa mihin tahansa niistä!
Hei!
Kysymykseesi vastaaminen vaatisi laajat tiedot solubiologiasta ja genetiikasta. Koulun biologian kirja Lukio 1 kertoo ytimekkäästi(s. 9), että elämän pituus on yleensä perimän määräämä. Näin eri eliölajeilla on jo geneettisesti valtavan erilaiset elinajanodotteet.
Raamatussa kerrotaan ihmisten elinajan olleen joskus jopa satoja vuosia. Asiaa voi tietysti epäillä, mutta nykyaikana ihmisen elämänkaari on taas pitenemässä, kun hyvissä olosuhteissa pystytään ravinteilla ja lääkkeillä hidastamaan solujen pilaantumista. Ihmisen DNA:ssa on selkeästi elämän pituutta rajoittavia tekijöitä, mm. informaatiota siitä, kuinka monta kertaa suunnilleen jokin solutyyppi voi jakautua ennen kuolemaa. Tieteellisellä tutkimuksella on kuitenkin löydetty...
Kirjastotietokantojen mukaan Sisu-kuorma-auton korjausopasta ei valitettavasti ole julkaistu.
https://finna.fi
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
http://www.alfamer.fi/index.php
Mikäli asiakastietoihisi on liitetty sähköpostiosoitteesi, saat tiedon saapuneesta varauksesta sähköpostitse. Mikäli tietoihisi ei ole liitetty sähköpostiosoitetta, tieto varauksen saapumisesta noutokirjastoon tulee kirjeellä.
Voit myös tietysti itse tarkistaa HelMet-verkkokirjastosta omista tiedoistasi, onko varauksesi jo "odottaa noutoa" -tilassa. HelMetin tieto on täysin ajantasainen. Sähköpostiviesti tulee seuraavana aamuna ja kirje vasta muutaman päivän kuluttua siitä, kun varauksesi on käsitelty saapuneeksi noutokirjastoon.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_j…
Valitettavasti en löytänyt käytössämme olevista sanakirjoista kysymääsi sanaa. Internetistä löytyi tieto siitä, että Ermeta on myös sukunimi ja italialainen erisnimi. En kuitenkaan löytänyt esimerkiksi sukunimestä tarkempia tietoja. Yksittäisen sanan kääntäminen, irrotettuna asiayhteydestä on hankalaa. Onko kyseessä tieteellinen vai kaunokirjallinen teksti? http://it.wiktionary.org/wiki/Ermeta
Ermetaa lähellä olevia italian sanoja ovat esimerkiksi eremita (erakko) ja Ermete (Hermes).
Voisikohan kyseessä olla Harry Harrisonin nuorille suunnattu scifiromaani Avaruuslääkäri? Alkuteos on ilmestynyt vuonna 1970 ja suomennos 1988 Jalavan kustantamana. Siinä avaruusalus Johannes Kepleriin törmää meteori, ja onnettomuudessa menehtyy suuri osa miehistöstä. Ensimmäisellä avaruusmatkallaan oleva aluksen lääkäri joutuu ottamaan kapteenin roolin.
Teoksen kansi on nähtävissä esim. Risingshadow.fin sivuilla: http://www.risingshadow.fi/library/book/286-avaruuslaakari.
Kirjasto 10:n sivuilla osoitteessa http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kirjasto_10/Palvelut kerrotaan, että soittimia voi lainata kirjastokortilla mutta vain kirjaston soittohuoneeseen ja studioon. Kotiin asti niitä ei siis saa viedä. Valikoimista löytyy myös basso.
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan Suomessa Manna-nimi on annettu Suomessa tämän ja viime vuosisadan aikana alle 135 ihmiselle. Kuitenkin vähintään 60. Koska määrä on niin vähäinen, määrää ei tietosuojasyistä kerrota tarkemmin.
http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Valitettavasti tuollaisia runohakemistoja ei tietääkseni ole olemassa. Hakemiston tekeminen olisi ongelmallista jo tekijänoikeudellisista syistä: runot ovat teoksia, joiden osienkin julkaisemiseen tarvitaan tekijän lupa, jollei kyse ole lain sallimasta sitaatista tai jolleivat runon tekijänoikeudet ole jo vanhenneet.
Kenties paras keino etsiä runoa, jonka nimeä, tekijää tai ilmestymispaikkaa ei tiedä, on kirjoittaa siitä pieni osa Googleen ja katsoa, olisiko sitä mainittu missään Internetissä. Etenkin vanhempaa runoutta on digitoitu nettiin, ja Google-haku saattaa antaa siitä osuman. Uudempaa runoutta taas ei ole ainakaan laillisesti yhtä suuressa määrin tarjolla Internetissä, mutta joskus säkeitä on saatettu mainita keskusteluissa tai...
Kyseinen kohta on William Shakespearen näytelmän King Richard III viidennen näytöksen neljännestä kohtauksesta.
Paavo Cajanderin suomennoksessa vuodelta 1897 tämä lausahdus kuuluu näin:
"Heiton varassa on henki,
Ma tahdon nähdä, miten arpa lankee."
Matti Rossi suomensi näytelmän vuonna 1968. Saat hänen suomennoksensa kyseisestä kohdasta sähköpostiisi.
http://shakespeare.mit.edu/richardiii/full.html
http://www.gutenberg.org/cache/epub/37835/pg37835-images.html
Shakespeare, William: Rikhard III (suom. Matti Rossi, Tammi, 1968)
Kiinteistönhuollosta löytyy runsaasti kirjallisuutta, tässä poimintoja tuoreimmista. Voit myös selata pääkaupunkiseudun yhteistä Plussa-hakua http://www.libplussa.fi/. Kokeile seuraavia hakusanoja tai niiden yhdistelmiä: kiinteistönhoito, kiinteistöt, kunnossapito, asuinrakennukset ja huolto.
Hekkanen, Martti: Omakotitalon huoltokirja. Helsinki 2000. Pirinen, Auli: Käytössä olevan asuintalon huoltokirja-laadinta, käyttö, esimerkki. Helsinki 1999. Hein, Kari: Toimitilakiinteistön huoltokirja-laadinta, käyttö. Helsinki 1999. Liikanen, Riina Tuotteelle pitkää ikää-huolto-, korjaus-, vuokraus- ja yhteiskäyttöpalveluja. Helsinki 1999. Isännöitsijän käsikirja. Helsinki 1998. Hekkanen, Martti: Kodin käsikirja--opas terveelliseen ja...
Työpaikan pukeutumis- ja pesutiloista puhutaan ainakin seuraavissa säädöksissä
1) Työturvallisuuslaki (luku Terveydellisiä määräyksiä, 10 §)
2) Valtioneuvoston päätös työpaikkojen terveys- ja turvallisuusvaatimuksista 10.6.1999/728.
Molemmat ovat verkossa osoitteessa http://www.doshnet.fi/Hatsp/Saados/lait9899.htm
Säädösteksti on kuitenkin hyvin pyöreää. Sinun kannattaisi varmaan ottaa yhteyttä alueesi
työsuojelupiiriin. Sieltä saat tietää, onko olemassa jotain alemman tason määräyksiä joissa käsitellään
juuri mainitsemiasi asioita. Yhteystiedot löytää osoitteesta ttp://www.doshnet.fi/. Ne ovat: Turun ja Porin työsuojelupiiri Eerikinkatu 40-42 20100 TURKU Puhelin (02) 2715 777 Faksi (02) 2715 778 e-mail:turku.tsp@tsp.stm.vn.fi
Vaski oli alunperin V-S kirjailijatietokannalle valittu nimi, joka voitti tietokannalle järjestetyn nimikilpailun vuonna 2003. Tietokanta kuitenkin lopetettiin ja Vaski siirtyi Varsinais-Suomen kirjastokimpan käyttöön. Nimivalinta perustui siihen, että se on helppo muistaa ja kuvaa Varsinais-Suomen aluetta. Vaskin logossa oleva lintu on Varsinais-Suomen maakuntalintu naakka.
Yksittäisen sanan ensimmäistä käyttökertaa harvemmin pystytään varmistamaan, yleensä voidaan vain karkeasti todeta, ettei sitä ja sitä vuotta aikaisemmin ole löytynyt merkkejä. Itse en ole tätä ilmaisua "sessari" aiemmin kuullut, eikä sitä löydy myöskään Kielitoimiston verkkosanakirjasta, mutta kylläkin Urbaanisanakirjasta. Veikkaisin, että termi on puhdas 2000-luvun ilmaisu ja käytössä lähinnä nuorison keskuudessa. Googlaamalla tulee alle 30 000 osumaa, mikä myös viittaa siihen, että ilmaisu on varsin nuori.
Heikki Poroila
Säkeet ovat melko lähellä ruotsalaisen Carl Michael Bellmanin Så lunka vi så småningom -nimisen kappaleen käännöstä. Kyseinen kappale on Fredmanin laulu nro 21, ja laulusta on ainakin kolme suomennosta:
1. Reino Hirviseppä: Juokaamme veikot/Kesteissä (alkusanat "Niin pannaan hölkäks hiljalleen")
2. Liisa Ryömä: Laulu 21 (alkusanat "Näin hummatessa huoletta")
3. Jukka Tabermann: Fredmanin laulu 21 (alkusanat "Niin pikku hiljaa poistumme")
Jukka Tabermannin käännöksessä mainitaan säkeet "onko hautakuoppa liian syvä, niinpä siis ota ryyppy hyvä".
Lähteet:
https://emakbakea.files.wordpress.com/2018/12/Bellman.pdf
https://fi.wikipedia.org/wiki/Ennen_viimeist%C3%A4_maljaa
http://www.songcoleta.com/lyrics/fredmanin_laulu_numero_21_(vesa-...
