Tampereen kaupunginkirjastossa on luokassa 90.52 runsaasti erilaista kirjallisuutta vanhoista rahoista, niiden keräilystä ja keräilyarvosta. Kirjallisuutta on lainausosastolla, käsikirjastossa sekä varastossa. Käsikirjastossa on käytettävissä hyviä tietosanakirjoja, joista saa myös hyvää tietoa plooturahoista. Otavan Ison Tietosanakirjan mukaan plooturahaa (myös neliöraha, klippinki, levyraha, ruots, plåtmynt) on lyöty Ruotsissa vuosina 1644-1776. Kokonaistuotanto oli noin 42 000 taaleria (44 000 tonnia).
Verkossa osoitteessa http://www.koillissanomat.fi/arkisto/uutiset0300/plootut/plootut.html löytyy myös uutinen plooturahasta ja sellaisen löytymisestä. Museovirastosta osataan varmasti kertoa tarkemmin plooturahojen arvosta ja siitä...
Hei,
Kirjoja voit hakea pääkaupunkiseudun Plussa-tietokannasta http://www.libplussa.fi . Valitse asiasanaksi syömishäiriöt ja rajaa kieleksi suomi. Saatavuustiedoista näet, mitkä teokset ovat saatavilla ja voit ottaa puhelimitse yhteyttä ko. kirjastoihin.
Kirjastojen asiakaspäätteillä pystyt myös selaamaan tietokantoja, esim. korkeakoulujen Linnea-tietokantaa, Fennica-kansallisbibliografiaa Aleksi-artikkelitietokantaa ja Terveystieteiden keskuskirjaston Medic-tietokantaa. Opastusta näiden tietokantojen käyttöön saat kirjastosta.
Hämeenlinnan kirjaston Makupalat on myös hyvä tiedonhakupaikka. Sivulla http://www.htk.fi/kirjasto/makup/sairas2b.htm on joukko syömishäiriölinkkejä. Joskus taas kannattaa hakea tietoa vain kirjoittamalla hakusana...
Eduskunnan kirjasto ei valitettavasti voi vastata juridisiin kysymyksiin lakien sisällön osalta vaan toimii juridisen kirjallisuuden kirjastona.
Mikäli haluatte tarkempaa tietoa kysymykseenne pyydämme kääntymään oikeusaputoimiston tai lakimiehen puoleen.
Suomen lainsäädäntö on kansalaisten vapaasti selattavissa internetissä osoitteessa http://www.finlex.fi.
Finlex-tietokantaa voi käyttää mm. lähimmässä kirjastossa.
Tuusulan kaupunginkirjastossa ei näytä olevan Harry Pottereita italian kielellä. Helsingin kaupunginkirjastossa on muutama, niiden tiedot voit tarkistaa Helmet-aineistotietokannasta, http://www.helmet.fi . Hae esim. sanahausta aiheella Potter Harry ja kielen rajaus italia. Jos et pääse itse kirjastoon lainaamaan teoksia, voit kysellä lähikirjastostasi kaukolainamahdollisuuksista.
Tietoa Leena Landerista löytyy esimerkiksi suomalaisten kirjastojen ylläpitämästä kirjallisuusverkkopalvelusta, Kirjasammosta: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_12317596284036
Myös googlaamalla kirjailijan nimellä, löydät lukuisia haastatteluja eri lehdistä.
Yle Areenasta löytyy myös dokumentti Leena Landerista Ammatti: kirjailija - sarjassa: https://areena.yle.fi/1-2096015
Meillä on aiheeseen liittyen useampia kirjoja esim. Lillrank: Keskeneräinen potilas : terveydenhuollon tuotanonohjaus sekä Terveys ja johtaminen : terveyshallintotiede terveydenhuollon työyhteisöissä. Voisit tulla käymään pääkirjaston luonnontieteet- ja tekniikkaosastolla, jossa sinulle voidaan tehdä laajempi haku aiheesta. Katsoin myös Vaasan yliopiston kirjaston Tritonian aineistotietokantaa ja sieltä löytyi kaksi tutkimusta aiheesta. Toinen on väitöskirja, Kinnunen: terveyskeskuksen organisaatiokulttuuri ja toinen pro gradu-työ, Nykänen: Keskijohdon asema terveyskeskusorganisaatiossa. Aiheesta on tehty muitakin opinnäytteitä eri puolilla Suomea ja näitä voi yrittää halutessasi kaukolainata.
Aleksi-tietokannan avulla löytyy neulonta tai ompeluohjeita Baby Born -nuken vaatteille mm. seuraavista lehdistä:
1)Joulu on punainen : neulo pukinkonttiin lämpimät lahjat läheisillesi, Moda 2007, nro 6, sivu 54-57, 105-107
2)Ulkoiluasu Baby Bornille, Moda 2007, nro 5, sivu 75, 105
3)Baby Bornin somat kesäasut, Moda 2007, nro 4, sivu 36-37, 90-91
4)Keittiöpyyhkeiden uudet tehtävät, Suuri käsityölehti 2007, nro 6-7, sivu 42-45
5)Kevätmekko ja rannekoru Baby Bornille, Moda 2007, nro 3, sivu 73, 108
6)Minit sporttituulella, Suuri käsityölehti 2007, nro 4, sivu 12-13, 58
7)Toivotut nukenvaatteet, Suuri käsityölehti 2006, nro 9, sivu 22, 66
8)Tähtineuleissa on talven taikaa, Suuri käsityölehti 2006, nro 1, sivu 34-37, 71-73
9)Pehmeät...
Liekehtivät vuodet eivät ole kirjasarja. Kirjaa on julkaistu yhtenä sidoksena ja kahtena sidoksena. Yhtenä sidoksena se käsittää yli 700 sivua. Catherina Cooksonilla on kyllä myös olemassa kirjasarjoja, mutta tämä ei siis kuulu niihin.
Suomenkielistä kirjallisuutta maisemapienoismallien rakentamisesta ei ole kovin paljon tarjolla. Joissakin pienoismallikirjoissa aihetta sivutaan: esim. Timo Nyyssösen Pienoismallirakentajan käsikirjassa (Multikustannus, 2007) käsitellään dioraamoja ja maisemia. Vaikka teemana ovatkin lähinnä sota-aiheiset pienoismallit, materiaaleista ja työtavoista kirjasta saanee joitakin vinkkejä.
Suomenkielinen cd-rom-levy aiheesta sen sijaan löytyy: Uusi pienoismalliharrastajan tietopaketti (1998) käsittelee yhtenä aiheena myös maisemapienoismallia.
Pienoismalli-lehdessä on julkaistu vuosien varrella myös maiseman rakentamiseen liittyviä artikkeleita.
Englanninkielisiä teoksia aiheesta:
Gray, Freida: Making miniature gardens (1999)
Schleicher,...
On suomennettu: näytelmän suomensi Paavo Cajander ja se ilmestyi ensimmäisen kerran 1911. Näytelmä sisältyy myös William Shakespearen Koottujen draamojen neljänteen osaan (WSOY, 1950) ja William Shakespearen draamojen 9 osaan (1944).
Kirjastot eivät järjestä suomen kielen kursseja. Porvoossa esim. Edupoli järjestää näitä kursseja maahanmuuttajille. Kansalaisopistot järjestävät eri kielten kursseja. Voit tíedustella maahanmuuttopalveluista maahanmuuttajille suunnatuista kursseista:
http://www.porvoo.fi/fi/palvelut/perhe-_ja_sosiaalipalvelut
Postiosoite: Taidetehtaankatu 4 C 06100 Porvoo
Voisikohan kyseessä olla Harry Harrisonin nuorille suunnattu scifiromaani Avaruuslääkäri? Alkuteos on ilmestynyt vuonna 1970 ja suomennos 1988 Jalavan kustantamana. Siinä avaruusalus Johannes Kepleriin törmää meteori, ja onnettomuudessa menehtyy suuri osa miehistöstä. Ensimmäisellä avaruusmatkallaan oleva aluksen lääkäri joutuu ottamaan kapteenin roolin.
Teoksen kansi on nähtävissä esim. Risingshadow.fin sivuilla: http://www.risingshadow.fi/library/book/286-avaruuslaakari.
Hei, ja kiitos kysymyksestäsi! Helsingin kaupungin nuorten 16-17-vuotiaiden kesätyöhaku ja Siisti kesä! -hankkeen haku alkaa 6.3.2017 ja päättyy 17.3.2017 klo 16. Tätä kautta voit hakea myös kaupunginkirjastoon kesätöihin.
Täältä löydät lisää tietoa: http://www.hel.fi/www/rekry/fi/Kesatyot/nuortenhaku/
Tekijänoikeuslaki ei säätele teoksen kohteena olemista eli fiktiivisen teoksen saa aina luoda. Valokuvat ovat erikoinen teosten ryhmä, koska ihminen voi päätyä kuvaan tahtomattaan ja tietämättään. Aikaisemmin asiaan ei suuremmin kiinnitetty huomiota, mutta internet on muuttanut tilannetta. Tekijänoikeuslaki ei kuitenkaan asiasta mitään totea.
Kuitenkin esimerkiksi nykyinen henkilötietolaki (http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990523) rinnastaa valokuvan henkilötietoihin ja suojelee erityisesti alaikäisiä. Lähtökohtana pidetään yleensä, että jos kuva on otettu julkisella paikalla, sen kohteilta ei tarvitse pyytää erillistä lupaa. Yksityisyyden piirissä otettujen valokuvien osalta on syytä noudattaa nyrkkisääntöä, jonka mukaan...
Valitettavasti Vaasan kirjastosta lainattuja kirjoja ei voi palauttaa Seinäjoelle.
Seinäjoen pääkirjastosta löytyy sarjan ensimmäinen osa Harry Potter och de vises sten. Voit pyytää sarjan muita osia kaukolainaksi Seinäjoen kirjastoon, tällöin voit myös palauttaa kirjat Seinäjoelle.
Täältä löydät lisätietoa kaukolainauksesta:
https://kirjasto.seinajoki.fi/asiointi/kaukolainat/
Kotimaan kaukolaina maksaa 5 euroa.
Ihmisen karvoitukseen liittyviä asioita on ansiokkaasti pohdiskellut kirjoituksissaan esimerkiksi brittiläinen eläintieteilijä Desmond Morris. Osa niistä on suomeksikin saatavilla ja mitä suurimmassa määrin suositeltavia tutustumiskohteita aiheesta - ja ihmiseläimestä ylipäänsä - kiinnostuneille. Esimerkiksi Alaston apina ja Eläin nimeltä ihminen sisältävät hyvinkin viisaita huomioita karvoituksestamme - ja sen puutteesta.
Karvattomuudellemme Morris etsii perinteisestä evoluutionäkemyksestä poikkeavaa vaihtoehtoista selitystä tarkastelemalla teoriaa meressä alkuperänsä saaneesta ihmisestä, jonka keksi ensimmäisenä meribiologi Alister Hardy. Sen mukaan alkuperäinen maa-apina oli viidakon jätettyään ja ennen muuttumistaan...
Sukunimeä Loisa on esiintynyt Karjalassa, Antreassa, Luumäellä, Lemillä, Savitaipaleella ja Valkealassa. Nimen alkuperä on kuitenkin epäselvä. Luultavasti nimi tulee Ludvig-nimen muodoista, esimerkiksi nimestä Louis. Naisen nimi Louisa on muuntunut kansan suussa muotoon Loisa tai Luisa.
Asutusnimissä Loisela, Loisila ja Loisio ovat tulleet todennäköisesti sanasta loinen. Tämä selitys ei kuitenkaan sovi sukunimeen Loisa.
Mikkonen, Pirjo: Sukunimet (Otava, 2000)
Viimeinen suomeksi julkaistu tietosanakirjasarja oli 8-osainen Factum, jota julkaistiin vuosina 2003-2005. Uusin ruotsinkielinen on Uppslagsverket Finland, jonka viimeinen osa ilmestyi vuonna 2007.
Yksittäisiä tietosanakirjoja ilmestyy vieläkin, etenkin lapsille (esimerkiksi Koululaisen pikkujättiläinen, 2019 ja Koululaisen suuri ensyklopedia, 2014).
