Ikimerkit, joissa on maksumerkintänä Suomen kartta, käyvät kirjeen ja kortin postimaksuksi 50 grammaan asti Suomessa. Lumihiutalesymbolilla merkityt joulutervehdyksen ikimerkit on tarkoitettu joulutervehdysten postittamiseen kotimaassa normaalia edullisemmalla hinnalla joka vuosi erikseen ilmoitettavaan postinjättöpäivään mennessä. Myös joulutervehdyksen ikimerkkejä voi halutessaan käyttää ympäri vuoden, kunhan huomioi niiden postin hinnastosta löytyvän voimassa olevan arvon ja lisää tarvittavan määrän merkkejä.Lähde: Posti
Sukunimenä Orpana on tunnettu luovutetun Karjalan alueella Impilahdella, Jaakkimassa, Kirvussa, Kurkijoella, Käkisalmessa, Lumivaarassa, Pyhäjärvellä ja Räisälässä. Nimi Orpana on lähtöisin latinalaisperäisesta nimestä Urbanus, josta on käytetty mm. asuja Urpa, Urpaanus, Urpo, Paunus ja Panu. Vanhoissa lähteissä mainitaan esim. Wrban Skinnar 1552 eli Orban Skinnar 1551 Viipurissa, Vrbana Tuttujeff 1640 eli Orbann Tutinen 1641 eli Vrbanus Tutti 1642 Hiitolassa. Lähde: Mikkonen, Pirjo, Sukunimet. 2000
Fono.fi-tietokannan mukaan kappaleen "Me ollaan nuoriso" ovat säveltäneet, sovittaneet ja sanoittaneet Pikku G eli Henri Vähäkainu, Lofipros ja Kingsize Ent. Toisessa julkaisussa tekijöiksi on merkitty vain kaksi ensin mainittua. Muussa yhteydessä on mainittu, että Lofipros-tuotantoryhmä olisi vastuussa vain kappaleen biiteistä, ei sanoituksesta. Pikku G on myös kertonut, että idea kappaleeseen ja kertosäkeeseen tuli alun perin The Rasmuksen kitaristilta Pauli Rantasalmelta, joka auttoi säveltäjänä ja tuottajana.
Etsimääsi tietoa on todellakin vaikea löytää. Lisätietoja tarvitaan, sillä käytössä olevat tietokannat (mm. yleisten ja korkeakoulujen tietokannat, artikkelitietokannat)ja hakupalvelut (Internet) eivät näillä tiedoilla anna tyydyttävää tulosta. Mistä olet mainitsemasi tiedot saanut? Ehkä sieltä saisi jotain asiaa valaisevaa. Onko kyseessä varmasti väitöskirja? Missä maassa, millä kielellä tehty? Olisiko missään mitään tiedonmurusta, joka voisi helpottaa etsintää? Jos väitöskirjan nimessä on sanat "oppinut puhumaan", väitän, että olisin löytänyt sen.
Ainoastaan englanninkielistä materiaalia löytyi. Evreka-haulla (hakupalvelun osoite http://www.evreka.fi) saat Internetistä runsaasti Harvest Moon -sivuja (Evreka-haku koko maailmasta, hakutermi: ”harvest moon” +nintendo):
http://www.nintendo.com/n64/harvest_moon (Nintendon omaa sivustoa)
http://www.gameadvice.com/ubbcgi/forumdisplay.cgi?action=topics&number=… (keskustelufoorumi, jonka aiheena on Harvest Moon)
http://www.videogamereview.com/reviews/Nintendo_Gameboy/Roleplaying/Rol… (peliarvosteluja)
http://www.gamewinners.com/n64/HarvestMoon.htm (pelivihjeitä, linkki keskustelufoorumille)
http://www.izemjef.msx2.com/hmoon.htm (peliarvostelu)
Pelit-lehdessä on ehkä käsitelty Harvest Moonia, voit kysyä sieltä, yhteystiedot saat lehden...
Valitettavasti muita teoksia ei ole Kerouacilta todellakaan suomennettu. Mikään ei estä kuitenkaan tiedustelemasta kustantajalta (Tammi) onko moisia suunnitelmia olemassa ja esittämästä toivomuksia! Kustannusjohtaja Jaakko Tapanisen puh. on 09-69376253 ja e-mail jaakko.tapaninen@tammi.net.
Eduskunnan kirjasto ei valitettavasti voi vastata juridisiin kysymyksiin lakien sisällön osalta vaan toimii juridisen kirjallisuuden kirjastona.
Mikäli haluatte tarkempaa tietoa kysymykseenne pyydämme kääntymään oikeusaputoimiston tai lakimiehen puoleen.
Suomen lainsäädäntö on kansalaisten vapaasti selattavissa internetissä osoitteessa http://www.finlex.fi.
Finlex-tietokantaa voi käyttää mm. lähimmässä kirjastossa.
Kysymykseen on vaikea vasta, sillä se on tavallaan liian laaja. Mihin tarkoitukseen ja millaista tietoa 1950-luvusta haetaan? Kaikenkattavaa suomenkielistä 1950-lukua käsittelevää kirjaa ei ole. "Elämäni vuodet" -kirjasarjassa kyllä käsitellään vähin tekstein ja runsain kuvin eri vuosikymmenten elämäntapaa, muotia, urheilua, kulttuuria jne. "Muutosten vuosisata" -sarjan 6. osa kattaa vuodet 1946-1960. "Maailmanhistorian pikkujättiläinen" ja "Suomen historian pikkujättiläinen" painottuvat poliittisesti. Turun kaupunginkirjastoon on hankittu vieraskielisiä eri vuosikymmeniä, niiden elämäntapaa käsitteleviä teoksia, kuten Pearce, Christopher: "Fifties source book ja Yapp, Nick: "1950s". Kannattaa kyllä käydä kirjastossa katsomassa...
Kirjastojärjestelmistä löytyy tietoa yleisten kirjastojen Kirjastot.fi-portaalista, kohdasta Kirjastoala.
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastoala/kirjastojarjestelmat/
Edustajan koko nimi oli Åkerblom, Kristian Vilhelm. Hän kuului Ruotsalaisen kansanpuolueen eduskuntaryhmään. Eduskunnassa hän oli Vaasan l. et. vaalipiiri 1917 -1917, 1919 -1929, 1930 -1932. Tarkempia tietoja hänestä löytyy edustajamatrikkelista, joka löytyy osoitteesta http://www.eduskunta.fi .
Neuvostoliitossa valtion omistama suurtila yms. alue.
Tulee venäjänkielisestä lyhenteestä sovhoz, joka tarkoittaa suomeksi neuvostotalous.
Tämä tieto löytyy Kaarina Turtian kirjasta Sivistyssanat (2001).
Sarjaan kuuluu yhdeksän kirjaa:
Pieni talo suuressa metsässä, Gummerus 1961 (Little House in the Big Woods)
Farmarin lapset, Gummerus 1973 (Farmer Boy)
Pieni talo preerialla, Gummerus 1957 (Little House on the Prairie)
Luumujen poukama, Gummerus 1964 (On the Banks of Plum Creek)
Hopeajärven rannalla, Gummerus 1966 (By the Shores of Silver Lake)
Pitkä talvi preerialla, Gummerus 1969 (The Long Winter)
Pieni kaupunki preerialla, Gummerus 1975 (Little Town on the Prairie)
Onnen kultaiset vuodet, Gummerus 1974 (These Happy Golden Years)
Neljä ensimmäistä vuotta, Gummerus 1977 (The First Four Years)
Aiheesta lisää:
http://www.kolumbus.fi/pienitalopreerialla/
http://fi.wikipedia.org/wiki/Laura_Ingalls_Wilder
Suomen yleisissä kirjastoissa on karkeasti arvioiden noin 37 000000 kirjaa ja tieteellisten kirjastojen monografiakokoelmassa oli vuonna 2004 noin 16,5 miljoonaa nidettä. Tilastoluvut vaihtelevat laskemistavan mukaan, mutta niiden jakautuminen sektoreittain on nähtävissä tilastollisesta vuosikirjasta tai tilastotietokannasta, osoitteista:
http://tilastot.kirjastot.fi ja https://yhteistilasto.lib.helsinki.fi/index.jsp
http://pxweb2.stat.fi/sahkoiset_julkaisut/vuosikirja2004_suppea/html/su…
Jyväskylän kaupunginkirjaston kokoelmissa ei ole teoksia Who is Who in America 2009 ja 2010.
Fank-monihaun kautta ei myöskään muista suomalaisista kirjastoista löytynyt kysymiänne teoksia.
Kyllä löytyy . Tämän aiheen kirjat löytyvät kirjastoista luokasta 67.41, kun taas ratsastusta käsittelevät kirjat ovat urheilun puolella, hyllypaikassa 79.15.
Perusteellinen kirja hevosten hoidosta on esimerkiksi:
- Talaskivi: Suomalainen hevoskirja, hevoset ja ratsastus, 1990
Muutamia uudempia:
- Brixner, Saskia: Hevoset : rodut, harrastus ja hoito, 2010
- Mullen, Gary: Tiesitkö tämän hevosista, 2009
- Kaimio, Tuire: Hevonen : ensimmäinen oppaani, 2006
Kaikki edellämainitut teokset ovat myös Haukiputaan kirjastossa.
Haukiputaan kirjaston aineistoa voi katsoa internetistä, osoite http://www.outikirjastot.fi . Hakuehdoiksi voi laittaa luokan 67.41 ja asiasanaksi sanan hevonen.
Kirjaston kokoelmissa olevista kirjoista ei vielä löydy paljoakaan tietoa hybridiautoista. Tekniikan alan lehdissä vuosilta 2010 ja 2011, esim. Tekniikan Maailma ja Tuulilasi, on esitelty useiden eri automerkkien hybridiautoja. Lehdet on lainattavissa kirjaston lehtilukusalista.
Kangasalan kirjaston kokoelmissa on kirja Energia Suomessa: tekniikka, talous ja ympäristövaikutukset vuodelta 2004. Siinä on selitetty hybridiauton tekniikkaa.
Etsimäsi kohta Jane Austenin teoksesta "Järki ja tunteet" kuuluu Aune Brotheruksen suomentamana näin: "Hän oli ymmärtäväinen ja älykäs, mutta kiihkeä kaikessa. Hänen surullaan ja ilollaan ei ollut mitään rajaa."
Muita suomennoksia tästä klassikosta ei ole.
https://finna.fi
http://www.pemberley.com/etext/SandS/chapter1.htm
Austen Jane: Järki ja tunteet (WSOY,2011)
Helmet-sivuston ohjeen mukaan lehtiä voi lukea puhelimella kaikkialla, missä toimii kirjaston langaton verkko. Etäkäyttö onnistuu vain verkon kautta kirjastokortin numerolla kirjautumalla.
Voit ladata PressDisplay-palvelun lehdet älypuhelimeesi tai tablettiisi Helsingin, Espoon tai Vantaan kaupunginkirjastojen langattomissa verkoissa. Lataamiseen tarvitset PressReader-sovelluksen, jonka voit saada ilmaiseksi laitteesi omasta sovelluskaupasta.
PressReader toimii iOS- ja Android-laitteilla sekä Windows Phone 7, 7.5 ja 8 käyttöjärjestelmillä. PressReader-sovelluksen käyttö ei vaadi kirjastokorttia eikä erillistä rekisteröitymistä. Lehtiä voit siis ladata kaikkialla, missä toimii kirjaston langaton verkko Stadinetti.
Palvelu on myös...
Viola-tietokannan mukaan tämä Bernice Petkeren sävellys "Lullaby of the leaves" on levytetty Suomessa instrumentaalina sekä alkuperäisellä nimellä että nimellä "Metsän kehtolaulu". Tyylilaji vaihtelee rautalangasta jazziin. Yhtään laulettua versiota ei löytynyt, ei ainakaan virallisesti julkaistuna versiona.
Vuonna 1932 sävellettyyn lauluun on kyllä olemassa Joseph Youngin tekemät sanat, mutta näyttää siis siltä, että kukaan ei meillä ole lähtenyt sitä suomentamaan.
Heikki Poroila
