Turkkilainen kaupunki Gallipoli on nykyturkissa Gelipolu:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Gallipoli
Helpoimmin kaupunkiin pääsee Istanbulista valmiiksi järjestetyillä retkillä. Ainakin alla oleva matkanjärjestäjä järjestää myös Gallipolin taisteluun liittyviä retkiä:
http://www.rsltours.com/
Suomalaisista kirjastoista nuottikirjaa ei löydy, mutta ainakin Tanskasta se löytyy. Nuotit ovat kahdessa osassa, eli siitä on julkaistu osat 1 ja 2.
Voit saada kirjan kaukolainaan oman lähikirjastosi kautta.
Tiehallinnolla on yleisohjeet liikennemerkkien käytöstä. Kohdassa 2B-3 liikennemerkkien koosta sanotaan seuraavasti: Liikennemerkkejä on kolmea kokoa: suurikokoisia, normaalikokoisia ja pienikokoisia. Yleensä käytetään normaalikokoisia liikennemerkkejä. Pienikokoisia liikennemerkkejä voidaan käyttää muusta liikenteestä erillään olevilla kevyen liikenteen väylillä. Pienikokoisia liikennemerkkejä voidaan lisäksi käyttää taajamissa kulttuurihistoriallisesti arvokkaassa ympäristössä ja asuntoalueilla. Edellytyksenä on, että tie on enintään kaksiajokaistainen ja nopeusrajoitus on alle 50 km/h. Suurikokoisia liikennemerkkejä voidaan käyttää moottori- ja moottoriliikennetiellä sekä niihin liittyvillä tietyömailla...."
(http://alk.tiehallinto.fi/...
Kalmistopiirin sivuilta löytyy jonkin verran tietoa Meilahden hautaröykkiöstä:
https://kalmistopiiri.wordpress.com/2010/01/29/pronssikautisia-roykkioi…
Myös Kati Salosen ja Mona Schalinin Meilahden huvila-alue - selvityksestä (s. 7, alareuna) on siitä jonkin verran tietoa:
http://www.hel.fi/hel2/ksv/Aineistot/meilahti/Meilahti_YHS_LUONNOS_osa1…
Vuoden 1943 ortokuvan rakennuksista ei löytynyt tietoa. Lähetän kysymyksen vielä eteenpäin, ja vastaan, jos lisäselvitystä löytyy.
Onkohan kyse osoitteesta http://www.fono.fi/Dokumentti.aspx?culture=fi&ID=8112e231-479e-47d0-bc7… löytyvästä levystä? Tuota levyä ”Historiallisia äänityksiä radioarkistosta 11: Gluntteja” ei näytä löytyvän mistään tietokannoista. Ehkäpä se ei ole ollut kaupallisessa levityksessä. Asiaa kannattaisi varmasti tiedustella julkaisijalta eli Yleisradiolta.
Googlesta löysin hakusanoilla Tosno and map* internet-sivun http://www.multimap.com/index/RS71.htm.
Sieltä luettelosta löytyi myös Tosnon kartta, jota voi tarkentaa tarpeen mukaan.
Kyllä, kyseisen kirjan voi tilata kaukopalvelusta. Kirja löytyy ainakin Varastokirjastosta.
Kaukopalvelu maksaa 5 mk. Pyynnön voi jättää myös internetin kautta, osoitteesta
http://www.tampere.fi/kirjasto/kppyynto.htm.
Suomenlinnalaiset voivat hakea vuosittain vuosikortin Suomenlinnan liikenne oy:ltä polkupyörän kuljettamiseen lautalla. Suomenlinnan liikenne oy on päättänyt, että tama kortti on maksuton. Muutenhan suomenlinnalaiset maksavat matkansa kuten muutkin.
Voit halutessasi kysyä lisätietoja Suomenlinnan liikenteeltä:
https://www.suomenlinnanliikenne.fi/
Kannattaa kääntyä ylioppilastutkintolautakunnan puoleen. Sen sivuilla osoitteessa https://www.ylioppilastutkinto.fi/tietopalvelut/tutkimusluvat kerrotaan, että heidän arkistossaan on aineistoja vuodesta 1970 alkaen. Koesuorituksia tosin kerrotaan varastoitavan vain pieni satunnaisotos, mutta asiaa voi toki kysyä. Yhteystiedot löytyvät osoitteesta https://www.ylioppilastutkinto.fi/yhteystiedot/kanslian-henkilokunta.
Eduskunnan kirjastosta kerrottiin, että pylväät ovat n. 17 metriä korkeita. Tieto on peräisin kirjasta Suomen eduskuntatalo (Hakkila, Siren, Viherjuuri, 1938)
Laura Ingalls Wilderin englanninkielisissä kirjoissa tyttöjen päähineistä käytetty sana on bonnet (tai sunbonnet), joka tavallisimmin suomennetaan juuri hilkaksi. Kirjasarjan suomennoksissa käytetty sana vaihtelee hieman kirjan, kääntäjän ja tekstikohdan mukaan: se voi olla aurinkohattu, hellemyssy, hellehattu tai pelkkä hattu.
Muistelet aivan oikein. Ainakin Helsingin Sanomissa on kirjoitettu Keskuskadun kiveyksen kuvioinnista pariinkin kertaan. 24.11.2009 kiveys oli vielä alkutekijöissään ja aidattuna. Laatoista ei löydy ihan samanlaista aina toistuvaa kuvioita, todettiin Hesarin jutussa. "Penrosen laatassa on vain kaksi osaa, josta kaikki muodostuu: nuoli ja leija. Niitä kun yhdistelee parin helpon säännön avulla, jatkuu kuvio luovasti loputtomiin."
6.8.2014 lehden sivuilla esiteltiin jo valmista kiveystä: "Keskuskadun kävelykadusta voi tulla matemaattisen hämmästelyn kohde."
Myös Tiedekeskus Heurekan edustalla on Penrosen laatoitus, kuten Simo Kivelä matematiikkablogissaan mainitsee http://simokivela.blogspot.com/2014/08/keskuskadun-...
Alla on linkki, josta löytyy Oulun kaupunginkirjaston ja muiden Outi-kirjastojen kokoelmien Karjala-aiheisia runoja joko karjalan tai suomen kielellä. Se, millä karjalan murteella runot on kirjoitettu, ei selviä kirjojen tiedoista.
https://outi.finna.fi/Search/Results?limit=0&filter%5B%5D=%7Eformat%3A%220%2FBook%2F%22&filter%5B%5D=%7Egenre_facet%3A%22Runot%22&dfApplied=1&lookfor=runot++karjala&type=AllFields
Vienanmurteisia runoja on alla. Nämä kirjat eivät ole Outi-kirjastojen kokoelmissa, mutta kirjoja voi kysyä kaukolainaan omasta kirjastosta:
- Suomen kansan vanhat runot 1: Vienan läänin runot, 1908
- Jukka-Pekka Wuorikoski, Mössi Kontie: meccärunoja lapsille, 2013
- V. Tarkiainen, Karjalan laulu:...
Auguste Escoffier'n teos Le guide culinaire ilmestyi vuonna 1903. Teos on luettavissa digitoituna useammassakin palvelussa. Valitettavasti Le guide culinaire -teoksesta ei löydy salaattireseptiä tai muutakaan ruokaohjetta, jossa olisi sana japonica.
https://gallica.bnf.fr/ark:/12148/bpt6k65768837/f14.item.texteImage
https://archive.org/
Peppi Pitkätossun jäähyväislauluna tunnetaan ruotsalainen kansansävelmä Till Österland vill jag fara. Peppi Pitkätossu -elokuvissa sen esittävät poliisikonstaapelit ja kuoro Astrid Lindgrenin sanoilla Till fjärran land ska du fara. (Lähteet: Svensk filmdatabas http://www.svenskfilmdatabas.se/sv/item/?type=music&itemid=546766 ja ruotsinkielinen Wikipedia https://sv.wikipedia.org/wiki/Till_%C3%96sterland_vill_jag_fara)
Laulusta on useita erilaisia versioita, mutta Pepin esittämänä en onnistunut laulua löytämään. Kirjaston kokoelmissa olevalla levyllä Här kommer Pippi Långstrump sen laulaa ryhmä lapsia. Yksinlauluna sen on esittänyt ainakin Sofia Karlsson levyllä Visor från vinden (2007), jonka voi kuunnella...
If I understood your question right, you need information on where to buy and repair mobile phones. You can try e.g. http://www.makitorppa.fi or http://www.nokia.fi/matkapuhelimet/jalleenmyyjat_2.html. These www-sites have information about cellular phone stores and repair in Helsinki. Hopefully they can help you with your request.
Kirjastotietokantojen asiasanastot eivät tunne termiä toimitilapalvelut. Internetistä kuitenkin löytyy runsaasti sivuja sillä hakusanalla (Google, AltaVista). Ehkä niiden silmäily selkiyttää käsitettä. Monissa ammattikorkeakouluissa on toimialapalvelu yhtenä osana opintoja (esim. Turun amk:n verkkomateriaali http://amks0203.turkuamk.fi/webcourse/ToimitilapalvelutKK.pdf ).
Verkostoitumista käsitteleviä kirjoja pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa.:
Seppo Niemelä: Menestyvä yritysverkosto : verkostonrakentajan ABC. 136 s. Edita 2002.
Jukka Vesalainen: Kaupankäynnistä kumppanuuteen : yritystenvälisten suhteiden elementit, analysointi ja kehittäminen. 220 s. Metalliteollisuuden kustannus, 2002.
Pirjo Ståhle & Kari Laento: Strateginen...
Mielikirjapäivää (Aleksis Kiven päivänä 10.10) koskevia tietoja löydät tapahtumaa organisoivan Lukukeskuksen sivuilta, http://www.lukukeskus.fi/lukukampanjat/mielikirjapaiva/ . Voit tehdä tiedusteluja aiheesta ja siihen liittyvästä materiaalista Lukukeskuksesta. Yhteystiedot ovat seuraavat: Lukukeskus – läscentrum, PL 8 (Linnunlauluntie 7), 00531 Helsinki, puh. 09-774 6110, lukukeskus@lukukeskus.fi.
Kysymäsi nimistä kirjaa ei löytynyt. Voisiko tarkoittamasi olla alunperin kreikankielinen Alki Zein kirjoittama nuortenromaani To Kaplani tis Vitrinas, joka on englanniksi käännetty nimellä Wildcat under class? Se on suomennettu useammankin kerran, viimeksi vuonna 1995. Suomennoksen nimi on Villikissa katsoo lasin takaa.