Välitimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle. Ehkäpä joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi! Ilmoitamme heti mikäli vain saamme sieltä vastauksen!
Vai muistaisikohan joku palvelumme seuraajista kyseistä runoa?
Leimaverolaki 665/1943 löytyy Finlexistä kokotekstinä http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1943/19430662
Lain mukaan oikeuden tuomiosta maksettiin leimaveroa 40 mk/sivu ja lisäleima 700 mk. Avioerohan tuli voimaan tuomioistuimen päätöksellä.
Etsitty kirja voisi olla unkarilaisen Ferenc Karinthyn Epepe (Librum, 1982). Se on kertomus professori Budaista, joka on matkalla Budapestistä Helsinkiin ottaakseen osaa kansainväliseen kongressiin. Erehdyksessä hän nousee väärään koneeseen ja joutuu maahan, jossa kukaan ei ymmärrä häntä eikä professorikaan tunne sen enempää maata kuin sen kieltä. Aluksi vähäiseltä näyttänyt erehdys muodostuu pulmalliseksi: rahat loppuvat, mikään johtolanka ei paljasta outoa ympäristöä eikä professorilla ole mahdollisuutta matkustaa kotiin.
Kirja päättyy siihen, kun professori Budai lähtee seuraamaan lammesta virtaavaa vettä pienen laskuojan reunaa pitkin: "Hitaasti virtaava, matala ja kapea oli tämäkin vesi, kahdella askelella sen poikki olisi voinut...
Rudyard Kiplingin runosta "The Female of the Species" (1911) ei valitettavasti ole vakiintunutta suomennosta.
Runon suomennosta on kysytty palvelustamme aikaisemminkin. Aikaisempi vastaus löytyy Kysy kirjastonhoitajalta -palvelusta, jos kirjoittaa hakulaatikkoon esimerkiksi runon nimen.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
Jokaisen sähköpostin käyttöohjeet löytyvät postilaatikosta. Asetuksissa on yleensä tarjolla (Posti)suodattimia, joiden avulla voi esimerkiksi lajitella, poistaa sekä torjua saapuvia sähköposteja.
Sähköpostien käyttöohjeita löytyy myös googlaamalla. Esimerkiksi Suomi24:n käyttöohjeet ovat sivustolla http://www.suomi24.fi/opastus/sahkoposti#suotimet .
Gmailin suodattimien käyttöohjeet löytyvät osoitteesta https://support.google.com/mail/answer/6579?hl=fi .
Outlook-ohjeet löytyvät sivustolta, jonka osoite on http://windows.microsoft.com/fi-fi/windows/outlook-help .
Vastauksia Outlook-kysymyksiin voi hakea myös Outlook.com -keskustelupalstalta. Sen osoite on http://answers.microsoft.com/fi-fi/outlook_com/forum?auth=1 .
Pekka Lipposen seikkailuiden kirjoittaja eli Aarne Haapakoski (salanimellä Outsider, jota jossain vaiheessa käytettiin myös Haapakosken ja Seppo Tuiskun yhteisenä) kuoli vuonna 1962, joten hänen kirjalliset teoksensa vapautuvat tekijänoikeudellisesti vasta tammikuussa 2033. Ellei toisin voida osoittaa, Pekka Lippos -seikkailujen oikeudet ovat Haapakosken perikunnalla. Osa Lippos-tarinoista on kuitenkin edelleen elossa olevan Seppo Tuiskun kirjoittamia, joten tarkemmin selvittämättä ei voi tietää, kumpi oikeudet yksittäiseen tarinaan omistaa.
Kirja-Mono Oy:llä on todennäköisesti ollut vain painettujen kirjojen julkaisemisesta sopimus kirjoittajien kanssa, joten digitoinnin kohdalla täytyisi lähinnä selvittää mahdollisen grafiikan tekijöiden...
Behind the Name -sivusto osoitteessa http://www.behindthename.com/submit/name/hazar kertoo, että nimi olisi naisennimi ja peräisin persiasta. Selvittelin asiaa persian kieltä osaavalta kollegaltani. Hän kertoi, että ”hazar” viittaa persian kielessä tiettyyn lintulajiin eli etelänsatakieleen (Luscinia megarhynchos). Sen merkitys arabiassa on hänen mukaansa ’tuhat’, mutta luultavasti merkitys on tosiaan tullut persiasta ja linnusta. Mitään tieteellistä varmuutta alkuperään ei toki ole, koska meillä ei ole persiankielisiä nimikirjoja, joissa tuota alkuperää kerrottaisiin, mutta toivottavasti tämä riittää.
Kysyin asiaa TV 7 -kanavalta. Ohjelmassa lausuttiin seuraavien runoilijoiden runoja: Heli Karjalainen, Erkki Leminen, Aale Tynni, P. J. Hannikainen, Katri Vala, Anna-Mari Kaskinen, Upe Poutiainen, Hilja Aaltonen, Heljä Jantunen, Maaria Leinonen, Ivar Wideen, Elmer Diktomus (Diktonius?), Anni Korpela, Linnea Perander-Hovi ja Pia Perkiö. Valitettavasti yksittäisten runojen tekijät eivät ole tiedossa, eikä kenenkään etunimi näytä olevan Lennart.
Runoilijoiden nimet on nyt lisätty myös televisiokanavan ohjelmatietoihin:
http://www.tv7.fi/broadcast/?broadcast=0_195616
Kyseessä voisi olla Janoschin pikku karhusta ja pikku tiikeristä kertovat kirjat: Aarretta etsimässä, Oi ihana Panama, Postia tiikerille, Tule terveeksi, pikku tiikeri, Hyvää päivää, pikku possu ja Pikku tiikerin jymyjuhlat. Kirjat on julkaistu yhteisniteenä nimellä Suuri Panamakirja (WSOY, 2004). Janoschin kirjojen pohjalta on myös tehty 26-osainen animaatiosarja, joka on julkaistu dvd-tallenteina nimellä Janoschin tarinatuokio.
Janosch Kirjasammossa: http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi…
Lisätietoa animaatiosta Eläköön kuvat! -blogissa: http://elakoonkuvat.blogspot.fi/2009/12/janoschin-tarinatuokio.html
Hallinnon toimistotyöntekijöihin sovellettavista tulospalkkausmalleista ei sinänsä löytynyt viitteitä käytettävissä olevista tietokannoista. Seuraavissa julkishallinnon (kunnat, valtio) tulospalkkausta käsittelevissä julkaisuissa saattaa kylläkin olla myös tarkoittaamasi erityisalueen tietoa.
TOIMIHENKILÖIDEN tulospalkkaus. 1995
TURUNEN, Markus : Tulospalkkiot kannustinjärjestelmänä. 1996.
LAPPALAINEN, Leena : Tulospalkkauskokemukset valtiolla. 1993.
LEHTO, Eero : Tulosohjaus valtionhallinnossa.. 1992.
RAPORTTI sosiaaliviraston vuoden 1997 tulospalkkiokokeilusta. 1998.
KARPPINEN, Virpi : Tulospalkkiot organisaation kehittämisen välineenä. 1998.
KUULA, Arja : Tulosta, säästöä ja kannustusta : tutkimus kunnallisen sektorin tulospalkkioiden...
Anu Ojalasta ei kovin paljon löydy tietoa. Eniten tietoa lienee juuri Suomen nuorisokirjailijoiden nettimatrikkelissa osoitteessa http://www.nuorisokirjailijat.fi/ojalaanu.shtml. Toinen linkki on hänen kustantajansa Otavan sivuille http://www.otava.fi/DAS/kotimaiset_kirjailijat/990702-094111.html. Molemmilta sivuilta löytyy Anu Ojalan sähköpostiosoite. Mikään ei varmaan estä ottamasta häneen suoraan yhteyttä.
Kysyjä tarkoittanee Kodin suurta keittiökirjastoa, joka on Weilin & Göösin kustantama. Kakkososan saatavuuden voi tarkistaa pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen yhteisestä aineistotietokanta Plussasta(http://www.libplussa.fi/ ).Maksapasteijan teko-ohjeita löytyy toki monista muistakin keittokirjoista, esim. Ruutukokista (Sanoma, 1983) tai Sandquist-Bolin Kodin keittokirjasta (Gummerus, 1993) tai Wsoy:n Kultaisesta keittokirjasta (1989)osasta 4, joka on monissa kirjastoissa käsikirjastossa.
Asta Virtanen kirjoittaa Raahen Joulu 1995 –lehdessä Riipakan talon vaiheista (s. 18-19) ja kertoo että rakennuksessa asui 20-luvulla Knut Willehard Ribacka vaimonsa Liisan kanssa. K.W. Ribacka oli syntynyt Kajaanissa vuonna 1884. Silloin perheen sukunimi oli muodossa Riipakka. K.W. Ribacka kuoli 1926. Talo on kulkenut Riipakan talon nimellä kaksikymmenluvulta lähtien.
Lähde: Virtanen, Asta : Riipakan talon vaiheista. Julkaisussa : Raahen joulu. - Raahe : Raahe-seura, 1990-. - 1995: [1], s. 18-19.
Valokuva säilyvänä esineenä on ollut mahdollinen 1830-luvulta lähtien, kun dagerrotypia alkoi yleistyä. Negatiivimenetelmä, joka mahdollisti kuvien monistamisen, tuli laajempaan käyttöön 1860-luvulla. Valokuvien ottaminen ihmisistä yleistyi myös Suomessa 1800-luvulla ja siitä tuli osa varakkaamman väestön tapakulttuuria. Kiertelevät valokuvaajat levittivät kuitenkin ajatusta myös maaseudulla ja houkuttelivat myös vähävaraisempia kuvauttamaan itsensä. Lukuisat ammattivalokuvaajat ikuistivat täten varmasti tuhansia suomalaisia jo 1800-luvun puolella. "Suomalaisen" määritelmä on jpka tapauksessa ongelmista pienin.
Mutta onko mitään keinoa edes yrittää arvioida, kuinka moni 1700-luvulla syntynyt on tullut ikuistetuksi. Toisin kuin...
"Myllärin Irenestä" on julkaistu erillisnuotti, jossa on laulun sanat suomeksi ja ruotsiksi, kosketinsoitinsovitus ja sointumerkit. Tässä nuotissa laulun suomenkielisenä nimenä on "Myllärin Ireene" (Scandia-Musiikki, [1955], 4 sivua). Tämä nuotti löytyy Kansalliskirjastosta ja Musiikkiarkistosta. Se ei ole lainattavissa.
Laulun alkuperäinen nimi on "Mjölnarens Irene". Sen on säveltänyt Leon Landgren ja sanoittanut Åke Gerhard. Ruotsinkielisellä nimellä ruotsinkielisin sanoin laulu löytyy monesta nuottijulkaisusta, esimerkiksi seuraavista:
Danstoppar (Warner/Chappell Music Scandinavia, 1993, melodia, sointumerkit)
Vispop 7 (Warner/Chappell Music Scandinavia, 1993, melodia, sointumerkit)
Dansbandhits 2 : på begäran (...
Etsit ilmeisesti tietoa Kurki-kappaleesta, jonka kertosäe alkaa ei vapaata vangita voi -lauseella. Kappaleen on säveltänyt Kai Hyttinen ja sanoittanut Vexi Salmi.
Kurki-kappale löytyy Lahden kaupunginkirjastosta nuottina (esim. Suuri toivelaulukirja 8), karaokelevyltä (Finnhits karaoke 1 Suosikki-iskelmät 1) sekä CD-levyiltä (esim. Kai Hyttinen: 20 suosikkia - Dirlanda).
1. ja 3. ovat molemmat Eeva-Liisa Mannerin Tämä matka -kokoelman runosta Lapsuuden hämärästä:
"Sukanharmaa Isoisä ja hameenharmaa Isoäiti / tupakanruskeassa talossa paperinvalkeassa kaupungissa / -- "
"Avaruus korkea ja syvä kaiken yllä / Avaruus humiseva lehvästössä puun / Avaruus perhossa ja toukan puuhailussa -- "
2. on Lauri Viidan Betonimyllärin päättävästä runosta Luominen:
"Avaruus / Ikuisuus // Taivas täynnä auringoita, / meri täynnä pisaroita, / aallon alla aalto uus."
4. on Kirsi Kunnaksen runosta Metsässä, joka alun perin ilmestyi kokoelmassa Uivat saaret:
"Männyt nousevat ylväinä korkeuteen. / Tämä temppeli on, / ja temppelin kupooli humisee, / minun riemuni siellä humisee -- "
Jyväskylän kaupunginkirjaston aineistotietokannasta osoitteessa http://jkl226.jkl.fi:8001/Intro?formid=form1 voi hakea tämän tyyppisiä teoksia asiasanalla opinnäytteet (kannattaa kenties kokeilla myös asiasanahakua kirjallinen viestintä taikka kirjallinen ilmaisu).
Suurin osa tosin on yliopistotasoisen tutkimuksen oppaita, mutta esim. Hanna Järventaustan Tutkimalla oppii : tutkimuksenteko-opas antaa vinkkejä suppeampienkin kirjallisten töiden tekoon.
Myös verkosta löytyvistä opiskelutekniikan oppaista saattaisi olla apua, niitä löydät mm. Kirjastot.fi:n Linkkikirjastosta luokasta 38.3 (esim. Tuumasta tekstiksi : perusopas seminaari ja opinnäytetyön tekijälle voisi olla hyödyllistä luettavaa, vaikka onkin vähän edistyneemmille...
Ehkä helpoimmin löydät runsaudensarven kuvia Googlen tai Altavistan kuvahaulla:
http://www.google.com
http://www.altavista.com
Klikkaa kuvat-painiketta ja kirjoita hakulaatikkoon cornucopia, sillä nimellä se tunnetaan roomalaisessa mytologiassa. Amaltheiallakin (tai Amalthealla) kuvia löytyy, mutta ei ihan yhtä hyviä. Lisää runsaudensarveen liittyvästä tarustosta löydät esimerkiksi mytologiasivustosta http://www.pantheon.org
Mikäli aiot käyttää kuvia julkisesti, esim. nettisivuilla, ota ensin selvää tekijänoikeussäädöksistä!
Tarkistin maakuntakirjastojen aineistohausta, mutta sieltä ei löytynyt Rubin Carterin kirjaa "The 16th round". Suomalaisen kirjakaupan kautta sitä kuitenkin näyttää olevan saatavilla. Sen sijaan James S. Hirschin kirja "Hurricane : the miraculous journey of Rubin Carter" (Houghton Mifflin 2000) kuuluu Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmiin. Voit tilata sen kaukolainaksi lähikirjastosi kautta.
http://monihaku.kirjastot.fi/maakuntakirjastot
http://www.suomalainen.com/sk/
