Kansalaisen käsikirjasta www.opas.vn.fi löytyy hakusanalla työttömyysturva useampia aiheeseen liittyviä sivuja. Esimerkiksi osoitteessa http://www.vn.fi/stm/suomi/vao/tty/tt-sivu.htm. Kelan sivuilla
http://www.kela.fi kannattaa varmaan myös käydä. Kirjoja aiheesta voit etsiä kirjaston Plussa-tietokannasta http://www.libplussa.fi. Asiasanalla työttömyysturva löytyy useita teoksia uutuusjärjestyksessä. Saatavuustiedoista näet missä kirjastoissa teokset ovat paikalla. Kirjastossa voit myös pyytää artikkelihaun aiheesta.
Ihmisen karvoitukseen liittyviä asioita on ansiokkaasti pohdiskellut kirjoituksissaan esimerkiksi brittiläinen eläintieteilijä Desmond Morris. Osa niistä on suomeksikin saatavilla ja mitä suurimmassa määrin suositeltavia tutustumiskohteita aiheesta - ja ihmiseläimestä ylipäänsä - kiinnostuneille. Esimerkiksi Alaston apina ja Eläin nimeltä ihminen sisältävät hyvinkin viisaita huomioita karvoituksestamme - ja sen puutteesta.
Karvattomuudellemme Morris etsii perinteisestä evoluutionäkemyksestä poikkeavaa vaihtoehtoista selitystä tarkastelemalla teoriaa meressä alkuperänsä saaneesta ihmisestä, jonka keksi ensimmäisenä meribiologi Alister Hardy. Sen mukaan alkuperäinen maa-apina oli viidakon jätettyään ja ennen muuttumistaan...
Kyseessä on suomalainen kansanruno, jonka syntyvuosi ei ole tiedossa:
Piu, pau, papin kello,
apulaisen aisakello,
Kivijärven kirkonkello,
lukkarin lesken lehmänkello,
talonpojan taskukello,
Markkulan Heikin hevosenkello,
vallesmannin vellikello,
Turun kirkon tornikello.
Kysymys oli haastava ja jouduin pyytämään ammattitaitoisten kollegoiden apua SKS:n kirjastosta ja Lastenkirjallisuusinstituutin kirjastosta. Tässä vastauksia:
Vaikuttaa tosiaan siltä, että Poika ja pohjatuuli (WSOY, 1947) on vanhin julkaisu, jossa Roineen kirjoittama versio sadusta Kolme toivomusta on julkaistu. Kirjan lopussa sisällysluettelosivulla on merkintä lähteestä: "Lähde: Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kansanrunousarkisto." En ylipäätään löytänyt sitä vanhempia suomenkielisiä julkaisuja, joihin satu sisältyisi. Lyhyessä sadussa ukko ja akka majoittavat Pyhän Pietarin mökkiinsä, joka lahjoittaa heille kiitokseksi kolme toivomusta. Akka toivoo makkaraa ja ukko toivoo makkarat akan nenään. En ylipäätään löytänyt sitä...
Sanalla karkku on monta merkitystä. Yksi merkityksistä on Suomen murteiden sanakirjan mukaan "sillan t. laiturin tms. pilarina toimiva hirsikehikko, sillan arkku.". Muitakin merkityksia on, mutta tämä lienee merkitys Volter Kilven käyttämänä. Sana on tai on ollut käytössä Sauvossa ja Varsinais-Suomen ylämaalla.
http://kaino.kotus.fi/sms/?p=searchresults
"Laulu kuulle" ("An den Mond" tai "Guter Mond, du gehst so stille") on alun perin saksalainen kansanlaulu, johon löysin kolme suomenkielistä sanoitusta. Etsimäsi sanoituksen on tehnyt Sauvo Puhtila. Muistamasi kohta on laulun toisen säkeistön alusta. Ensimmäinen säkeistö alkaa: "Sinä kuu, kun saat niin hiljaa mennä pilveen piilohon". Tässä suomenkielisessä versiossa on kaksi säkeistöä. Se sisältyy esimerkiksi "Suuren toivelaulukirjan" 1. osaan.
Erkki Ainamon tekemä suomenkielinen versio on myös nimeltään "Laulu kuulle". Se alkaa: "Kunnon kuu, sa hiivit hiljaa iltapilven verkkohon". Säkeistöjä on kolme. Tämä versio sisältyy esimerkiksi nuottiin "102 kitaralaulua" (Fazerin musiikkikauppa, 1950, useita painoksia).
Reino Järvisen...
Helmet-kirjastojen kokoelmissa on muutama albanian kielen sanakirja, joissa toisena kielenä on suomi. Alla olevista linkeistä aukeavat tarkemmat tiedot näistä sanakirjoista ja niiden saatavuudesta Helmet-kirjastoissa.
Suomi-albania-suomi : taskusanakirja
Shqip-Finlandisht-Shqip : fjalor = Albania-suomi-albania : sanakirja
Lisäksi on olemassa myös kolmekielinen keskustelusanakirja:
Cross-reference conversation & terminological dictionary : Albanian-Finnish-English
Armon tähti on marraskuussa 2023 julkaistu joululaulu, jonka on säveltänyt Maiju Oja ja sanoittanut Jouko Peltonen. Kappaleen esittävät Jepa Lambert ja Lenni-Kalle Taipale. Valitettavasti siihen ei löytynyt nuotteja.
Lähteenä käytetty sivua stt-info.fi.
Internet-osoitteen http://www.kirjastot.fi kautta pääset etsimään itsellesi sopivaa aineistoa. Klikkaamalla kohdasta tieteelliset kirjastot ja seuraavaksi yliopistokirjastot pääset esimerkiksi Helsingin Yliopiston HELKA-tietokantaan (http://wwls.lib.helsinki.fi). Valitse kohta asiasanahaku ja kirjoita 'remote sensing'. Heidän kokoelmassaan on myös 1990-luvulla painettuja teoksia aiheesta.
Varmasti myös Teknisen Korkeakoulun kirjastossa on alan teoksia. Pääkaupunkiseudun ulkopuolella sijaitsevien kirjastojen aineistoa voit saada kaukolainaksi lähikirjastosi kautta.
Asiakastyytyväisyysjohtamisesta löytyy varsinaisesti vain Timo Ropen ja Jouni Pölläsen kirja Asiakastyytyväisyysjohtaminen. Aihetta sivuavia kirjoja voi etsiä myös esim. kirjoittamalla Plussa-aineistohakuun, http://www.libplussa.fi/ asiasanoiksi asiakkaat johtaminen.
Hyvä yleisteos tuntuisi olevan Yleiskatsaus paperiteollisuuteen, jonka on julkaissut Metsäteollisuuden Työnantajaliitto sarjassa Puusta paperiin. Samassa sarjassa on julkaistu muutakin kysymykseen liittyvää aineistoa.
Teosten saatavuustiedot voi tarkistaa Porin kaupunginkirjaston Riimi-aineistorekisteristä osoitteessa http://kirjasto.pori.fi/riimi/zgate.dll?
Valitse Pikahaku-ikkunasta hakutermiksi Sarjan päänimeke; hakusanaksi käy sarjan nimi Puusta paperiin. Hakutuloksesta käy selville teosten saatavuus.
Kirjastossa voi käyttää myös erilaisia tietokantoja tiedonhakuun; esim. tieteellisten kirjastojen yhteisluettelo Linda sekä artikkelitietokanta Aleksi.
Internetistä kannattaa katsoa Makupalojen nettilinkit osoitteessa http://www.makupalat...
Seuraavista yhteisöistä saat tietoa ravitsemus- ja matkailualasta.
Suomen Hotelli- ja Ravintolaliitto http://www.shr.fi/
Matkailualan edistämiskeskus MEK http://www.mek.fi
Belgian luolista ei löytynyt kirjallisuutta, mutta Internetistä löytyy kyllä tietoja tästä asiasta, ja etenkin seuraavasta linkistä voi olla apua: http://www.showcaves.com/english/be/index.html
Hakusanoilla CAVES BELGIUM saa esimerkiksi Googlen avulla paljon muitakin linkkejä.
Mainituista kolmesta luolasta ei löytynyt tietoja Internetistäkään. Belgian luonnonhistoriallisessa museossa lienee sikäläisistä luolista perillä olevia henkilöitä, ja tästä osoitteesta pääsee käsiksi heidän yhteystietoihinsa:
http://www.naturalsciences.be/
Maailmankaikkeus: tähtitieteen vuosikirja ilmestyy vuosittain. Sen saapumista kirjastoihin lainattavaksi voi seurata kirjastojen aineistotietokannasta, pääkaupunkiseutu http://www.helmet.fi ja muut esim. monihausta http://monihaku.kirjastot.fi .
Mary Higgins Clarkista löytyy valitettavan vähän elämäkertatietoja suomen kielellä. Teoksessa ”Ulkomaisia nykydekkarikirjailijoita 2”, 2001 ss. 17-21 on muutaman sivun esittely kirjailijasta. Aleksi –tietokannasta löytyy pari Ruumiin kulttuuri –lehden kirjailijaa koskevaa artikkelia:
Toivola, Lea : ”Noin miellyttävän miehen on pakostakin oltava valehtelija” : Joy Fielding ja Mary Higgins Clark naisten pelkojen tulkkeina.
- Ruumiin kulttuuri 2000 : 1 s. 22-28, 55
Kettunen, Keijo : Päähenkilöinä uhrit : Clark ja Yorke etsivät arkipäivän pimeitä puolia
- Ruumiin kulttuuri 1990 : 4 s. 42-43, 63
Lisäksi kirjastosta löytyy Simo Sjöblomin Mary H. Clark –bibliografia 1980-1999, mutta siihenkään ei sisälly elämäkerrallisia tietoja. Siinä on...
Väitöskirjoja voisit yrittää hakea Suomen kansallisbibliografiasta, Fennicasta. http://finna.fi
Jos haet väitöskirjoja tietyltä alalta, katso myös kyseisen laitoksen verkkosivuilta. Useimpien laitosten osalta mainitaan toistaiseksi vain tekijä ja työn otsikko mutta joidenkin kohdalta on saatavilla myös työn tiivistelmä.
Ohjelmassa mainittiin Pentti Saarikosken entisen vaimon Tuula-Liina Variksen teos Kilpikonna ja olkimarsalkka. WSOY 1994. ISBN 9510195928
Teoksesta on otettu useita painoksia, vuoden 1999 pokkaripainoksen ISBN on 9510240346 ja vuoden 2003 isotekstisen painoksen ISBN on 9510280100.
Myös Saarikosken leski Mia Berner on kirjoittanut muistelmateoksen PS : merkintöjä suruvuodelta. Tammi, 1986 (PS : anteckningar från ett sorgeår. Rabén & Sjögren, 1985)
Muita Saarikoskea käsitteleviä teoksia löytyy Helmet aineistotietokannasta: https://helmet.finna.fi tai yhteistietokannasta Finna.fi, https://finna.fi, Kannattaa käyttää aihehakua ja kirjoittaa asiasanaksi Saarikoski Pentti.
Tuomioistuimet on Suomessa jaettu kahteen päälinjaan: yleisiin tuomioistuimiin ja hallintotuomioistuimiin. Hallintotuomioistuimia ovat korkein hallinto-oikeus ja kahdeksan hallinto-oikeutta.
Hallinto-oikeuden päätökseen tyytymätön osapuoli voi yleensä valittaa siitä korkeimmalle hallinto-oikeudelle.
Lisätietoja löydät seuraavista osoitteista:
http://www.oikeus.fi/
http://www.om.fi/3892.htm
Valitse Helmetissä sanahaku ja kirjoita hakulauseeksi ruokaohjeet or matrecept. Näin saat uutuusjärjestyksessä keittokirjat kaikilla kielillä. Viitteitä löytyy 4291 kappaletta, mukana on myös muissa pääkaupunkiseudun kirjastoissa olevia teoksia. Halutessasi voit rajata kielen ja kirjaston mukaan.
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=ruokaohjeet+or+matrecept&m=&l=…
Katso vielä hakuohjeita sivulta http://www.helmet.fi/screens/help_fin.html#hakuohjeita
Kanavien taajuudet vaihtelevat vastaanottotavan, kanavanippujen ja alueiden mukaan. Kaapeliverkoissakin taajuudet vaihtelevat verkon mukaan.
Digitaalisen antenniverkon taajuudet:
http://www.digitv.fi/sivu.asp?path=1;8224
Lisää aiheesta:
http://www.mintc.fi/scripts/cgiip.exe/WService=lvm/cm/pub/showdoc.p?doc…
Lisää tietoa kanavista vapaassa tietosanakirjassa:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Televisio
