Lauseet ovat Johannes Ittenin saksankielisen teoksen Die Kunst der Farbe englanninkielisestä käännöksestä. Suomeksi kirja on käännetty nimellä Värit taiteessa. Suomennoksen johdannossa lauseet on käännetty näin: ”Väri on elämää. Maailma ilman värejä olisi kuollut.(s. 8)" Tässä välissä on muutamia lauseita ja jatko on käännetty näin: "Kuten liekki synnyttää valon, niin valo synnyttää värin. (s. 8)". Tässä välissä on jälleen muuta tekstiä ja kysymäsi viimeinen lause lienee tämä: ”Niin kuin ääni antaa sanalle kirkkaan loiston, niin väri valaisee muodon sielun täyttämällä luonteellaan (s. 8)”.
Ittenin Värit taiteessa -kirjaa on useiden kirjastojen kokoelmissa, mm. Kuopiossa.
Kyseessä on Davis Grubbin jännitysromaani "The Night of the Hunter" (1953), joka on suomennettu nimellä "Yön pahat silmät" (Gummerus, 1972).
Kirjan tarina muistetaan nykyään paremmin Charles Laughtonin ohjaamasta film noir elokuvasta "Räsynukke" (1955), joka perustuu Grubbin teokseen. Elokuvan pääosassa oli Robert Mitchum: http://en.wikipedia.org/wiki/The_Night_of_the_Hunter_%28film%29
Teoksen päähenkilö on papiksi tekeytynyt rikollinen Harry Powell, joka himoitsee entisen vankitoverinsa rahakätköä. Teoksen juonessa hyvän ja pahan, uskonnon ja synnin teemat kietoutuvat kiehtovalla tavalla. Tätä dualismia heijastaa Powellin sormiin kirjoitetut sanat: "Love" ja "Hate".
Suomeksi Bengt Pohjaselta on julkaistu seuraavat kirjat:
- Jopparikuninkaan poika
- Väylänvarren trilogia: osat 1, 2 ja 3
- Saksan tuli polttaa : kertomus Lapin sodasta
- Helvetin peräseinällä : samalla leirillä kuin Solzenitsyn
- Suloinen Jeesus : biografia, legenda, kertomus
- Huutavan ääni
- Särjetty ikoni : kuunnelma
- Poikkinaitu : kuunnelma
- Konin hinta
- Korpelan enkelit
- Kolmen kyynärän Jumalat
- Kristalliarkki
- Lyykeri
- Lumi kätkee kasvonsa huutoon : runoja
Tornion kirjastoon on hankittu kaikki muut kirjat paitsi kaksi kuunnelmaa: Särjetty ikoni ja Poikkinaitu. Lapin kirjaston aineistohausta näet, ovatko kirjat hyllyssä vai lainassa:
http://intro.rovaniemi.fi/Lappi?formid=find2&sesid=1202474035
Keittiökalusteiden rakentamisesta ja asennuksesta löytyy tietoa mm. seuraavista kirjoista: Corbett, Stephen: Suuri puutyökirja: käytännön käsikirja kotinikkareille (2004), Haxell, Philip: Nikkaroi kotiisi kaapit ja hyllyt (2005), Kuokkanen, Esko: Teen kodin kalusteet ((1995), Malin, Anne: Toimiva keittiö (2004) sekä Rakennustieto Oy:n julkaisusta Keittiön remontti (2008). Ohjeita löytyy myös lehdistä, mm. Tee itse –lehden numeroista 15/2005 (keittiöliite), 15/2007 s. 40-47 ja 18/2008 s. 16-21. Kaikki edellä mainitut kirjat ja lehdet löytyvät Kuopion kaupunginkirjaston kokoelmasta. Lisää kirjallisuutta voi hakea kirjaston verkkokirjastosta osoitteesta http://kirjasto.kuopio.fi/ . Tarkennetussa haussa voi etsiä aineistoa esim. asiasanoilla...
Kotkan kirjastossa on pari kirjaa, joista löytyy tietoa mm. rottinkihuonekalujen punonnasta:
- Tunberg Britta, Huonekaluja kunnostamaan (2002)
- Fredlund Jane, Kunnosta itse huonekalusi (2000)
Uskon kyseessä olleen Ison Britannian (Royal Navy) alus HMS Swiftsure. Alus esiintyy mm. tässä kuvasarjassa vuodelta 1952:
http://photo.net/photodb/folder?folder_id=777514
HMS Swiftsure saattoi Edinburghin herttuan aluksen Helsinkiin vierailulle. Löysin vierailusta tämän maininnan (jutun lopussa):
http://www.guardian.co.uk/sport/1952/jul/27/athensolympics2004.olympicg…
Hiipivässä haamussa on kysymys kilpailusta, jossa joukkueiden tulee itse ratkaista tehtävät. Emme halua kysymyksiin vastaamalla pilata reilua kilpailua.
Koulutusnetistä löytyvän tilaston mukaan (http://www.koulutusnetti.fi/files/amk_koulutustarjontas2012_cs.pdf) Tampereen ammattikorkeakoulussa ei vuonna 2011 alkanut lainkaan ensihoidon koulutusohjelmaa. Vuonna 2010 ensihoitoa opiskelemaan haki 1321 henkilöä, joista ensisijaisesti 527. Hyväksyttyjä oli 36. (http://www.koulutusnetti.fi/files/s2010_nuoret_ohjelmittain.xls) Vuonna 2012 aloituspaikkoja on 22.
Etsimäsi kohta Jane Austenin teoksesta "Järki ja tunteet" kuuluu Aune Brotheruksen suomentamana näin: "Hän oli ymmärtäväinen ja älykäs, mutta kiihkeä kaikessa. Hänen surullaan ja ilollaan ei ollut mitään rajaa."
Muita suomennoksia tästä klassikosta ei ole.
https://finna.fi
http://www.pemberley.com/etext/SandS/chapter1.htm
Austen Jane: Järki ja tunteet (WSOY,2011)
Nettikaupoista kirjaa ei ainakaan suoraan näyttänyt löytyvän. Huuto.netissä osoitteessa http://www.huuto.net kirjaa näyttää olleen jossakin vaiheessa myynnissä, joten sitä kannattaisi seurailla, jos kirja vaikka tulisi uudelleen myyntiin siellä.
Antikvariaateissa kirjaa saattaisi olla, sillä kaikki antikvariaatit eivät laita ainakaan kaikkia myymiään kirjojaan nettiin näkyville. Silloin tosin ei taida auttaa juuri muu kuin soitella tai lähettää sähköpostia eri antikvariaatteihin. Niitä löytyy esimerkiksi osoitteista http://www.tie.to/antikvariaatit/, http://www.antikvariaatit.net/sivutsuomi/jasenliikkeemme.html ja http://www.antikka.net/antikka.asp.
Kyseessä voi olla Marjatta Kurenniemen Leenan sininen päivä (1975).
Aivan täysin tuntomerkit eivät täsmää, mutta Rillikka-lehmän ja sen
vasikan hoivaaminen ovat juonen kannalta keskeisiä.
Aira Kuurinmaan Leikisti (1978) taitaakin olla tarkoittamasi teos.
Siinä Mervi-tyttö hoitaa Kultasuu-vasikkaa ja juhannustakin vietetään.
Hei,
Gdanskin kaupungista ei valitettavasti löydy suomeksi matkaoppaita HelMet.fi:stä.
Suomenkielisiä Puolan matkaoppaita on pääkaupunkiseudun kokoelmissa muun muassa
Päivi Erosen Puola : Itämeren rannoilta Tatran vuorille (http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1806128__Spuola%20matkaopp…), jossa Gdanskista on muutama sivu. Tätä opasta on sekä Sellossa että Myyrmäessä tällä hetkellä hyllyssä.
Lisäksi Ari Taipaleen Pitkin poikin Puolaa -oppaassa on kymmenisen sivua Gdanskista. Tätä kirjaa on tällä hetkellä Sellossa hyllyssä.
Viola-tietokannan mukaan tämä Bernice Petkeren sävellys "Lullaby of the leaves" on levytetty Suomessa instrumentaalina sekä alkuperäisellä nimellä että nimellä "Metsän kehtolaulu". Tyylilaji vaihtelee rautalangasta jazziin. Yhtään laulettua versiota ei löytynyt, ei ainakaan virallisesti julkaistuna versiona.
Vuonna 1932 sävellettyyn lauluun on kyllä olemassa Joseph Youngin tekemät sanat, mutta näyttää siis siltä, että kukaan ei meillä ole lähtenyt sitä suomentamaan.
Heikki Poroila
Pikaisella Googletuksella löytyy esim. Kirjastot.fi hankeosuudesta
Lohjan kirjaston
http://hankkeet.kirjastot.fi/hanke/kirjastopolkua-pitkin-uudet-opetus-j…
sekä Seinäjoen/Nurmon kirjaston hankkeet.
http://docplayer.fi/599149-Seinajoen-kirjaston-ja-paivahoidon-yhteistyo… Jälkimmäinen jopa kokonaisuudessaan.
Myös Helmet kirjastoissa tehdään yhteistyötä päiväkotien kanssa.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Lapset/Kasvattajille/Palvelut_paivakodeille(…
Lisätietoa saat varmaan ottamalla yhteyttä näihin kirjastoihin.
Kommentoikaa, jos tiedätte jonkin muun kirjaston tekevän suunnitelmallista yhteistyötä varhaiskasvatuksen kanssa.
Suomenkielinen Sonetteja Lauralle on valikoima Petrarcan Canzionere-teoksesta eikä se sisällä kaikkia alkuperäiskokoelman runoja. Valitettavasti sonetti 126 on yksi niistä, joita siihen ei ole otettu mukaan. En onnistunut löytämään sitä myöskään eri antologioissa julkaistujen yksittäisten Petrarca-suomennosten joukosta.
Aiheesta löytyy artikkeleita:
Me tulemme taas! : suomalainen elokuva menestyy nyt loistavasti
(Kotiliesi 1999, nro 3, sivu 22-23, 25)
Suomalaisen elokuvan lumo / teksti Jyrki Jantunen ja Silja Lanas Cavada (Suomen kuvalehti 1999, nro 16, sivu 49-71)
Suomalaisen elokuvan menestys ja itseymmärrys
(Peili 1999, nro 1, sivu 26)
Kukoistuskausia (Suomen kuvalehti 1999, nro 20, sivu 80-81)
Rillumarei ja Rukajärven häjyt, eli, Loppuiko suomifilmin kriisi?
(Kritiikin uutiset 1999, nro 2, sivu 8-10)
Tuottaja Marko Röhr: Menestyselokuvan tekijöillä on kyky kertoa tarinoita (Hiidenkivi 1999, nro 6, sivu 28)
Kotimaiset elokuvat nousussa (E-S 1999-01-12)
Mikäli Sinulla mahdollisuss saapua kirjastoon, kirjasta "Ulkomaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita / toim. Niklas Bengtsson ja Tittamari Marttinen Kirjastopalvelu, Helsinki, 1997, 176 s." löydät hänestä hyvän esittelyn. JOs sen sijaan haluat pitäytyä verkkotiedossa, voit aloittaa seuraavista suomenkielisistä linkeistä:
http://www.roi-mlk.fi/koskenkyla/dahl2.htm
http://www.edu.espoo.fi/~matilda/kuuk984.htm
Osoitteessa http://www.helsinginsanomat.fi/uutiset/juttu.asp?id=20000128ku21&pvm=20…
on kirjallisuusarvostelu hänen kirjastaan.
Englanniksi tietoa löydät m. sivuilta:
http://www.roalddahlfans.com/
http://pages.prodigy.com/psykobrain1/roald_main.htm
sekä etsimällä osoitteesta http://www.britannica.com/
Ihmisen karvoitukseen liittyviä asioita on ansiokkaasti pohdiskellut kirjoituksissaan esimerkiksi brittiläinen eläintieteilijä Desmond Morris. Osa niistä on suomeksikin saatavilla ja mitä suurimmassa määrin suositeltavia tutustumiskohteita aiheesta - ja ihmiseläimestä ylipäänsä - kiinnostuneille. Esimerkiksi Alaston apina ja Eläin nimeltä ihminen sisältävät hyvinkin viisaita huomioita karvoituksestamme - ja sen puutteesta.
Karvattomuudellemme Morris etsii perinteisestä evoluutionäkemyksestä poikkeavaa vaihtoehtoista selitystä tarkastelemalla teoriaa meressä alkuperänsä saaneesta ihmisestä, jonka keksi ensimmäisenä meribiologi Alister Hardy. Sen mukaan alkuperäinen maa-apina oli viidakon jätettyään ja ennen muuttumistaan...
