Pamin sivuilta löytyy Palkkatutkimus 2004 - yhteenvetoa http://www.pam.fi/mp/db/file_library/x/IMG/12921/file/palkkatut04tiivi… . Elinkeinoelämän keskusliiton EK palkkatilastosivulta http://www.ek.fi/ek_suomeksi/tyoelama/palkat/palkkatilastot.php löytyy Palkkatilastokatsaus 2005, jossa on myös myyjien palkka.
On olemassa ainakin seuraava teokset:
"Iloinen 50-luku :purkkaa, unelmia ja sotakorvauksia" /[tekstit: Kai Linnilä ... et al.]Helsinki] :Tammi,2003.
"Elämää kaupungissa: muistikuvia asumisesta Helsingin keskustassa: lapsuuden- ja nuoruudenkuvauksia sotienjälkeiseltä ajalta keskustasta, Kaartinkaupungista ja osasta Kamppia."
Julk. Helsingin Kaupunginmuseo 1998
Suomela, Helena: "Fredan ja Roban kulmasta"
Julk. Helsinki : Tammi, 2005
Linnankivi, Marja
"Töölön tyttö : helsinkiläistytön muistelmia lapsuudesta ja nuoruudesta 1930-1950-luvuilla"
Julk. Helsinki : Tammi, 2003
"Minun kaupunkini: tunnetut suomalaiset kertovat Helsingistä" toim.Jeannette Björkqvist, Staffan Bruun ja Göran Ek. Julk. Schildt, 2000
"Täältä tulee nuoriso! :1950-79."...
Suomalaisen kirjallisuuden luettelosta, Fennica-tietokannasta tekijähaulla Runeberg, Johan Ludvig (1804-1877) tulee esiin yli 800 teosta ja tekijähaulla Topelius, Zacharias (1818-1898) yli 1000 teosta. Mukana on tietenkin myös kaikki käännökset.
Ks. Fennica: https://finna.fi .
Runebergin alkuperäisistä teoksista voisi mainita:
Dikter, 1830- ja 1840-luvulta
Elgskyttare, 1832, 1850, useita painoksia
Fänrik Ståls sånger 1-2, 1861, useita painoksia eri vuosilta
Idyll och epigram, 1887
Julqvällen : en dikt i tre sånger, 1841 (Julkvällen, 1898)
Kung Fjalar: en dikt i fem sånger, 1844
jne.
Topeliuksen teoksista mainittakoon:
Boken om vårt land, 13.uppl. 1916
Dagböcker, ilmestyneet 1900-luvun alussa
Dramatiska dikter, 1903
Efter femtio år :...
Erilaisista kansanparannuksista on olemassa paljon kirjoja.Kalevalaisesta kansanparannuksesta löytyy tietoja esim. seuraavista kirjoista: Kansanparannus eilen ja tänään (1987), Rytkölä, Heikki, Kainuun ja Karjalan parantaja (1998), Santavuori, Risto, Loitsu:Kalevalan avain (2001), Kansa parantaa (1983).
Ranuan kirjasto ei ole mukana Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa. Kannattaa kysyä uusinnasta suoraan kirjastosta. Ainakaan kirjaston Karpalo-tietokannan mukaan siitä ei ole varauksia.
http://www.ranua.fi/Etusivu/Palveluhakemisto/Kirjasto/Yhteystiedot_ja_a…
http://ranua.kirjas.to/
Tieto kannettavista tietokoneista löytyy Turun kaupunginkirjaston sivulta kohdasta Asiakkaana kirjastossa ja siellä otsikon Turun kaupunginkirjaston työasemat -alta.
Suoraan siihen pääsee osoitteessa http://www.turku.fi/Public/default.aspx?contentid=1740
Kannettavia tietokoneita saa lainaksi pääkirjaston uutistorilla lainauskorttia ja kuvallista henkilötodistusta vastaan.
Laina-aika on kaksi tuntia.
Järjestyksenvalvontakoulutusta antavat poliisilaitokset, jotkut ammatilliset oppilaitokset, sekä sellaiset järjestyksenvalvojakouluttajat, joilla on voimassaoleva sisäasiaministeriön myöntämä lupa. http://www.poliisi.fi/poliisi/home.nsf/pages/0654D8844A1C1150C2256BC300…
Poliisihallituksen internet-sivuilta löytyy lista hyväksytyistä järjestyksenvalvojakouluttajista. http://www.poliisihallitus.fi/poliisi/hallitus/home.nsf/pages/1A477D516…
En löytänyt listaa Turussa järjestettävistä kursseista, mutta internethaun perusteella niitä on useampia. Syksyllä 2011 järjestyksenvalvojan koulutuksen ehtii saada ainakin seuraavissa paikoissa:
Turun AKK https://www.turunakk.fi/display/WWWKOULUTUKSET/Turvallisuusala#/384
Työväen sivistysliitto TSL Turku...
Tarkoitatko DVD:tä ”Seilissä”, joka kertoo Vartiaisen levyn tekemisestä ja sisältää konserttitaltiointeja? Näyttää valitettavasti siltä, ettei tuota DVD:tä ole tällä hetkellä missään Suomen kirjastossa, vaikka se on kaupoissa myytävänä. Kirjastot tarvitsevat DVD-levyille erityisen lainauslisenssin, jotta niitä voi laillisesta lainata asiakkaille. Saattaa hyvinkin olla, ettei julkaisijalta ole tuota lisenssiä toistaiseksi herunut, koska ainakaan HelMet-kirjastojen hankintajärjestelmästäkään Vartiaisen DVD:tä ei löydy.
Kaukopalvelusta vastattiin kysymykseesi näin:
Helsingin kaupunginkirjasto tilaa kyllä kaukolainoja myös Englannista. Britanniassa kaukopalvelu on täysin keskitetty ja kaikki tilaukset osoitetaan British Libraryn kaukopalveluyksikköön. Sen hankintapolitiikka painottuu sellaisiin teoksiin, joilla on merkitystä tieteellisen tutkimuksen kannalta, joten kaunokirjallisuutta ja etenkin nuorten kirjoja on siellä vain rajatusti. Jos kirja on julkaistu Britanniassa, Br. Libraryn paikannuspalvelu ohjaa tilauksen eteenpäin sellaiseen kirjastoon, joka mahdollisesti voi toimittaa kaukolainan. Mutta nämäkin kaukopalvelukirjastot toimivat yleensä yliopistokirjastoina ja kokoelmat muodostuvat yliopistojen tarpeiden mukaan.
Voit tehdä kaukolainapyynnön...
Aikataulu löytyy Helsingin kaupunginkirjaston sivuilta (Kirjastot ja aukioloajat > Kirjastoauto > Aikataulut):
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjastoauto/aikataulut/
Ihan fyysisessä mielessä ”Villanpehmee, taskunlämmin” on ohut kirjanen, jossa on 78 sivua. Sen runot on jaoteltu kuuteen roomalaisilla numeroilla merkittyyn osaan. Osassa runoista on otsikko, osassa ei. Mitallisia runoja ei näyttäisi olevan, mutta joissakin on loppusointuja.
Takakansitekstissä runoissa sanotaan olevan yksityiskohtien herkkyyttä. Sen sanotaan lomittuvan ”rämäkkä-äänisten taistelulaulujen, kansan balladien kanssa”. Runoutta hyvin tunteva kollegani luonnehti runokirjan olevan karhea, karu ja jopa ankea sekä melankolinen. Runoissa on hänen mukaansa mukana politiikkaa, jolloin niitä luultavasti ymmärtää parhaiten ilmestymisajan polittisia kuvioita tunteva. Runoissa on tunnelmapaloja, mutta niissä kuvataan myös elämää Suomessa.
Hei,
Gdanskin kaupungista ei valitettavasti löydy suomeksi matkaoppaita HelMet.fi:stä.
Suomenkielisiä Puolan matkaoppaita on pääkaupunkiseudun kokoelmissa muun muassa
Päivi Erosen Puola : Itämeren rannoilta Tatran vuorille (http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1806128__Spuola%20matkaopp…), jossa Gdanskista on muutama sivu. Tätä opasta on sekä Sellossa että Myyrmäessä tällä hetkellä hyllyssä.
Lisäksi Ari Taipaleen Pitkin poikin Puolaa -oppaassa on kymmenisen sivua Gdanskista. Tätä kirjaa on tällä hetkellä Sellossa hyllyssä.
Kuvauksesi sopisi amerikkalaisen Gerald Greenin teokseen Parantajat. Se tosin ilmestyi suomeksi vuonna 1980, mutta alkuteos ilmestyi vuotta aikaisemmin.
Kirjasammossa (ks. linkki alla) on lyhyt aikalaisarvio teoksesta sekä kuva kirjan kannesta, joka täsmää kuvaukseesi. Teoksen suosioon lienee vaikuttanut Greenin edellinen teos Polttouhrit, joka ilmestyi suomeksi vuonna 1978.
Mikäli Parantajat on etsimäsi kirja ja jos haluat lukea sen uudelleen, niin Helmet-kirjastojen Pasilan varastossa sitä näyttää olevan pari kappaletta lainattavissa.
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_8949#.WFD3RWC7pPM
http://www.helmet.fi/fi-FI
Valmista listaa satukirjojen kustantajista en onnistunut löytämään. Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmiin hankittiin vuonna 2016 satu- ja kuvakirjoja seuraavilta kustantajilta.
Arktinen Banaani
Aurinko Kustannus
Bazar
Egmont
Etana Editions
Gummerus
Haamu Kustannus
HD Kustannus
Jalava
Karisto
Kirjalabyrintti (e-kirjoja)
Kunsti Kustannus
Kustannus Mäkelä
Kustannus Oy Pieni Karhu
Kustantamo S&S
Kvaliti
Lasten Keskus
Lector Kustannus
Marketiimi
Minerva
Mini Kustannus
Myllylahti
Nordbooks
N-Y-T-NYT Oy
Otava
Pen & Paper
Päivä
Readme.fi
Sandviks
Sanoma
Satukustannus
Savukeidas
Sitruuna Kustannus
Tactic Publishing
Tammi
Teos
Wickwick
Viisas Elämä
WSOY
Listasta puuttuvat esim. järjestöt ja museot, jotka ovat julkaisseet jonkin omaan...
Lähdetietojen mukaan 1620-luvulla Suomessa alettiin kerätä henkilöveroa ja sitä kutsuttiin aluksi myllytullimanttaaliveroksi. Manttaalikomissaarit keräsivät sekä henkilöveroa että pitivät henkikirjoja / henkiluetteloja. Reilut sata vuotta myöhemmin tätä työtä ryhtyivät suorittamaan kihlakunnankirjurit ja sen jälkeen toimi siirtyi henkikirjoittajille.
(Lähde Maankäyttö-lehti 2 / 2013 s. 26), http://www.maankaytto.fi/arkisto/mk213/mk213_1644_kokkonen.pdf
Mikäli haluat luettavaksesi koko artikkelin, ota yhteys Maankäyttölehteen, linkissä yhteystiedot http://www.maankaytto.fi/yhteys.htm
Myös eri kirjalähteissä löytyy tietoa maatullikomissaarin tehtävästä. Edellä mainitun lähteen eli lehtikirjoituksen lopussa näkyvät kirjalähteet....
Valitettavasti Hyrynsalmen ala-asteella ei näytä olevan internetissä kotisivuja, mutta ehkä voit ottaa yhteyttä kuntaan ja kysyä asiaa sieltä. Kunnan kotisivut löytyvät osoitteessa: http://www.hyrynsalmi.fi
Kaloilla on hyvin kehittynyt tuntoaisti. Sekä orvaskedessä että verinahassa on tuhansia kosketukselle herkkiä hermopäitä kaikkialla ruumiissa. Kaloja myös kutittaa. Kutiseva kala poukkoilee ja sätkyttelee holtittomasti ja yrittää hangata itseään mitä tahansa alustaa vasten. Pitkästä sutjakkuudesta saattaa olla hyötyä: made, ankerias, kivinilkka ja siloneula pystynevät raapimaan itseään pyrstöllään.
Lähteet:
Juha Laaksonen, Käsiä pesevä kärpänen : 365 havaintoa luonnosta
Hannu Lehtonen & Markku Varjo, Suomen ja Pohjolan kalat
Ammattiarmeijoiden palvelusajat ja niihin tehtävät sopimukset ovat todella pidempiä verrattuna esimerkiksi Suomen asevelvollisuuteen perustuvaan armeijaan. Taustalla on useampiakin syitä.
Merkittävä osa ammattiarmeijoiden pidemmästä palvelusajasta perustuu monesti valmiuden ylläpitämiseen. Ulkopuoliselle tämä saattaa näyttäytyä herkästi "tyhjäkäyntinä", mutta todellisuudessa ammattiarmeija säilyttää välittömän toimintakykynsä jatkuvasti. Syvän rauhan aikana tämä sisältää kuitenkin myös säännöllistä harjoittelua. Ammattiarmeijoissa uutta henkilöstöä tulee sisään ja vanhaa lähtee pois, jolloin sykli on jatkuvaa ja palveluksessa on aina riittävä määrä toimintakykyisiä joukkoja. Esimerkiksi Suomen kaltaista mallia kahdesta...
Kausikortteja on Helmet alueella kolmeen kohteeseen.
Tapiolan sinfoniettan konsertteihin, Torpan poikien ja Westend indianssien matseihin. (Löytyvät haulla "Kausikortti esine") https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Skausikortti%20esine%20PQ%3D%3D__Orightresult__U?lang=fin&suite=cobalt
Vastaanotto on ollut innostunutta eli kortit ovat yleensä aina lainassa ja asiakkaat kyselevät niitä kovasti.
Useampi orkesteri, teatteri ja joukkue voisi tietysti innostua vielä tarjoamaan omia kausikorttejaan.
Espoossa tosin on vaihtoehto kausikorttien lainaamiselle. Se on kaikukortti.
"Kaikukortilla voi hankkia maksuttomia pääsylippuja esimerkiksi festivaaleille, teatteriin tai konsertteihin. Kaikukortti on henkilökohtainen eikä se...