Viime vuosina ei ole juurikaan ilmestynyt kirjastoautotoimintaa koskevaa kirjallisuutta suomeksi. Perusteos on Suomen Kirjastoseuran julkaisema Kirjastoautotoiminta (1985). Artikkelitietoa voi etsiä Turun kaupunginkirjaston käsikirjaston CD-ROM-muotoisista artikkeliviitetietokannoista Aleksi ja CD-Kati esim. vapaasanahaulla "kirjastoauto". Kirjastolehti on julkaissut teemanumeroita kirjastoautoista, esim. nro 4/1989. Lisäksi Kirjastovuosikirjassa vuodelta 1987 on Antero Kyöstiön artikkeli "Kirjastoautotoiminta
Suomessa (s. 34-42). 1990-luvulta lähtien kirjastoautotoiminnan uusia muotoja ovat lainauksenvalvonnan ja tiedonhaun online-systeemit sekä kirjastoautojen kuntien välinen yhteiskäyttö, esim. Juvan, Puumalan, Joroisten ja Rantasalmen...
Lennätin oli käytössä Suomessa vuosina 1855-1945.
Sen jälkeen lennättimen korvasivat Telex ja analoginen puhelinverkko.
https://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/ict/2005-06-06/Ensimm%C3%A4inen-telepalvelu-oli-s%C3%A4hk%C3%B6sanoma-3291207.html
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__SYhdist%C3%A4mme__Orightresult__U?lang=fin
Viimeiset Telex eli Kaukokirjoitin käyttäjät suomessa siirtyivät 2005 Viron puhelinyhtiön, Eelionin, asiakaiksi. https://www.ts.fi/uutiset/talous/1074009757/Telex+joutuu+hautaan+ensi+vuonna
Kun langallisen puhelinverkonkin käyttäjämäärä samaan aikaan vanheni ja verkon pylväät alkoivat saavuttaa 40 vuoden iän, siirryttiin 2008-2014 suosiolla uuteen langattomaan tekniikkaan. https://www....
Aiempien teosten tapaan myös uusin Kinsellan kirja ilmestyy WSOY:n kustantamana. Kustantamon vastauksen mukaan I owe you one ilmestyy suomeksi helmikuussa 2020 nimellä Sitä saa mitä tilaa.
Laulun "Laula laulusi pois" suomenkielisen sanoituksen on tehnyt Sini Sovijärvi.
Lauluun on olemassa toinenkin suomenkielinen sanoitus: Pekka Sipilän "Älä oottamaan jää".
Lähde:
Kansalliskirjaston hakupalvelu: https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Stephen Kingin Mersumies-trilogian ensimmäinen osa Mersumies (Mr Mercedes) ilmestyi suomeksi vuonna 2016. Trilogian toinen osa (Finders keepers) ilmestyi suomeksi vuonna 2017 nimellä Etsivä löytää. Kolmas osa Viimeinen vartio (End of Watch) julkaistiin suomeksi vuonna 2018. Trilogian on suomentanut Ilkka Rekiaro ja kustantanut Tammi.
https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/mersumies
Teosten saatavuuden Vaski-kirjastoissa voit tarkistaa alla olevasta linkistä.
https://vaski.finna.fi/
Peter Ames Carlinin kirjoittaman elämäkerran mukaan Bruce Springsteenia kutsuttiin Pomoksi ensimmäisen kerran alkuvuonna 1971, kun hän pelasi Monopolia kavereittensa kanssa ja onnistui hiukan kepulikonstein, esimerkiksi lahjomalla suklaapatukoilla ja kekseillä, voittamaan monta peliä. Hän sai muilta pelaajilta nimen Roskaruokakuningas, mutta ei ilmeisesti pitänyt siitä, ja keksi itselleen uuden nimen Pomo (The Boss). Kolmen vuoden ajan tätä nimeä käyttivät vain hänen bändinsä jäsenet ja ystävät, mutta vuonna 1974 eräs toimittaja kuuli sen ja 1975, kun "Born to run" löi läpi, nimi tuli tunnetuksi. Springsteen itse oli Pomo-nimestä harmissaan. Hän ei halunnut vaikuttaa ylimieliseltä. Hän selitti, että nimi johtui vain siitä, että...
Simo Sjöblom on tehnyt bibliografian: Reino Lehväslaiho 1958-1999 (60 s.) On olemassa myös Lehväslaihoa käsittelevä video: Akaasta alkaen. Kirjailijan artikkeli suhteesta lukevaan yleisöön löytyy Joensuun kirjailijaseminaarista (1981) kootusta monisteessa Heitä luetaan.
Saatavuuden Oulussa voit katsoa aineistotietokannasta http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/index.html .
Internetissä Pirkanmaalaisia nykykirjailijoita sivuilla Lehväslaihosta on tietoa osoitteessa http://www.tampere.fi/kirjasto/lehvasla.htm .
Lehtiartikkeleita esim. Saarikoski-Tammikallio, Pirkko: Reino Lehväslaiho, ilman kirjoittamista olisin tyhjän päällä, Et-lehti 1994:2, s.14-15.
Hurtig, Asko: Sotakirja käy pelkoa vastaan, Pellervo 1990:10, s. 70-71. Lisäksi löytyy kirja...
Kirjallisuutta aiheesta löytyy seuraavalla tavalla: kirjoita kirjaston päätteellä aihehaun asiasanaksi opinnäytteet. Koska aiheena on asiakaspalvelu ja myyntityö, myös näitä sanoja voi käyttää hakutermeinä. Internetissä pääkaupunkiseudun Plussa-tietokanta löytyy osoitteesta http://www.libplussa.fi/ .
Valitettavasti lainojen uusiminen pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoista ei vielä toistaiseksi onnistu Internetin kautta.
Syynä on kymmenisen vuotta vanha kirjastojärjestelmä, johon ei mm. kustannussyistä johtuen ryhdytä liittämään kyseistä mahdollisuutta. Uuden kirjastojärjestelmän valintaprosessi ja hankinta on par'aikaa käynnissä, mutta sen käyttöön otto vienee vielä noin vuoden verran.
Kun uusi kirjastojärjestelmäotetaan käyttöön (v. 2003?) tulee siinä olemaan mahdollisuus uusia lainat Internetin kautta.
Turun kaupunginkirjaston verkkokirjastosta voi hakea selaushaun lisäksi myös tarkalla haulla osoitteesta http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=form2&sesid=1024486608
Videoita löydät valitsemalla aineistolaji-kohdan aakkosellisesta listasta vaihtoehdon "video (VHS)".
Hyviä kirjoja delfiineistä ovat ainakin:
Cajander, Veli-Risto: Suurvalaat ja delfiinit merten viisaat valtiaat sekä Kerrod, Robin:Valaat ja delfiinit.Katso osoiteesta www.helmet.fi löytyykö niitä lähikirjastostasi.
En löytänyt tähän kysymykseen sopivia viitteitä Linda- Manda- enkä Arto- tietokannoista, jotka etsivät viitteitä Suomen tieellisistä kirjastoista ja niitten tilaamista lehdistä.
Tilastokeskuksestakaan en löytänyt mitään sopivaa, mutta jos haluat etsiä itse, katso www.tilastokeskus.fi
Tilastokeskuksen yhteystiedot: Käyntiosoite: Työpajankatu 13, Helsinki
Postiosoite: 00022 Tilastokeskus
Puhelin: (09) 17341 (keskus)
Suomen Urheilukirjastosta vastattiin, että jos tekee liikunnanohjaajien sijoittumisesta tutkimusta pitkällä
tähtäimellä, seuraavista viitteistä varmaan on hyötyä, mutta uutta aineistoa ei
löytänyt.
(Urheilukirjaston yhteystiedot:Suomen Urheilukirjasto
Olympiastadion
00250 Helsinki
puh. 09-434 22 521
faksi: 09-434 22 550...
Ylivieskan aineistotietokanta löytyy täältä: http://tiekko-info.origonet.net/Scripts/Intro2.dll?formid=form2. Kirjoita asiasanakenttään kansallispuvut.
Suomalaisista kansallispuvuista löytyy sivuja myös netistä: http://www.kansallispuvut.fi/, http://www.kansallispukuneuvosto.fi/sivut/etusivu.htm, http://www.vuorelma.net/kansallispuvut/index-kansallispuvut.htm, http://www.craftmuseum.fi/kansallispukukeskus/. Makupalat-hakemistosta löytyy linkkejä myös ulkamaalaisiin kansallisasuihin, kiltteihein, kimonoihin, sareihin jne. http://www.makupalat.fi/Categories.aspx?classID=7c575413-49fe-4d51-8bbf….
Fredrik II teki ristiretken (kuudennen ristiretken) Jerusalemiin ja Egyptiin vuosina 1228-1229. Sivulla http://fi.wikipedia.org/wiki/Kuudes_ristiretki kerrotaan tästä retkestä.
Carl Grimbergin teoksessa Kansojen historia, osa 8, taas kerrotaan Fredrik II:n ja Egyptin sulttaanin hyvistä väleistä. Sulttaani lahjoitti kristitylle ruhtinaalle kallisarvoisen planetaarion ja kristityt saivat Jaffan sopimuksella Jerusalemin haltuunsa 10 vuodeksi. Fredrik puolestaan huolehti, että muhamettilaiset saivat harjoittaa uskontoaan Jerusalemin kahdessa moskeijassa. Molemmat hallitsijat: Fredrik II ja sulttaani Al-Kamil saivat kovasti arvostelua omilta uskonveljiltään. Fredrik palasi Italiaan kesällä 1229. Hän sai lahjoituksia sulttaanilta siis varmaankin...
Kirjallisuuspalkintoja on kymmenittäin:
https://www.akateeminenkirjakauppa.fi/webapp/wcs/stores/servlet/OpenCms…
Taidepalkintoja kulttuurin laajalla saralla on kasapäinä. Nopeimman arvion saat varmasti kysymällä Taiteen keskustoimikunnasta s-postiosoitteesta tktinfo@minedu.fi
Voit saada elokuvan kaukolainana, koska sitä ei ole omassa kirjastossasi eikä nähtävästi muissakaan Kyyti-kirjastoissa. Voit tehdä siitä kaukolainatilauksen osoitteessa http://www.kyyti.fi/lomakkeet/kaukolainalomake. Lisätietoa kaukolainauksesta voit katsoa osoitteesta http://www.kyyti.fi/palvelut/kaukolainaus.
Ruotsin kielellä tätä kirjaa (alkuteos Love to water my soul) ei näytä löytyvän. Tarkistimme kotimaisten kirjastotietokantojen lisäksi myös ruotsalaisista ja WorldCatista http://www.worldcat.org.
Kaikenlainen lukeminen on kehittävää. Tietokirjoista saa tietoa eri aiheista. Fantasiakirjoja lukemalla mielikuvitus kehittyy ja lukija voi uppoutua kirjailijan luomaan fantasiamaailmaan.
