Tarkistin HelMet-kirjastojen hankintajärjestelmästä, että kyseistä levyä ei näy siellä, eikä se siten ole ainakaan ihan pian tulossa. Jos haluat, voit jättää levystä hankintaehdotuksen osoitteessa http://www.lib.hel.fi/fi-FI/Palaute/. Se ei suoraan takaa, että levyä varmuudella hankittaisiin, mutta ainakin sen hankkimista kokoelmiin silloin voidaan harkita.
Suomussalmen kirjasto ei valitettavasti kuulu täman Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun vastaajakirjastoihin, joten viestinne ei tätä kautta päädy oikealle taholle. Suosittelenkin, että otatte yhteyttä suoraan Suomussalmen kirjastoon, joko sähköpostitse osoitteella paakirjasto@suomussalmi.fi
tai muulla tavoin. Kirjaston yhteystiedot löytyvät täältä:
http://www.suomussalmi.fi/Resource.phx/sivut/sivut-suomussalmi/kirjasto…
Mikäli kirjastolla ei mainitsemaanne julkaisua ennestään ole, se saattaisi hyvinkin olla tervetullut lisä kokoelmiin.
Kyseeseen tulee lehden numeroiden varaaminen yksi kerrallaan toiseen kirjastoon.
Toistaiseksi voit itse Helmet-verkkokirjastossa varata kerrallaan vain yhden numeron kutakin lehteä. Voit pyytää kirjaston henkilökuntaa tekemään varauksia useammista saman lehden numeroista.
Tämä käy vaikka soittamalla johonkin Helmet-kirjaston toimipisteistä.
Varausmaksua ei mene, koska Demi-lehti kuuluu lasten- ja nuorten osastolle.
Suosittelisin aluksi selaamaan Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokantaa hakusanalla ”kuvakirjat”. http://www.lastenkirjainstituutti.fi/tietokannat/ Saat pitkän hakutuloslistan, joka sisältää kirjallisuutta usealla kielellä.
Myös Helka- ja Melinda-tietokannat sisältävät alan tutkimuskirjallisuutta ja opinnäytetöitä. Voit käyttää esimerkiksi hakusanoja ”kirjallisuudentutkimus” ja ”kuvakirjat”.
Löysin muutaman pro gradun, jotka voisivat kiinnostaa sinua.
Itä-Suomen yliopisto: Honkanen, Maarit. Miten lapset ja aikuiset tulkitsevat lastenkirjallisuutta? Tapaustutkimus elokuvan Muumipeikko ja pyrstötähti sekä A. A. Milnen tarinan Tikrut eivät kiipeä puuhun vastaanotosta.
Tampereen yliopisto: Virtanen, Tarja. Eläväksi haukuttu Kalevala. Mauri...
Mikäli asiakastietoihisi on liitetty sähköpostiosoitteesi, saat tiedon saapuneesta varauksesta sähköpostitse. Mikäli tietoihisi ei ole liitetty sähköpostiosoitetta, tieto varauksen saapumisesta noutokirjastoon tulee kirjeellä.
Voit myös tietysti itse tarkistaa HelMet-verkkokirjastosta omista tiedoistasi, onko varauksesi jo "odottaa noutoa" -tilassa. HelMetin tieto on täysin ajantasainen. Sähköpostiviesti tulee seuraavana aamuna ja kirje vasta muutaman päivän kuluttua siitä, kun varauksesi on käsitelty saapuneeksi noutokirjastoon.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_j…
Runo on nimeltään Laurin saappaat ja sen on kirjoittanut enemmän urheilumiehenä kuin runoilijana tunnettu Lauri "Tahko" Pihkala. Pihkala oli innokas kirjoittaja ja hän tuotti aktiiviuransa aikana melkoisen määrän liikunta-aiheisia tekstejä. Kauko Kare tekee Pihkalan kirjailijanlaadusta eloisasti selkoa kirjassaan Tahko Pihkala, legenda jo eläessään (WSOY, 1975), mutta hänkään ei juuri puutu Tahkon syrjähyppyihin kaunokirjallisuuden puolelle - toteaapa vain, että jos olosuhteet eivät olisi suunnanneet Pihkalan uraa urheiluun, hänestä olisi hyvinkin saattanut tulla vaikkapa runoilija.
Laurin saappaat, harvinainen tyylinäyte Tahko Pihkalan runoilijantyöstä, on ilmestynyt ainakin yhdessä 30- ja 40-luvuilla käytössä olleessa kansakoulun...
Valmista listaa satukirjojen kustantajista en onnistunut löytämään. Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmiin hankittiin vuonna 2016 satu- ja kuvakirjoja seuraavilta kustantajilta.
Arktinen Banaani
Aurinko Kustannus
Bazar
Egmont
Etana Editions
Gummerus
Haamu Kustannus
HD Kustannus
Jalava
Karisto
Kirjalabyrintti (e-kirjoja)
Kunsti Kustannus
Kustannus Mäkelä
Kustannus Oy Pieni Karhu
Kustantamo S&S
Kvaliti
Lasten Keskus
Lector Kustannus
Marketiimi
Minerva
Mini Kustannus
Myllylahti
Nordbooks
N-Y-T-NYT Oy
Otava
Pen & Paper
Päivä
Readme.fi
Sandviks
Sanoma
Satukustannus
Savukeidas
Sitruuna Kustannus
Tactic Publishing
Tammi
Teos
Wickwick
Viisas Elämä
WSOY
Listasta puuttuvat esim. järjestöt ja museot, jotka ovat julkaisseet jonkin omaan...
Sinulla voi olla Helmet-kirjastoissa kerralla enintään 50 varausta.
Helmet http://www.helmet.fi/fi-FI
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_j…
Kyseessä lienee "Usein sitä ennen ajatteli" vuonna 1994 julkaistusta kokoelmasta Päivä kaunistuu illan runoksi. Se sisältyy myös Leinosen koottujen runojen toiseen niteeseen Matka on laulu.
Kielitoimiston sanakirjan mukaan sana on arkikielinen ja tarkoittaa komeaa ja upeaa. Esimerkiksi maisema voi olla hulppea.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/
Kirjaston kokoelmista ja verkosta löytyvistä taiteilijamatrikkeleista löytyi kaksi Miettinen-nimistä kuvataiteilijaa: Olli Miettinen ja Woldemar Miettinen. Valitettavasti emme siis löytäneet taulusi signeeraajaa. Ehkäpä apua löytyisi taide- ja antiikkiliikkeistä.
Kahvilan miehille tiedoksi, että sanalla "pokka" on useita, toisiinsa liittymättömiä merkityksiä ja sen myötä alkuperiä.
Kielitoimiston sanakirja antaa sanalle merkitykset "pokeri" ja "pokerinaama":
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/pokka?searchMode=all
Kaisa Häkkisen Nykysuomen etymologinen sanakirja kertoo, että molemmat sanat on mainittu jo Elias Lönnrotin sanakirjassa 1880, mutta Lönnrotin pokeri merkitsi nyrkkeilyä, ja on mahdollisesti lainaa englannin kielen poker-sanasta sanan alkuperäisemmässä merkityksessä. "Pokka" taas on venäläisperäinen ja merkitsee sivua tai kylkeä.
Kolmas "pokka" on kylä Lapissa, Kitisenlatvalla Koillis-Kittilässä. Suomenkielinen nimi on mukaelma pohjoissaamesta, ja sen pohjana on ollut ...
Mannonen kuuluu samaan nimiperheeseen Mannin, Mannilan ja Mannisen kanssa. Näiden taustalla voisi olla man-aineksen sisältävä sotilasnimi. (Ruots. man ja saksaksi Mann) Nimiä on voinut kulkeutua tänne myös suoraan germaaniselta taholta.(Mann, Manne, Manno, Manck, Mancke) Mannosten lähtösijat ovat Suomenlahden perukassa: Koivistolla, Uudellakirkolla ja Lavansaarella.Nimeä on vanhastaan esiintynyt muuallakin Mannisen rinnalla. Mietoisissa on kylä nimeltään Mannoinen ja Taivassalosta löytyy kantatalo joka on myös ollut nimeltään Mannoinen. (Pirjo Mikkonen: Sukunimet, 2000.)
Kysymykseen ei voi antaa täysin yksiselitteistä vastausta, koska tuulivoimalan hiilijalanjälkeen vaikuttaa merkittävästi voimalan sijainti sekä kohteen tuuliolosuhteet.
Jesse Christensen tulee Tampereen yliopistossa tekemässä kandidaatintyössään Tuulivoiman hyödyntämisen ympäristövaikutukset seuraavaan tulokseen:
”… onshore-voimaloiden [eli maalla sijaitsevan voimalan] hiilijalanjäljet vaihtelevat välillä 3-30 gCO2- ekv/kWh ja offshore-voimaloiden [merellä sijaitsevan voimalan] hiilijalanjäljet välillä 8-28 gCO2-ekv/kWh. Arvot ovat suhteessa toisiinsa hyvinkin vaihtelevia ja tapauskohtaisia…
Hiilijalanjäljen keskiarvoksi saadaan onshore-voimaloille 11,2 gCO2-ekv/kWh ja offshore-voimaloille 16,5 gCO2-ekv/kWh. Keskimäärin offshore-...
Tässä joitakin vinkkejä.
Cousins, Lucy: Maisa sairaalassa
Jennings, Sharon: Franklin sairaalassa (sisältyy myös yhteisniteeseen Mitä kuuluu Franklin? : suuri lastenlukemisto 3)
Portin, Tuula: Roosa sairaalassa
Stenberg, Birgitta: Perttu sairaalassa
Jos yhdyssana on rinnasteinen sisällöltään mutta ei muodoltaan, sen osien välissä ei käytetä yhdysmerkkiä. Oikea muoto on siis angloamerikkalainen. Näin myös esimerkiksi afroaasialainen, indoeurooppalainen ja sosioekonominen.
https://www.kielikello.fi/-/yhdysmerkk-1
Nykysuomen sanakirja antaa "on yks(i) lysti" -fraasille rinnakkaisen muodon "yhtä lysti". Sakari Virkkusen toimittamasta Suomalaisesta fraasikirjasta löytyvä esimerkkilause auttaa ymmärtämään, kuinka alun perin vertailuilmaukseksi tarkoitettu "yhtä lysti" saattaa hyvinkin olla "yhden lystin" taustalla: "'Makslahtelaisille ei näytetty Jääkärin morsianta, mutta makslahtelaiset sanoivat, että yhtä lysti. Melkein vielä lystimpikin' (koska yleisö sai sen sijaan nähdä juopuneen näyttelijäseurueen tappelun). – HS 10.9.1930" Se, että näytelmää ei esitetty, oli "yksi lysti", koska tarjolla oli kuitenkin yksi lysti (ohjelmanumero).
Kirja ilmestyi ensimmäisen klerran 1865, mikä lasketaan kuuluvaksi Viktoriaaniseen aikakauteen (1837-1901). Kirjan katsotaan mullistaneen siihen asti vallinneen moralistisen satuperinteen lastenkirjallisuudessa. Absurdeissa seikkailuissa ei ole minkäänlaista opetusta opetusta – on vain hauskaa leikkiä käytöstavoilla, kielellä ja logiikalla. Tarina on yksi tunnetuimpia viktoriaanisen ajan kirjallisuudessa.Lisätietojahttps://koppa.jyu.fi/avoimet/taiku/kirjallisuuden_aikajana/1800-luku/vi…
