Väestörekisterikeskukseslla on maksullinen osoitepalvelu, josta voi hakea lähes kaikkien Suomessa asuvien henkilöiden tiedot. Se toimii sekä netissä että puhelimitse. Palvelussa voi hakea myös entisillä nimillä, joten tyttönimelläkin pitäisi löytyä henkilön uusi nimi ja osoite. Mikäli henkilö on kieltänyt osoitteensa luovuttamisen, sitä ei saa Väestörekisterikeskuksesta.
Tietoa palvelusta, http://www.vrk.fi/default.aspx?id=87
Osoitepalvelu.net https://www.osoitepalvelu.net/
Tietotekniikka oli käytössä kirjastossa 1980-luvun loppupuolella, kun puolivälissä 80-lukua alkoi atk:n hankinta kirjastoihin. Kirjastot saivat kustantajien tietoja pääasiassa paperimuodossa, erilaiset esitteeta javalintalistat luettiin paperilla. Lainaustietoja käsiteltiin 1980-luvulla tietotekniikan avulla, kun oli reikäkortit ja optisesti luettavat eräpäiväliput.- Kysymyksiisi löytyy lisätietoja mm. näistä kirjoista: Kirjastot ja atk (1986), Suomen yleisten kirjastojen historia (2009), Laakso: Kansanvalistajasta kansalaisten olohuoneeksi(2010), Pappien harrastuksesta moderniksi kirjastoksi: Rovanniemen kirjasto 150 vuotta(2010), Kaisa Sinikaran artikkeli Kirjastot ja verkko kirjassa Kirjasto 2010.
Koivusalon kamariin on sijoitettu mikrofilmien ja -korttien lukulaitteita sekä kaksi nettikonetta ja suomen kielen opiskeluun tarkoitettu Suomioppi-kone. Tila on nimetty seinäjokelaisen Esko Koivusalon mukaan.
Todennäköisesti useimmat linnut, joille on luontevaa myös kävellä, pystyvät liikkumaan myös peruuttaen. Esimerkiksi varislintujen tai lokkien tepastelua seuraava voi huomata niiden tuon tuostakin hypähtävän taaksepäin. Myös kanalinnut, joille maan kuopiminen on jokapäiväistä puuhaa, kykenevät selvästikin ottamaan myös askelia taaksepäin eli peruuttavan. Matoa maasta vetävä rastas ottaa vaivatta askelia taaksepäin saadaksen herkun esiin.
Kokonaan eri asia on, onko linnun kannalta peruuttaminen mielekästä toimintaa eli kyky ja motivaatio ovat eri asioita. Yleensä eläimet pyrkivät etenemään niin, että näkevät liikkumissuunnassa mahdollisesti olevat vaarat. Siksi nämä peruutukset ovat yleensä lyhytaikaisia ja jos tarvitaan pidempää...
Kupittaan Saviosakeyhtiöstä löytyi Suomen tieteellisten kirjastojen yhteisluettelosta Lindasta seuraavat kirjaviitteet: 1) Turku tiiliteollisuuskeskuksena, julkaisija:Kupittaan saviosakeyhtiö, 1946, Kirja on saatavilla Turun yliopiston kirjastosta. 2) Aboa: vuosikirja, osa 53-54/1989-1990 (isbn 9519125914), saatavilla Turun maakuntamuseosta. Lyhyt historiikki (18 riviä) löytyi Otavan isosta tietosanakirjasta vuodelta 1963, osa 4. Helsingin kaupunginkirjastosta löytyy vain Kupittaan saviosakeyhtiön kuvasto keramiikkavalmisteista (isbn 9519632867).
Ainakin kaksi paksua teosta löytyy pääkaupunkiseudun tietokannasta http://www.libplussa.fi/
- Tynjanov, Juri
Nuori Puskin, Helsinki:Tammi 1945. 629 s.
- Lotman, Juri
Puskin, Sankt-Peterburg 1997. 845 s. (venäjänkiel.)
Saatavuuden näet netistä em.osoitteesta ja voit sitten puhelimitse varata haluamasi teoksen.
Lisää elämäkertoja löydät kirjoittamalla asiasana/luokka-hakukenttään Puskin.
Kirjaston käyttösäännöt ovat kirjastokohtaisia. Kokkolan kaupunginkirjaston
käyttösäännöt löytyvät osoitteesta: http://lib.kokkola.fi/
Säännöt löytyvät "Palvelut"-linkin alta.
Tässä suora lainaus käyttösäännöistä:
"Lainaaja on vastuussa lainauskortillaan lainatusta aineistosta. Lainojen palauttamatta jättäminen kolmen palautuskehotuksen jälkeen aiheuttaa lainausoikeuden menetyksen siihen saakka, kunnes lainat on palautettu tai aineisto korvattu kirjaston lähettämän laskelman mukaisesti. Korvaus peritään myös lainassa turmeltuneesta aineistosta. Lainaaja menettää lainausoikeutensa, jos hän on velkaa yli 100 mk tai sen yli."
Kokkolan kaupunginkirjasto-maakuntakirjastossa perittävät maksut ja korvaukset muuttuvat 1.2.2001 alkaen. Sen jälkeen...
Suomalaiset kirjastot eivät maksa kokoelmaansa hankituista kirjoista enempää kuin yksityinen ostaja. Käytännössä ostohinnat ovat halvemmat kuin tavalliselle kuluttajalle, koska kirjastoille myönnetään suurista ostomääristä erilaisia alennuksia. Kirjojen hinnat eivät Suomessa muutenkaan sisällä mitään muodollista tekijänoikeusmaksua. Ne on luonnollisesti sisällytetty kirjan hintaan, mutta eivät ole eriteltävissä millään täsmällisellä tavalla.
Kirjan myyntihinnalla ei ole suoraa yhteyttä tekijänoikeuteen. Tekijänoikeudelliset sopimukset eivät normaalisti määritä kirjan myyntihintaa, vaan ainoastaan tekijän osuuden myyntituloista.
Minkä tahansa kirjaston kirjan saa kopioida yksityiseen käyttöön tekijänoikeuslain 12§:n perusteella. Opiskelu...
Se, ettei tiedotusvälineissä paljasteta henkilöiden oikeita nimiä, perustuu toisaalta Journalistin ohjeisiin, toisaalta niiden taustalla vaikuttavaan yksilönsuojaa koskevaan lainsäädäntöön. Puhuminen "Matista" anonyymin "henkilö A:n" asemesta on nähdäkseni hyvä tapa tähdentää vastaanottajalle sitä, että kyse on todellisesta yksittäisestä ihmisestä eikä vain - mahdollisesti hypoteettisesta - esimerkkitapauksesta. Myös luettavuuden kannalta "Matti" tuntuu paremmalta vaihtoehdolta kuin jäykkä ja kankea "henkilö A".
Lähteet ja kirjallisuutta:
Journalistin ohjeet (https://www.jsn.fi/journalistin_ohjeet/)
Jorma Mäntylä, Journalistin etiikka
Päivi Tillikka, Journalistin sananvapaus
Sari Näre, Julkisuudesta ja intimiteetistä
Timo...
Suomen historian pikkujättiläisen mukaan tieto välitettiin suusta korvaan, eikä tietoon voinut useinkaan luottaa. Tärkeä tiedonjulkistamispaikka oli saarnastuoli, josta luettiin mm. annetut asetukset.
Jouko Vahtolan teoksen Suomen historia : kivikaudesta 2000-luvulle artikkelissa "Kirkko keskellä elämää" kerrotaan jumalanpalveluksen pääkohdan olleen saarna, jonka jälkeen luettiin tärkeät julistukset ja ilmoitukset.
Jukka Kortin kirjassa Mediahistoria kirjoitetaan arkkiveisuista, jotka yleistyivät 1600-luvulla. Arkkiveisut olivat tärkeä suullisen ja kirjallisen viestinnän välimuoto.
Lukutaito perustuikin pitkälti kirkoissa annettuun opetukseen https://kynallakyntajat.finlit.fi/kyn%C3%A4ll%C3%A4-kynt%C3%A4j%C3%A4t-…
Ripillepääsy oli...
Suomen Kuvataiteilijamatrikkeli, joka on hakemisto suomalaisista ja Suomessa työskentelevistä ammattitaiteilijoista, ei tunne Jorma Hietalaa. Keski-kirjastojen aineistotietokannasta ei myöskään löydy häntä käsitteleviä kirjoja. Suosittelen kysymään seuraavaksi taidegallerioista tai Jyväskylän Taiteilijaseurasta.
Vastaavaan kysymykseen on vastattu Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa aiemminkin. Silloisessa vastauksessa on hyviä vinkkejä jatkoselvittelyyn: https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-saisin-tietaa-suomalaisista-taiteilijoista.
Kyseessä on Kai Niemisen nimeämätön runo, joka alkaa juuri noilla riveillä. Runo on kokoelmasta Kiireettä (1977).
Runo on luettavissa myös esimerkiksi antologioista Kaukametsä : suuri suomalainen lukukirja (toim. Hannu Mäkelä, 1994) ja Elämän kaari : valikoima runoja (toim. Kai Sievers, 1982), sekä Kai Niemisen runojen kokoelmasta Se vähä minkä taivasta näkee : runot 1969-1989 (1990).
Alkuperäisen kappaleen on säveltänyt Lionel Newman. Linkki hakutulokseen, Linkki WikipediaanSuomenkielisen Punaista samppanjaa on säveltänyt ja sovittanut Rauno Lehtinen. Linkki Fono.fi musiikkitietokantaan.Linkki hakutulokseen Lapinkirjasto.fi
Sanojen eroa on tosiaan vaikea hahmottaa, mutta yritetään. Netistä löytyy molemmista esimerkkejä, jotka eivät anna täysin loogista ja yksiselitteistä kuvaa sanojen käytöstä.Adjektiivi yhteiskuntapoliittinen löytyy Kielitoimiston sanakirjasta, jossa esimerkkinä on käytetty sanoja yhteiskuntapoliittinen lainsäädäntö. Substantiivina yhteiskuntapolitiikka viittaa Kotuksen sanakirjan mukaan "toimiin, joilla pyritään järjestämään yhteiskunnallisia oloja." Lisäksi sanalla yhteiskuntapolitiikka näyttäisi olevan vielä täsmällisempi merkitys, sillä Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan mukaan se on "soveltava yhteiskuntatiede, joka tutkii hyvinvointivaltioiden rakennetta ja toimintaa sosiaalisten ja ympäristöllisten riskien – kuten...
Wikipedia listaa 33 helsinkiläistä kauppa- tai ostoskeskusta.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:Helsingin_kauppa-_ja_ostoskeskukset
Kauppakeskusyhdistyksen julkaisusta löytyy laajempi lista Suomen kauppa- ja ostoskeskuksista. Se listaa 23 kauppakeskusta ja useita muita ostoskeskuksia.
https://www.kauppakeskusyhdistys.fi/media/kauppakeskusyhdistys_julkaisu…
Tästä vanhemmasta julkaisusta löytyy tietoa myös entisistä ostoskeskuksista:
http://lib.tkk.fi/TIEDE_TEKNOLOGIA/2012/isbn9789526047607.pdf
Rahan arvo määräytyy kuntoluokituksen mukaan. Parhaimman kuntoluokituksen kolikoita löytyy hyvin harvoin, koska rahan pitäisi olla täysin virheetön ja leimakiiltoinen. Vuoden 1901 Nikolai II 5 pennin kolikko on täysin virheettömänä (kuntoluokka 10) 130 euron arvoinen, kuntoluokassa 8 (ei kulumisen jälkiä, pinta ehjä, leimakiiltoinen, ehkä patinoitunut) 5 euron arvoinen ja yleisimmin löydettävässä kuntoluokassa 6 (korkeimmissa kohdissa käsittelyn jälkiä, muuten yksityiskohdat terävät, ei leimakiiltoa) 1 euron arvoinen.Lähteet ja lisätietoaSuomen kolikot ja setelit n. 1400-2023: luettelo arviohintoineen (2023) https://finna.fi/Record/anders.1938176?sid=4783254173Numismaatikon keräilyopas (2018) https://finna.fi/Record/outi.2141493?sid=...
Tinka on tarkoittanut 'riitaa, kiistaa'. Se pohjautuu muinaisnorjan sanaan thinga, josta on johdettu muinaisnorjan ja -ruotsin ting, 'kokous, käräjät'. Nykyruotsin ting on 'olio, esine ja käräjät'; englannissa sana on thing ('asia'), saksassa Ding, ('asia').Muinaisgermaaneilla on ollut kansankokousta tarkoittava sanaan thing. Thingaz ja sen rinnakkaismuoto palautuvat indoeurooppalaisen kantakielen aikaa merkitsevään sanaan téngkos. Veijo Meri on tiivistänyt sanan vaiheet 'ajasta' 'asiaan' seuraavasti: "Ajasta tuli määrättynä aikana pidetyt käräjät ja tarkoitettuaan niitä sana alkoi tarkoittaa asiaa, esinettä, koska käräjillä nimenomaan käsiteltiin asiaa."Meren téngkos-tulkinta, joka kytkee tingan aikaan, on varsin mielenkiintoinen siltä...
V. A. Koskenniemi
Finnish scholar, writer, critic, professor at the University of Turku. One of the most prominent figures in Finnish literary until the breakthrough of modernist writers
in the 1950s. Koskenniemi was born in Oulu. Further information in
http://www.kirjasto.sci.fi/koskenni.htm
Sökmaskinen Metacrawler ger på sökordet interrail en hel del svar från de olika ämnesindexen. De flesta är dock inte relevanta. Två adresser ger ganska matnyttig information, tyvärr endast på engelska och tyska, http://www.interrail.net leder till olika länders databanker, till litteratur och till andra linkar om ämnet. www.interrail-guide.com är en dylik link.
På svenska hittar man närmast från Eureka Sverige, som man når via Helsingfors stadsbiblioteks hemsida - sökning i internet - Puls. De flesta länkarna ger dock personliga erfarenheter av interrail.
Rentoutuskasetteja ja -cd-levyjä voi hakea Porin kaupunginkirjaston Santsi-aineistorekisteristä osoitteesta http://kirjasto.pori.fi/riimi/zgate.dll
seuraavasti: valitse Pikahakusivulta Yhdistelmähaku, asiasanaksi rentoutus ja aineistolajiksi c-kasetti tai cd-levy. Hakutuloksesta näet aineiston saatavuuden.
