Se on -41,5 astetta helmikuussa 1966.LähteetKaleva 2.1.2024: https://www.kaleva.fi/oulussa-mitattiin-415-asteen-pakkanen-helmikuussa/6166738Helsingin Sanomat 14.3.2018: https://dynamic.hs.fi/latoja/publications/cold_spell_story/Oulu/
Lemmikkieläimenä tunnettuun jyrsijään (Mesocricetus auratus) ja sen sukulaisiin viittaava hamsteri on lainaa ruotsin sanasta hamster, joka puolestaan lienee lainaa slaavilaiselta taholta. Hamstereilla on tapana kerätä ja kuljettaa suuret määrät ruokaa poskipusseissaan. Suomen kirjakielessä hamsteri on ollut käytössä 1800-luvun puolimaista lähtien. Ruotsin hamster-sanasta johdettu verbi hamstra ('kerätä varastoon, rohmuta') on lainattu suomeen asussa hamstrata.
Hamsteriksi kutsuttu on siis puhujan mielestä tavaraa tms. keräävä rohmuaja, "hamstraaja".
Oiva kaunokirjallinen esimerkki hamsterista on Veikko Huovisen Hamsterit-romaanin nimihenkilö.
Hamsterit | Kirjasampo
Turun kaupunginkirjastossa ei ole lapsityövoimaa käsittelevää videota. Sellaista kannattaa tiedustella Turun oppimateriaalikeskuksesta, jossa on paljon eriaiheisia tietovideoita. He lainaavat myös yksityisille henkilöille todennäköisesti pientä korvausta vastaan. Turun oppimateriaalikeskuksen osoite on Puutarhak. 14, puh. vaihde 02- 262 9111.
Luettelo ammattinyrkkeilyn raskaansarjan maailmanmestaruusotteluista on Ilmo Lounasheimon kirjassa Kehän sankarit, sivulla 696-699. Siitä käy ilmi, että Muhammad Ali kohtasi Floyd Pattersonin 22.11.1965 Las Vegasissa. Ottelu päättyi Alin voittoon teknisessä tyrmäyksessä 12. erässä. Kirjaa on monissa pääkaupunkiseudun kirjastoissa. Saatavuustiedot löytyvät Plussa -kokoelmaluettelosta http://www.libplussa.fi/ Luettelo raskaansarjan maailmanmestareista ja heidän käymistään otteluista löytyy myös internetistä osoitteesta http://cyberboxingzone.com/boxing/achamp.htm
Oulun Kaupunginkirjaston kokoelmiin kuuluu seuraavat suomenkieliset teokset:
Sivonen, Martti: Bonsai - johdatus ruukkupuiden kasvatukseen sekä
Hubert, Nina: Huonebonsai
Minoksesta ja kreikkalaisesta mytologiasta yleensä saat tietoa teoksista Harris, Nathaniel: "Antiikin Kreikka". Gummerus, 2001, Bellingham, David: "Kreikan mytologia". Gummerus, 1990 ja erityisesti kannattaa tutustua Alf Henriksonin kirjohin "Antiikin tarinoita 1-2" WSOY ja Claes Lindskogin Kreikkalaisia jumalaistaruja ja satuja, WSOY 1984.
Teosten sijainnin ja saatavuuden voit tarkistaa osoitteesta http://www.helmet.fi .
Hyödyllinen olisi myös seuraava, kylläkin englanninkielinen sivu, jolta löydät myös useita käyttökelpoisia linkkejä http://homepage.mac.com/cparada/GML/Minos2.html
Turun kaupunginkirjastossa ei valitettavasti ole ainakaan vielä mahdollisuutta tallentaa lainaushistorioita. Vaskin palveluihin kuuluvat mm. "omat hyllyt" joihin voi tallentaa tietoja haluamistaan kirjoista, mutta systeemi on hiukan työläämpi kuin lainaushistorian tallennus käsittääkseni olisi. Joissain muissa kirjastotietokannoissa tällainen palvelu jo on, tietääkseni ainakin pääkaupunkiseudun Helmet-tietokannassa.
Sinun ongelmasi saattaisi silti ratketa Vaskista (www.turku.fi/vaski) muutenkin, käyttämällä asiasanahakua ja julkaisuajan rajoittamista. Tai kysy neuvonnasta seuraavan kerran kun käyt kirjastosta, joskus hyvällä onnella kirja löytyy hyvinkin vähillä tiedoilla!
Hei!
Jossain kirjastoissa on edelleen tapana järjestää päiviä, jolloin on mahdollista palauttaa myöhässä olevaa aineistoa maksutta kirjastoon. Meillä Jyväskylän kaupunginkirjastossa tällaisia päiviä ei ole, ei edes helmikuun 8., Lainan päivä. Vietämme nyt, 4.-7.5., Kirjan ja ruusun päivää.
Käytössämme oleva NetMot-sanakirjasto ei tunne sanaa yhdyskuntatoimi, mutta sana koulutoimi on käännetty ”school system”. Edelleen system eli systeemi ilmaistaan ”yhteen kuuluvien osien kokonaisuus”
Tällä logiikalla yhdyskuntatoimen voisi kääntää ”community system”.
Suosittelisin aluksi selaamaan Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokantaa hakusanalla ”kuvakirjat”. http://www.lastenkirjainstituutti.fi/tietokannat/ Saat pitkän hakutuloslistan, joka sisältää kirjallisuutta usealla kielellä.
Myös Helka- ja Melinda-tietokannat sisältävät alan tutkimuskirjallisuutta ja opinnäytetöitä. Voit käyttää esimerkiksi hakusanoja ”kirjallisuudentutkimus” ja ”kuvakirjat”.
Löysin muutaman pro gradun, jotka voisivat kiinnostaa sinua.
Itä-Suomen yliopisto: Honkanen, Maarit. Miten lapset ja aikuiset tulkitsevat lastenkirjallisuutta? Tapaustutkimus elokuvan Muumipeikko ja pyrstötähti sekä A. A. Milnen tarinan Tikrut eivät kiipeä puuhun vastaanotosta.
Tampereen yliopisto: Virtanen, Tarja. Eläväksi haukuttu Kalevala. Mauri...
HelMet-kirjaston englanninkieliset äänikirjat löydät tekemällä haun äänikirjat HelMet.fi -sivulla. Tarkennetun haun kautta voi lastenkirjat rajata pois lisäämällä hakuoperaattorin EI ja kirjoittamalla uuteen kenttään lastenkirjallisuus. Kielen rajaaminen onnistuu joko heti tarkennetussa haussa tai haun tehtyään vasemman palkin rajoittimista.
Kirjoja löytyy cd-levyillä, jokunen kasettikin vielä ja e-aineistona OverDrive-palvelusta. OverDriven e-äänikirjat vaativat OverDrive Media Console -ohjelman asennuksen. OverDriven sivuilta voit tarkistaa, saatko ohjelman ladattua laitteellesi.
http://help.overdrive.com/customer/portal/articles/1481729-getting-star…
http://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Kirjat/Ohjeet_ekirjapalveluihin(25…
Sukunimi Mehtäläinen on peräisin Suomen itäisten murteiden alueelta. Itäisissa murteissa mehtä tarkoittaa yleiskielen metsää. (Lähde: Mikkonen ja Paikkala, Sukunimet, 2000)
Kovin yleinen nimi se ei ole. Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan Suomessa on tai on ollut 173 Mehtäläinen-sukunimistä henkilöä:
http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Merivuokko-sarja on alansa klassikko ja on kokonaisuudessaan lainattavissa Kouvolan pääkirjastossa. Emme ole poistamassa sitä. Pikaisella haulla sarjaa ei näyttänyt olevan myynnissä antikvariaateissa mutta huuto.netissä on joitakin osia ollut myynnissä ja hinnat olleet melko korkeita.
Tällaisen diaesityksen liittäminen kotiseutukokoelmaan ei sinänsä riko tekijänoikeuslakia, mutta sen julkinen esittäminen on monimutkaisempi asia. Yksityiseen käyttöön saa vapaasti ottaa valokuvia lehtien julisteista yms., mutta kirjastossa tällainen kuva ei enää ole yksityisessä käytössä ja muuttuu siksi lähtökohtaisesti luvanvaraiseksi. Nimikirjoitukset eivät ole ongelma, niitä ei tekijänoikeus suojaa, mutta kopiot kuvista ovat ongelmallisia.
En näe laillista estettä sille, että kirjasto ottaa kyseisen diakuvien kokoelman vastaan. Voi olla kuitenkin perusteltua rajata käyttöä siten, että kuviin voi tutustua kirjastossa, mutta niitä ei näytetä kirjaston järjestämässä tilaisuudessa.
Asia ei ole oikeudenhaltijan näkökulmasta merkittävä,...
Todennäköisesti useimmat linnut, joille on luontevaa myös kävellä, pystyvät liikkumaan myös peruuttaen. Esimerkiksi varislintujen tai lokkien tepastelua seuraava voi huomata niiden tuon tuostakin hypähtävän taaksepäin. Myös kanalinnut, joille maan kuopiminen on jokapäiväistä puuhaa, kykenevät selvästikin ottamaan myös askelia taaksepäin eli peruuttavan. Matoa maasta vetävä rastas ottaa vaivatta askelia taaksepäin saadaksen herkun esiin.
Kokonaan eri asia on, onko linnun kannalta peruuttaminen mielekästä toimintaa eli kyky ja motivaatio ovat eri asioita. Yleensä eläimet pyrkivät etenemään niin, että näkevät liikkumissuunnassa mahdollisesti olevat vaarat. Siksi nämä peruutukset ovat yleensä lyhytaikaisia ja jos tarvitaan pidempää...
Runo on Aaro Hellaakosken Alttaripalvelus ja se on julkaistu kokoelmassa "Uusi runo" (1943). Runo löytyy myös kokoelmasta "Runot",
josta on ilmestynyt useita painoksia.
Viime vuosina ei ole juurikaan ilmestynyt kirjastoautotoimintaa koskevaa kirjallisuutta suomeksi. Perusteos on Suomen Kirjastoseuran julkaisema Kirjastoautotoiminta (1985). Artikkelitietoa voi etsiä Turun kaupunginkirjaston käsikirjaston CD-ROM-muotoisista artikkeliviitetietokannoista Aleksi ja CD-Kati esim. vapaasanahaulla "kirjastoauto". Kirjastolehti on julkaissut teemanumeroita kirjastoautoista, esim. nro 4/1989. Lisäksi Kirjastovuosikirjassa vuodelta 1987 on Antero Kyöstiön artikkeli "Kirjastoautotoiminta
Suomessa (s. 34-42). 1990-luvulta lähtien kirjastoautotoiminnan uusia muotoja ovat lainauksenvalvonnan ja tiedonhaun online-systeemit sekä kirjastoautojen kuntien välinen yhteiskäyttö, esim. Juvan, Puumalan, Joroisten ja Rantasalmen...
Työpaikkaruokailusta yleensä on tietoa runsaasti sekä kirjana että Internet-sivuina, ja näihin olet varmasti jo tutustunutkin. Työterveyslaitoksen sivuilla (http://www.occuphealth.fi) kannattaa vierailla (> Tiedonhaku > Tutkimustietokanta > [kirjoita hakutermi: työpaikkaruokailu] ; on myös muita hakumahdollisuuksia).
Aivan täysosumia muiden maiden työpaikkaruokailujärjestelyistä ei löytynyt paperilla eikä sähköisessä muodossa.
Satoisimmaksi hakutermiksi hakukoneilla osoittautui employee lunch, jolla löytyi Googlella useita työpaikkaruokailua koskevia sivuja, mutta vain harvat käsittelevät asiaa kysyjän toivomalla tavalla. Artikkeli Paid Lunch and Paid Resttime Benefits (http://stats.bls.gov/opub/cwc/1996/Winter/art4exc.htm)...
Lennätin oli käytössä Suomessa vuosina 1855-1945.
Sen jälkeen lennättimen korvasivat Telex ja analoginen puhelinverkko.
https://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/ict/2005-06-06/Ensimm%C3%A4inen-telepalvelu-oli-s%C3%A4hk%C3%B6sanoma-3291207.html
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__SYhdist%C3%A4mme__Orightresult__U?lang=fin
Viimeiset Telex eli Kaukokirjoitin käyttäjät suomessa siirtyivät 2005 Viron puhelinyhtiön, Eelionin, asiakaiksi. https://www.ts.fi/uutiset/talous/1074009757/Telex+joutuu+hautaan+ensi+vuonna
Kun langallisen puhelinverkonkin käyttäjämäärä samaan aikaan vanheni ja verkon pylväät alkoivat saavuttaa 40 vuoden iän, siirryttiin 2008-2014 suosiolla uuteen langattomaan tekniikkaan. https://www....
