Valitettavasti lainojen uusiminen pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoista ei vielä toistaiseksi onnistu Internetin kautta.
Syynä on kymmenisen vuotta vanha kirjastojärjestelmä, johon ei mm. kustannussyistä johtuen ryhdytä liittämään kyseistä mahdollisuutta. Uuden kirjastojärjestelmän valintaprosessi ja hankinta on par'aikaa käynnissä, mutta sen käyttöön otto vienee vielä noin vuoden verran.
Kun uusi kirjastojärjestelmäotetaan käyttöön (v. 2003?) tulee siinä olemaan mahdollisuus uusia lainat Internetin kautta.
Kirjastokorttia ei saa sotkea. Uusi kortti maksaa aikuisilta 3 e ja lapsilta 2 e.
Kirjastokortti on virallinen asiakirja, joka mahdollistaa kirjaston käytön sääntöjen puitteissa.
HDTV:n nykystandardit ovat 1080i, jolloin vaakaerottelu on 1920 kuvapistettä. HDTV-kuvan voi näyttää myös lomittelemattomana 720p, jolloin erottelukyky on 1280 x 720.
Lisää HDTV:stä Tekniikan Maailma nro 17 ja 10 / 2005.
Sekä Euroopassa, että USA:ssa on vallalla nämä kaksi standardia. Asiaa kannattaa seurata seuraavien kaupallisten toimijoiden sivuilta:
http://www.eicta.org/
http://www.itaa.org/
http://www.atsc.org/
Canal Digital HDVT lähetystekniikasta Suomessa sivulla http://www.canaldigital.fi/templates/generalarticle____6167.aspx
Hankintatoivomuksia voi tehdä Espoon kaupunginkirjaston kotisivulla olevalla hankintatoivomuslomakkeella.
http://www.espoo.fi/kirjastolomakkeet/hankintalomake.htm
Aineistoa, jota on jo ennestään HelMet kirjastoissa ei hankita. Jos ole jättänyt yhteystietosi,ilmoitamme syyn, mikäli aineistoa ei muusta syystä voida hankkia.
Vastaukseksi lainaan suoraan Ritva Sievänen-Allenin kirjaa “Johdatus kirjastotieteeseen ja informatiikkaan” (Otava, 1978): Kirjasto on kulttuurin kypsymisen tuote. Se syntyi silloin, kun yhteiskunta muuttui nomadisesta urbanisoiduksi ja kun graafiset merkinnöt tulivat välttämättömiksi järjestyneiden inhimillisten suhteiden tehokkaan toiminnan kannalta. Ensimmäiset kirjastot olivat ilmeisesti valtion hallinnon, kaupankäynnin ja uskonnollisten yhteisöjen kannalta tärkeiden muistiinpanojen säilytyspaikkoja (s.68).
Nykyään kirjastot toimivat meidän kaikkien huviksi ja hyödyksi, ja kirjastokortti taas on helppo, kätevä ja toimiva väline kirjastonkäytön kontrolloimiseen.
Pagemaker -oppaat löytyvät HelMet-verkkokirjastosta esimerkiksi näin. Kirjoita etusivulla olevaan hakukenttään pagemaker ja klikkaa hae-painiketta ( http://www.helmet.fi/search~S9*fin/X ). Oppaat versioon 7.0 näkyvät heti tuloslistan alussa. Sieltä löytyy mm. kirja Adobe PageMaker 7.0 : classroom in a book (Adobe Press, cop. 2002). Kirjan nimeä klikkaamalla saa näkyviin saatavuustiedot.
Jos tahdot rajata hakua vaikkapa kielen mukaan, kannattaa haku aloittaa valitsemalla etusivulta kohta Tarkenna hakua.
Porsse-kimpan kirjastoista "Ruma sota" toim. Näre & Kirves näyttää saapuneen jo Askolaan. Muihinkin kimpan kirjastoista kirja varmasti tulee piakkoin, koska sen julkaisuaika on ollut lokakuussa.
Kirjastoon hankittavien kirjojen tulo voi joskus kestää pitempään jos kirjastoa vertaa vaikkapa kirjakauppoihin. Kirjat tulevat kirjastoihin Porsse-kimpan alueella usein isommissa erissä kerran viikossa. Tämän jälkeen ne vielä luetteloidaan ennen kuin kirjat päätyvät hyllyyn.
Kannattaa muistaa, että voit aina esittää hankintatoiveen lähimpään kirjastoosi, jos näyttää siltä ettei toivomaasi kirjaa ole hankittu kirjastoon.
Porsse-kimpan kokoelmiin pääset tutustumaan internetin kautta esimerkiksi Porvoon kaupunginkirjaston sivujen kautta: http://...
Verkkomaksaminen ei HelMet-kirjastoilla ole vielä valitettavasti mahdollista, joten maksu hoituu ainoastaan käymällä jossain kirjastoistamme paikan päällä. Verkkomaksamisen mahdollisuutta ollaan HelMet-kirjastossa kuitenkin juuri aktiivisesti kehittämässä.
Freud ei todennäköisesti ole sanatarkasti sanonut tai kirjoittanut kuulemaasi väitettä, mutta toisaalta Freudin julkaistujen teosten laajuus vaihtelee esimerkiksi kielialueittain. Sen sijaan hän on kuuluvasti todennut, että anatomia on kohtalo. Lainauksen löydät esimerkiksi teoksesta
Freud, Sigmund: “The Dissolution of the Oedipal Complex.” On Sexuality. Vol. 7 of Penguin Freud Library. Trans. James Strachey. Ed. Angela Richards. Harmondsworth: Penguin, 1976. 313-322.
Useat tutkijat ovat kiistelleet väitteen oikeellisuudesta ja seurauksista. Jyrkän tulkinnan mukaan Freud ajattelee, että naisen paikka on kotoisissa tehtävissä, kuten neulonnan, taloudenhoidon ja virkkaamisen parissa, joissa nainen parhaiten toteuttaa naiseuttaan. Myös...
Käytössämme oleva NetMot-sanakirjasto ei tunne sanaa yhdyskuntatoimi, mutta sana koulutoimi on käännetty ”school system”. Edelleen system eli systeemi ilmaistaan ”yhteen kuuluvien osien kokonaisuus”
Tällä logiikalla yhdyskuntatoimen voisi kääntää ”community system”.
Uudessa Helmet-Encoressa koritoiminto ei vielä toimi kunnolla. Perinteisen Helmet-haun kautta pitäisi toimia normaalisti. Encore päivitetään uuteen versioon 12.10, jolloin koriin tulee muutoksia /korjauksia.
Helmetin omista tiedoista voi tarkistaa onko varauksen teko onnistunut.
Korjaamo Teatterista vastattiin, että näytelmän Hannah ja rakkaus ensi-ilta oli Korjaamo Teatterissa 18.8.2011. Näytelmää esitettiin lisäksi loppuvuodesta myös Stoassa. Keväällä 2012 näytelmää esitetään Lahden kaupunginteatterissa. Lahden jälkeen näytelmä vierailee Turun kaupunginteatterissa ja Tampereen Työväen Teatterissa. Näillä näkymin ei ole tulossa enää vierailuja pääkaupunkiseudulla.
Kappale löytyy ainakin seuraavista nuottikokoelmista:
Popular piano solos. Book 2, c1979
Movie hits : Level five, c2004
Suuri pop-toivelaulukirja 3, 2007
Ruotsin kielellä tätä kirjaa (alkuteos Love to water my soul) ei näytä löytyvän. Tarkistimme kotimaisten kirjastotietokantojen lisäksi myös ruotsalaisista ja WorldCatista http://www.worldcat.org.
HelMetin aineistohausta, http://www.helmet.fi/fi-FI, löytyy pianopartituuri: Anna Bolena, tragedia lirica in due atti di Felice Romani / Gaetano Donizetti. Kaikkiaan löytyy viisi Donizettin partituuria hakusanalla Anna Boleno. Valitettavasti tällä hetkellä ei ole pääsyä Violaan, Suomen kansallisdiskografiaan, joten en voi tarkistaa, löytyisikö lisää partituureja jostain erikoiskirjastosta.
Suomen kirjastojen yhteystietoja löytyy helpoiten Kirjastot.fi -sivustolta. Sivustolla http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastot/kunnan-ja-kaupunginkirjastot/ on listattu linkit Suomen yleisten kirjastojen kotisivuille. Sivustolla on myös linkit tieteellisten ja erikoiskirjastojen sivuille.
Turun yliopiston pro gradu -työt löytyvät Turun yliopiston kirjastosta. Jos etsit jotain tiettyä, voit hakea gradun nimellä tai tekijän nimellä Volter-tietokannasta https://finna.fi
Heti aluksi täytyy varoittaa, ettemme ole lain tulkitsemisen asiantuntijoita, joten tässä esitetty vastaus on pelkästään maallikon näkemys. Varmempaa tietoa saat laintulkinnan ammattilaisilta.
Nähdäkseni voit ainoastaan pyytää, että ex-vaimosi vaihtaisi sukunimen takaisin aikaisempaan sukunimeen. Osoitteesta https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1985/19850694 löytyvä nimilaki ei anna käsittääkseni mitään mahdollisuutta pakottaa toista vaihtamaan sukunimeään, jos nimi on saatu avioliiton kautta. 24 § tuntee kyllä sukunimen menetetyksi julistamisen, mutta se koskee ainoastaan hakemuksesta saatuja sukunimiä. Avioliiton yhteydessä otettua sukunimeä ei nimittäin tarvitse erikseen hakea, vaan se on pelkkä ilmoitusasia, joten pykälä ei soveltune...
”Emilielle” on varsin harvinainen etunimi, eikä sitä osoitteesta http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1 löytyvän nimipalvelun mukaan ole annettu kuin alle 10 suomalaiselle. Google-haun perusteella nimi ei näyttäisi olevan kovin yleinen muutenkaan. Ehkä juuri harvinaisuuden vuoksi siitä ei löydy mitään tietoa tutkimistani nimikirjoista.
Arvelisin, että nimellä saattaa olla yhteys etunimiin ”Emil” ja ”Emilia”, jotka ovat Kustaa Vilkunan teoksen ”Etunimet” (Otava, 2005) mukaan peräisin latinalaisesta sukunimestä ”Aemilius”. Osoitteesta http://www.behindthename.com/name/emil löytyvän Behind the Name -sivuston mukaan nimi juontuu latinan kielen sanasta ”aemulus” (’kilpailija’). Tämä on kuitenkin vain arvelu, sillä tämän...
