Oletan että hakemasi Myrskyluodon Maija on tämä kuusiosainen televisiosarja vuodelta 1975. Tämä sarja löytyy HelMet kirjastojärjestelmästä ja on varattavissa. Sarja on jaettu kolmeksi erilliseksi videokasetiksi ja ne täytyy varata jokainen erikseen. Varauksen voitte tehdä missä tahansa pääkaupunkiseudun HelMet kirjastossa tai nettisivuillamme osoitteessa www.helmet.fi
Olen itsekin nähnyt Virpi Suutarin ohjaaman elokuvan. Kuva-aineiston alkuperä on paras selvittää suoraan ohjaajalta tai tuotantoyhtiöstä,
tuottaja on Cilla Werning. Elokuvassa ei paikallisten mukaan näyttänyt olevan mitään "uutta aineistoa" vaan kuvat ovat Tornionjokivarresta ja still-valokuvia. Mikä on tämä "etelän media"?
30-40 -luvuilla saksan kieli oli arvostetussa asemassa ja nuoret käyttivät varmasti kaiken kielitaitonsa minkä itsestään irti saivat, ja vähän ylikin - saihan tulkki maallista hyvää ja arvonantoa. Muistelmia tuolta ajalta:
Erkki Hiilivirta. Putkiruutia. Poikajuttuja saksalaisvuosilta, 1999
Erkki Saraste. Lapsena ja koulupoikana Rovaniemen kauppalassa, 2002
ja Marianne Junila historiantutkimus Kotirintaman aseveljeyttä,...
Hei!
Löydät tietoa P.C. Castin tuotannosta mm. Ringshadow-sivustolta: http://fi.risingshadow.net/library?action=author&author_id=2069
ja wikipediasta: http://fi.wikipedia.org/wiki/P._C._Cast
Yön talo -sarjaa saa kirjastoista mutta Partholon-sarja on Harlequin-kustantamon julkaisema ja niitä ei yleensä hankita kirjastoihin.
Paimion kaupunginkirjastoon on tulossa vuoden 2012 puolella digitointilaite. Kannattaa seurata kirjaston kotisivun ajankohtaista-palstaa http://www.paimionkirjasto.fi/
Tätä kymmenisen vuotta sitten cd-levynä julkaistua äänitettä löytyy vielä joistakin kirjastoista. Jos levyä ei ole omassa lähikirjastossa, voi sen tilata kaukolainaksi.
Kysymiäsi teoksia ei valitettavasti löydy Suomen kirjastojen
tietokannoista. Ulkomaisisten kirjastojen tietokantoja on osoitteessa: http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastot/ulkomaiset/.
Verkosta löytyy vapaa digitoitu versio teoksesta vuodelta 1853. http://archive.org/stream/gliecatommiti00unkngoog#page/n7/mode/1up
Ja kirja löytyy WorldCat -luettelosta:
Hecatommithi, overo Cento Novelle.
by Giovanni Battista Giraldi Cinthio
Book, Language: Italian, Publisher: Venetia, 1608.
Sijainti: National Library of Scotland
University of Cambridge
University of Edinburgh, Main Library
Sukunimi Mehtäläinen on peräisin Suomen itäisten murteiden alueelta. Itäisissa murteissa mehtä tarkoittaa yleiskielen metsää. (Lähde: Mikkonen ja Paikkala, Sukunimet, 2000)
Kovin yleinen nimi se ei ole. Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan Suomessa on tai on ollut 173 Mehtäläinen-sukunimistä henkilöä:
http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Isänsä jalkapallokentältä hakeva Kaarina-tyttö esiintyy Bengt Anderbergin kirjassa Satu pienen pienestä tytöstä (Lasten parhaat kirjat, 1994). Kuvitus on Jan Mogensenin.
Saimme Tampereen kaupunginkirjastosta seuraavan vastauksen:
Laulu on nimeltään Papper och bark ja sen on säveltänyt ja sanoittanut Pasi Hiihtola, esittäjä on Sås och Kopp. Nuottikin näyttää olevan olemassa: Sås och Kopp: Orden runt med Sås och Kopp.
Piikatytön laulu alkaa juuri näillä sanoilla. Se löytyy esim. nuotista Suuri kansanlaulukirja : 500 suomalaista kansanlaulua (Warner/Chappell Music Finland, 1996).
Kirjaa ei ole pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa (ei suom. eikä ruots.).
Ruotsinkielinen löytyy Eduskunnan kirjastosta ja Kouvolan kaupunginkirjastosta
Idström, Torsten
Anteckningar om Strömfors bruk förr och nu / Torsten Idström. - Lovisa :
[s.n.], 1950. - 27 s. ; 8:o
Suomenkielinen löytyy Eduskunnan kirjastosta, Museoviraston kirjastosta sekä Kouvolan kaupunginkirjastosta
Idström, Torsten
Strömforsin tehtaat sanoin ja kuvin / Torsten Idström ; alkuperäisteoksesta
vapaasti suom. Olavi Wiias. - Loviisa : Strömfors, 1950. - 15 s. ; 8:o
Anders Allardtin Strömfors socken -historiikista voi ehkä myös saada tietoa. Saatavuuden voit tarkistaa Plussasta (http://www.libplussa.fi)
Kyllä, tavallisen CD-äänikirjan pystyy siirtämään MP3-soittimelle. CD-levyn sisältö täytyy vain muuttaa sähköiseen MP3-muotoon esimerkiksi CD-asemalla varustetulla tietokoneella. Sitten MP3-muotoon muunnetut tiedostot ladataan soittimeen.
Metallitöiden harrastuspohjainen kurssitarjonta näyttää olevan vähissä. Espoosta sitä ei näytä nettihaun valossa olevan tarjolla ollenkaan työväenopistossakaan, mutta Helsingissä kuitenkin löytyy tammikuussa ainakin yksi työväenopiston kurssi tammikuun puolivälissä. Seuraavan linkin kautta näet ne tulevat kurssit joilla on tilaa pääkaupukiseudulla. Huomaathan, että vastaussivuja on kaksi ja esim. 15.1.2020 alkavat kurssit näet sivulla 2. https://ilmonet.fi/#fi/search/txt=metalli/com=3,6,5,4,7/notfull=1
Kyseessä on Poikien seikkailukirjasto, jota julkaistiin wikipedian (https://fi.scoutwiki.org) mukaan vuosina 1925-1960. Julkaisija oli Otava. https://fi.scoutwiki.org/Poikien_Seikkailukirjasto
Sarjaan voi tutustua esim Kirjasammon (https://www.kirjasampo.fi/) kautta: https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/poikien%20seikkailukirjasto
Kirjoista on tarkat tiedot ja usein tiivistelmätkin myös Lastenkirjainstituutin (https://lastenkirjainstituutti.fi/) Onnet-tietokannassa:
https://prettylib.erikoiskirjastot.fi/lib4/src?DATABASE=6&PBFORMTYPE=01001&PROFILESET=SNK2&MAX=50&DEPARTMENT=0&LOCATIONID=10%2C1%2C9&FREETEXT=poikien+seikkailukirjasto&Hae=Hae&MULTISRC=4&MULTITEXT=&MULTISRC=5&MULTITEXT=&...
Ylivoimaisesti suosituinta vegetarismi on Intiassa: yli kolmannes väestöstä on kasvissyöjiä.
https://www.worldatlas.com/articles/countries-with-the-highest-rates-of-vegetarianism.html
Aivan yhtä helppoa ei ole nimetä maata, jossa kasvissyöjiä on vähiten. Vahva ehdokas sellaiseksi on Mongolia: siellä kasvissyöjien määrä on hädin tuskin 1% väestöstä. Sielläkin, tosin, vegetarismin suosio on jonkin verran lisääntynyt viime vuosina. Huomattavaa kuitenkin on, että Mongoliassa kasvikset ja hedelmät ovat pääosin tuontitavaraa Kiinasta. Lihakarjaa mongolialaiset sitä vastoin kasvatettavat runsaasti: maassa on jokaista asukasta kohti 14 tuotantoeläintä; eniten syödään vuohen ja lampaan lihaa.
https://www.panoramicjourneys.com/Know...
Historiallisia nuortenromaaneja löytyy monenlaisia. Kysymyksessä mainitun L.M. Montgomeryn Anna-sarjan ohella sama kirjailija on kirjoittanut myös lyhyemmän Runotyttö-sarjan. Salainen puutarha ja Pikku prinsessa viittaavat myös kiinnostukseen klassikkokirjoja kohtaan, joten Louisa M. Alcottin Pikku naisia jatko-osineen sopisi myös.
Kotimaisia historiallisia nuortenromaaneja ovat mm. 1950-luvulle sijoittuva Rauha S. Virtasen Selja-sarjan kirjat. Maijaliisa Dieckmann on kirjoittanut eri aikakausiin sijoittuvia yksittäisiä nuortenromaaneja sekä todellisiin henkilöihin pohjautuvia romaaneja. Myös Raili Mikkanen on kirjoittanut todellisisiin henkilöihin pohjautuvia kirjoja, joista viimeisin on vuonna 2023 julkaistu Haluan näytellä!...
Helmet-kirjastojen alueeseen kuuluvat Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen. Helmet-kirjastokortti ei siis käy Keravalla, joka kuuluu Kirkes-kirjastojen alueelle. Keravan (sekä Järvenpään, Mäntsälän ja Tuusulan) kirjastoa käyttääksesi tarvitset Kirkes-kirjastokortin.
Asian perinpohjaiseksi selvittämiseksi kannattaa tutustua Foucault'n teokseen Tarkkailla ja rangaista. Jos taas tiivis yhteenveto riittää, esimerkiksi Jarkko Tontin Rikostutkimus-julkaisussa vuonna 1998 ilmestynyt artikkeli 'Tieto, valta ja kontrollipolitiikka - Michel Foucault'n ajatusten tarkastelua' tarjoaa hyvän johdatuksen aiheeseen: "Mikrotason valtamekanismit, esim. vankilan, mielisairaalan ja klinikan kaltaisissa laitoksissa syntyneet valtasuhteet ovat perusta, joihin suuret valtastrategiat nojautuvat, vaikkakin joskus esiintyy myös vastakkaista liikettä. Foucault’n suosikkiesimerkki tästä kehityksestä on panoptikon, vankiloissa, sairaaloissa, armeijoissa ja tehtaissa kehitetty ja sovellettu valtaverkosto, jossa yksi tai muutama...