Valitettavasti on niin, että Helmet-kirjaston käyttösääntöjen mukaan kadonneeksi ilmoitettu kirjastokortti poistetaan käytöstä.
Uusi kirjastokortti on maksullinen. Aikuisten kortti maksaa 3 euroa.
Lähde:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kayttosaannot/
Kyllä voit. Ota mukaan sekä lapsen kirjastokortti että omasi.
Lasten aineistosta ei peritä varausmaksua, aikuisten aineistosta peritään. Varausmaksu ei siis mene sen mukaan, onko varaaja tai lainaaja aikuinen tai lapsi, vaan sen mukaan, onko varattu aineisto lasten tai aikuisten aineistoa.
Kekri-lehtiä on Kansalliskirjaston lisäksi Oulun yliopiston kirjastossa, samoin Suomen mehiläishoitajain liiton julkaisemaa Mehiläistä. Siipikarja-lehteä on Kansalliskirjaston ja Hgin yliopiston kirjaston lisäksi Åbo Akademin ja Turun yliopiston kirjastossa sekä Jyväskylän yliopiston ja Oulun yliopiston kirjastossa.
Kaikkien kolmen lehden numeroita on myös digitoitu. Digitoidut lehdet ovat luettavissa vapaakappalekirjastojen vapaakappaletyöasemilta.
Lisätietoa : http://www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut/digitaalisetkokoelm…
Luettelo Kansalliskirjaston digitoimista aikakauslehdistä: http://www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut/digitaalisetkokoelm…
Lasten kasvusta ja kehityksestä on paljon kirjallisuutta.
Jotta löydät aiheesta juuri sinua kiinnostavaa kirjallisuutta niin voit hakea sitä itse kyytikirjastojen aineistohausta (tarkennettu haku): http://www.kyyti.fi/libdbsearch/. Kirjoita kohtaan Asiasanat/Aihe lapset ja kasvu tai lapset ja kehitys sekä klikkaa Luokka-valikosta Tietokirjallisuus ja sitten Haku. Tuloksena on 37 (lapset ja kasvu) ja 145 (lapset ja kehitys) teosta. Klikkaa Haun tulos -listalta sinistä teoksen nimeä niin näet Asiasanat/Aihe -kohdasta mitä teos käsittelee. Alempana on Saatavuustiedot, josta Kouvolan kaupunginkirjastoa klikkamalla näet missä Kouvolan kirjastossa teos on.
Koulunkäyntiavustajista on myös kirjallisuutta. Toimi kuten edellä mutta hae asiasanalla...
Artikkeliviitetietokannoista kyseistä artikkelia ei löytynyt. Kyse voisi olla Me Naisista, jonka toimittaja Minna McGill on ollut http://www.sanomamagazines.fi/yritysinfo/mediamateriaali/tiedotteet/201… Me Naisissa oli kyseisenä aikana artikkelisarja Viikon nainen. Elokuussa 2001 (viikko 32?) oli Viikon naisena Cathy Carnahan, voisiko kyse olla hänestä?
Joka tapauksessa kannattaa ehkä selata kyseiset vuodet Me Naisista. Lehtiä ei ole enää Turun kaupunginkirjastossa, mutta Turun yliopiston kirjastosta ne löytyvät https://finna.fi
Mieleen tulee ainoastaan nykydekkareita, joissa on mukana virolainen henkilö. Esimerkiksi Ilkka Remes:Riskiraja, Olavi Kokko:Luvattu maa, Juha Numminen: Henkipatto, Jarkko Sipilä: Likainen kaupunki; Anna Jansson: Loputon uni ja Matti Rönkä: Tappajan näköinen mies.
Kirjasammon sivustolta yritin myös hakea, mutta en löytänyt. Varmaankin joku lukijoistamme keksii kirjoja aiheesta.
Viro keskukselta voisi myös kysyä.
http://www.eestimaja.fi/
http://www.kirjasampo.fi/
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1968137__Sriskiraja__Origh…
Kati Hiekkapellon Kolibri-jännärissä rikostutkija Anna Fekete ratkaisee rikoksia. Suomessa seikkaillaan, ja kirja on linnunniminen. Voisiko tämä olla etsimäsi:
http://www.otava.fi/kirjat/9789511267324/#.VI_eT_M8L5o
Anna-nimisiä poliiseja tai etsiviä esiintyy muissakin jännityskirjoissa, suomalaisista ainakin Outi Pakkasella (Anna Laine), Max Mannerilla (Anna Mäki) ja Esa-Pekka Kanniaisella (Anna Kariluoto).
Kirjan saa oman kirjaston kautta kaukolainaksi kansallisesta Varastokirjastosta Kuopiosta (sijaintikoodi L2305820). Varastokirjasto lähettää kaukolainat maksutta, mutta oma kirjasto voi palvelusta jotain periä. Asia selviää, kun käyt asioimassa siinä kirjastossa, jonka kautta haluat kirjan noutaa. Kirja voi jostain yleisestäkin kirjastosta löytyä, mutta Varastokirjastosta siis ainakin.
Heikki Poroila
Anu Ojalasta ei kovin paljon löydy tietoa. Eniten tietoa lienee juuri Suomen nuorisokirjailijoiden nettimatrikkelissa osoitteessa http://www.nuorisokirjailijat.fi/ojalaanu.shtml. Toinen linkki on hänen kustantajansa Otavan sivuille http://www.otava.fi/DAS/kotimaiset_kirjailijat/990702-094111.html. Molemmilta sivuilta löytyy Anu Ojalan sähköpostiosoite. Mikään ei varmaan estä ottamasta häneen suoraan yhteyttä.
Kysyjä tarkoittanee Kodin suurta keittiökirjastoa, joka on Weilin & Göösin kustantama. Kakkososan saatavuuden voi tarkistaa pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen yhteisestä aineistotietokanta Plussasta(http://www.libplussa.fi/ ).Maksapasteijan teko-ohjeita löytyy toki monista muistakin keittokirjoista, esim. Ruutukokista (Sanoma, 1983) tai Sandquist-Bolin Kodin keittokirjasta (Gummerus, 1993) tai Wsoy:n Kultaisesta keittokirjasta (1989)osasta 4, joka on monissa kirjastoissa käsikirjastossa.
Helsingin kaupunginkirjaston Kirjasto 10 suljettiin syyskuun viimeinen päivä, ja kierrätyshylly on siksi poistettu. Lähimmät kirjastojen kierrätyspisteet ovat tosiaan Rikhardinkadun kirjastossa, Kallion kirjastossa ja Pasilan kirjastossa. Myös Kampin kauppakeskuksessa on kirjojen kierrätyspiste lähellä suutari-avain-palvelua.
Opetus- ja kulttuuriministeriöstä vastattiin, että yleisten kirjastojen laatusuositus ei ole enää voimassa. OKM luopui toimialakohtaisesta suosituksesta joitain vuosia sitten. Sen ajantasainen ylläpitäminen ja velvoitettavuuden toteutuminen olisi ollut haasteellista.
Kirjastolain noudattamista ja peruspalveluiden laadun arvioinnista vastaavat Aluehallintovirasto ja OKM.
Kysyjä löysikin itse vastauksen: Kyseessä on Matti Eskon Onko haavetta kaikki vuodelta 1970, http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?ID=3e7a49f3-06fa-4379-b0a6-0fc3…
Tähän kysymykseen osaisivat varmasti vastata vain Janni Hussin vanhemmat. Henkilökohtaisesti uskoisin, että kyse on sattumasta.
Janni-nimi on ollut Suomen nimipäiväkalenterissa vuodesta 2015 ja nimi on Suomessa annettu sadoille henkilöille. Tanskassa Janni-nimisiä on tuhansia ja yleisesti nimeä pidetäänkin tanskalaisena. Nimen alkuperää ei varmasti tiedetä, mutta se voisi juontaa nimistä Johanna, Janika tai Janita.
Lisää tietoa etunimistä löytyy hakemalla verkkokirjastosta hakusanalla etunimet ja vastaavasti sukunimistä hakusanalla sukunimet.
Käytettävissä olevista lähteistä sanaa ei löytynyt. Kannattaa vielä kysyä Kotimaisten kielten keskuksesta https://www.kotus.fi/palvelut/kieli-_ja_nimineuvonta/kielineuvonta
Kirjoja ei tunnu aiheesta kovin runsaasti löytyvän, tässä kuitenkin pari vinkkiä:
CHOUDHURY, S., Parrots, the Illustrated Identifier to over 70 species (London 1997)
Uusi ZOO, osa 5: Linnut (1989).
Molempien saatavuustiedot löytyvät aineistohaku Plussasta.
Verkkomateriaalia sen sijaan löytyy melko mukavasti esim. Google-haulla hakusanalla
"nestor notabilis" (kean tieteell. nimi). Hyvä linkki tuntuisi olevan esim.:
http://www.parrotsociety.org.au/articles/art_044.htm.
Kyseisellä sivulla viitataan teokseen FINGLAND, M., New Zealand Parrots 1-2, jota ei valitettavasti kuitenkaan löydy pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoista eikä Yliopiston kirjastosta.
Lyhyt kuvaus sakilaisista löytyy slangi.net -sivulta http://www.2000.hel.fi/slangi.net/72hissa.html
Samasta osoitteesta löytyvät linkit prof. Heikki Paunosen slangin käyttöä koskeviin artikkeleihin. Paunosen slangisanakirjasta (Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii) on runsaasti lisätietoja ja kirjaviitteitä löydettävissä. Paunosen kirja löytyy useimmista yleisistä kirjastoista Helsingissä. Stadin slangi ry:stä voi vielä ehkä kysyä lisää.
Vantaa suurin yritys liikevaihdoltaan on Tamro. Toimialana Tamrolla on tukkukauppa. Tieto löytyy teoksesta Yritysraportti 2001, toim. Antti Mikkonen, julk.Talouselämä.
