Rudyard Kiplingin runosta "The Female of the Species" (1911) ei valitettavasti ole vakiintunutta suomennosta.
Runon suomennosta on kysytty palvelustamme aikaisemminkin. Aikaisempi vastaus löytyy Kysy kirjastonhoitajalta -palvelusta, jos kirjoittaa hakulaatikkoon esimerkiksi runon nimen.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
Kansallisarkiston ja maakunta-arkistojen yhteinen Vakka-kokoelmatietokanta kertoo naisopistosta seuraavaa:
http://www.narc.fi:8080/VakkaWWW/Selaus.action;jsessionid=487ACE5E5855A…
Hei!
Jyväskylän kaupunginkirjastossa ei ole varastoitu 1979-luvun Suosikkeja. Jyväskylän yliopiston vapaakappalekokoelmassa on Suosikkeja vuodesta 1961 lähtien. Lehtiä ei saa lainaksi, mutta niitä voi pyytää kirjastossa luettaviksi.
Tässä jotain tämän genren kirjoja :
-Bunyan, John : Kristityn vaellus
-Lagerkvist, Pär : Barabbas
-Lewis, C.s. : Velho ja leijona
-Mäkinen, Lauri : Älykkäät kuin käärmeet, viattomat kuin kyyhkyset
-Oksanen, Kimmo : Kasvonsa menettänyt mies
-Rauhala, Pauliina : Taivaslaulu
-Sariola, Jukka : Hyväosainen
-Sariola, Jukka : Ystäväni Seija
-Waltari, Mika : Feliks onnellinen
-Waltari, Mika : Valtakunnan salaisuus
´Suurin osa näistä kirjoista on sivumäärältään kohtuullisia, mikä on hyvin tärkeätä koululaisille kokemukseni mukaan.
Tähän klassiseen kysymykseen tuskin löytyy vastausta mistään lähteestä eikä siitä kannata lähteä kiistelemään lähimmäistensä kanssa. Vakavasti ajatellen voidaan kysymystä lähteä purkamaan kohteen kautta eli mitä on kymmenen: rahaa, vankeuspäiviä, lomaa. Jokaisella on oma, ajasta, materiaalista, toiveista, tilanteesta koostuva mielipiteensä mikä on paljon mistäkin. Myös kysyjän ikä ja elämänkokemus saattavat vaikuttaa koetun paljouden määrään.
Lähettämässäsi kuvassa on parsimiskone, jota on kutsuttu myös parsimalaitteeksi. Kuvan parsimikone lienee 1950- tai -60-luvulta. Alla olevissa linkeissä on kuvat ko. laitteista.
https://finna.fi/Record/hkm.HKMS000005:km0044l8
https://finna.fi/Record/hkm.HKMS000005:km0044lf
Opetus- ja kulttuuriministeriöstä vastattiin, että yleisten kirjastojen laatusuositus ei ole enää voimassa. OKM luopui toimialakohtaisesta suosituksesta joitain vuosia sitten. Sen ajantasainen ylläpitäminen ja velvoitettavuuden toteutuminen olisi ollut haasteellista.
Kirjastolain noudattamista ja peruspalveluiden laadun arvioinnista vastaavat Aluehallintovirasto ja OKM.
Kirjosieppo kuuluu varpuslintuihin. Lasse J. Laine mainitsee kirjassaan Suomen linnut: harrastajan opas, että varpuslinnut munivat munan päivässä, yleensä aamulla (s. 145). Kirjosieppo munii 5-8 munaa (Koskimies, Pertti: Suomen linnut, s. 359).
Oman levykokoelman luettelointiin ja hallintaan on monia ratkaisuja, riippuen siitä kuinka kattavasti levyt täytyy dokumentoida ja mitä tietoja levykokoelmasta pidetään tärkeinä. Seuraavassa muutamia esimerkkejä ilmaisista tai maksuttomista vaihtoehdoista.
Kokoelman hallinnan ja keräilyn näkökulmasta yleisin on varmaan Discogs-verkkopalvelu ja mobiilisovellus. Oman kokoelman ylläpito Discogsin diskografiatiedoilla on helppoa, mutta jos levyn tietoja ei löydy valmiiksi niin uuden julkaisun lisääminen on aika tarkka ja moniosainen prosessi.
https://www.discogs.com/
https://www.discogs.com/app
Taulukko- ja tietokantaohjelmia (Microsoft Excel, Access, Open Office Calc...) voi myös käyttää levykokoelman luetteloimiseen, ja valmiita Excel-...
Paljon ei Vauhkosesta kerro Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet-kirjakaan. Se vahvistaa, että suuri osa nykyisistä Vauhkosista on juuriltaan pieksämäkeläisiä. Varhaisimmat asiakirjamerkinnät Vauhkosista ovat 1500-luvulta Savosta. 1600-luvulta tietoja löytyy myös Pohjois-Karjalasta ja Lounais-Hämeestä.
Nimi on yhdistetty sanaan vauhko, vauhka, joka merkitsee mm. 'arkaa' ja 'riehakasta'; samaa juurta ovat verbit vauhkaa, vauhkata, 'touhuta, kehua, vouhottaa'.
Pekka Simojoen säveltämä ja sanoittama laulu "Minä tahdon" sisältyy nuottiin Simojoki, Pekka: "Juhlien juhla : uuden vuosituhannen lauluja" (Suomen Lähetysseura, 2008; sanat, melodia, sointumerkit). Laulu alkaa: "Nyt on se päivä jota kauan kaipasimme".
Laji-käsitteen määrittely on perin hankalaa. Biologinen laji voidaan määritellä joukoksi, joka ”muodostuu yksilöistä, jotka lisääntyvät tai periaatteessa pystyvät lisääntymään esteettä keskenään ja saamaan lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä”.
https://tieteentermipankki.fi/wiki/Biologia:laji
Tämä määritelmä on kuitenkin suppea. Esimerkiksi useat eri paviaanilajit lisääntyvät keskenään, kuten myös vaikkapa kojootit ja sudet sekä monet eri lintulajit.
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC6980311/
On olemassa myös muita laji-käsitteen määritelmiä. Typologinen laji tarkoittaa joukkoa, joka ”muodostuu yksilöistä, joilla on riittävä määrä tunnistuksessa käyttökelpoisia yhteisiä ominaisuuksia”. Morfologinen laji taas määritellään ”...
Nimet Carmela, Carmelia, Carmelina, Carmelita ja Carmen (joita näkee kirjoitettavan myös K-alkukirjaimella) perustuvat kaikki Palestiinassa sijaitsevan Karmelin vuoren nimeen. Siitä on saanut nimensä myös katolinen karmeliittojen sisaristo. "Karmeliitta" onkin Carmelita-nimen sananmukainen käännös. Yleisemmin Carmel-/Carmen-nimipesyeen voisi tulkita tarkoittavan "tyttöä Karmelin vuorelta". Nimi Karmel puolestaan tulee heprean puutarhaa merkitsevästä sanasta "(hak-)karmel".
Lähteet:
Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja
Aapeli Saarisalo, Raamatun sanakirja
Käytän lähteinä Kotimaisten kielten keskusta että lähdeluettelossa nimettyä kirjallisuutta.
Väinö on itsessään lyhennelmä Väinämöisen nimestä. Väinämöisen kantasana on väinä, leveä, syvä ja tyynesti virtaava joki. Väinö ja Väinämö ovat kansallisromanttisen kauden nimiä, joita on annettu etunimeksi jo 1800-luvulla - Väinämöistä on annettu muutaman kerran etunimeksi, mutta se ei koskaan vakiintunut varsinaiseen käyttöön.
Ilmari/Ilmarinen ovat vanhasta ilma-sanasta johdettu nimi. Mikael Agricolan Psalttarissa vuodelta 1551 mainitaan hämäläisten Ilmarinen-niminen epäjumala. Sanana ilma on esiintynyt Agricolan käyttämänä jo vuonna 1544.
Jouko on liitetty kansanrunojen nimiryhmään, ja on sanottu kehittyneen lyhennelmäksi nimistä Joukahainen...
Sodat ja kriisit ovat muuttaneet passivaatimuksia. Ensimmäisen maailmansodan myötä passiin tuli valokuva, koska pelättiin vakoilijoita. Valokuvaksi tosin kelpasi ensin millainen kuva tahansa yhdistettynä tietoon hiusten ja silmien väristä sekä pituudesta. Passikuva alkoi muistuttamaan nykyisen kaltaista oikeastaan vasta 1960, kun passinkirjoitus siirtyi poliisille.
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/suomen-passiin-alettiin-vaatia-valo…
Lisätietoja passin historiasta Paula Haaran ja Asko Lehmuskallion teoksessa Ruumiin ja dokumenttien kytkökset: Suomen passin historiaa (2020)
https://www.epressi.com/tiedotteet/valokuvaus/suomen-passin-historiaa-k…
Ajokortti tuli autoilijoille pakolliseksi vuonna 1922. Asetus automobiililiikenteestä (...
Jos kirjoitat komediaa, toivon että teet sen kunnioittaen. Kyse on yli 100 000 suomalaisen vakaumuksesta. Lestadiolaisuus on yksi Suomen evankelis-luterilaisen kirkon sisällä toimivista herätysliikkeitä. Vanhoillislestadiolaisuus taas on suurin lestadiolaisen herätysliikkeen suuntauksista. Lestadiolaiset ovat siis luterilaisten seurakuntien jäseniä. Vanhoillislestadiolaisen herätysliike on organisoitunut alueellisiksi rauhanyhdistyksiksi, joita johtaa Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistys ry (SRK). Tämä vaihtuva keskusyhdistys on liikkeen virallinen johto ja yleensä käyttää liikkeen ääntä ulospäin. Sen sivulle oli koottu vanhoillislestadiolaisen uskonkäsityksen keskeisiä asioita : https://www.srk.fi/fi/nain-me-uskomme/...
Hain turkkilaisia kirjailijoita Helmet haulla. Hakusanana turkinkielinen kirjallisuus. Aineisto rajaus kirjat, kielirajaus suomi, alkuteoksen kieli rajaus turkki. Järjestä valinta uusin ensin. Linkki Helmet hakutulokseen
Kuuluisimpina ja käännetyimpinä listalta löytyvät Orhan Pamuk, Kemal, Yashar ja Hikmet, Nazim. Tulokseen mahtuvat myös Somer, Mehmet Murat; Capan, Cevat ; Telli, Ahmed ; Akin, Gülten ; Sennur, Sezer ; Berk, Ilhan; Emre, Yunus; Toptas, Hasan Ali ja Sabahattun, Ali Linkki Helmet hakutulokseen.
Osa kirjailijoista kirjoittaa muulla kielellä kuin turkiksi tai kirja on suomennettu muusta kielestä esim. ranskasta tai englannista....
Piikin ja luvun 25 yhteys juontaa juurensa 25 pennin kolikkoon (1865–1917), josta 1800- ja 1900-lukujen taitteeseen tultaessa oli alettu käyttää nimitystä 'piikki' (joskus myös 'piiki'). Sanakirjojen mukaan esikuvana tässä on ollut ruotsin kruunun kolikkoa (1875–) tarkoittanut slangisana spik. 25-penninen sai suomalaisilta useita kutsumanimiä sen vuoksi, että se oli aikansa käytetyin raha: "Kaksikymmentäviisipenniä on raha, jota käytetään enemmän kuin muita rahoja liikkeessä. Tämän tähden sillä onkin lisänimitys 'suutarinmarkka', 'hilkku' ja 'piikki'." (Mitä 25 pennillä voi saada? – Kansan lehti 8.8.1911)Kaarina Karttunen, Nykyslangin sanakirja Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja. 2, L–P
Pääkaupunkiseudun Plussa-tietokannasta internet-osoite http://www.libplussa.fi löytyy joitakin nimekkeitä, joita Sinun ehkä kannattaa katsoa: Buy this book/ toim. Mica Lava (Routledge 1997), Gareth, Morgan: Images of organization (Sage 1997).
Turun kaupunginkirjaston pääkirjastosta löytyy Bernstein, David: Company image and reality (tämä on pääkaupunkiseudun kirjastoissa vain suomeksi).
Sinun kannattaa lisätä internet-osoitteistoosi Suomen yleisten kirjastojen verkkopalvelut (http://www.kirjastot.fi), josta pääset kiinnostaviin linkkeihin valitsemalla tiedonhaun ja jonkin esitellyistä hakupalveluista. Kirjoita hakutermiksi company image research, niin saat mm. sellaisten firmojen kotisivuja, jotka suorittavat markkinointitutkimuksia....
