Uusimpia päiväkirjaromaneeja on esim. Jari Tervon Revontulentie ja Esikoinen. Menneestä maailmasta päiväkirjamerkintoja kertovat mm. Joen Haahtelan kirja Tähtikirkas,lumivalkea 1800-luvun lopulta ja 1930-luvulta, Kristina Carlsonin kirja kasvitieteilijästä William N päiväkirja sekä Tulenkantajista Satu Koskimiehen kirja Hurmion tyttäret.Kyllikki Villa kertoo elämästään kirjassa Elämän korkea keskipäivä, Hannu Salama vuodestaan kirjassa Vuosi elämästäni.Eeva Kilven päiväkirjaromaaneja ovat Naisen päiväkirja ja Kuolinsiivous.Nuorempien lukijoiden suosikkeja ovat Bridget Jonesin päiväkirjat.
Seurakunnan näyteikkunassa voidaan vapaasti näyttää Carl Blochin maalauksen mitä tahansa kopiota, koska tekijänoikeus Blochin teoksiin on rauennut jo aikoja sitten (hän kuoli vuonna 1890).
Heikki Poroila
Lienee varatuomari Arvi Salonen, joka
-syntyi 23.7.1906 Laukaassa
-ylioppilas Jyväskylän lyseosta 1926
-oikeustutkinto 12.12.1931
-varatuomari 1936
-Muhoksen nimismies (piiriin kuului myös Utajärvi) 1933-1944
-Oulun läänin ylimääräinen apulaispoliisitarkastaja 1944
-Korpilahden nimismies (piiriin kuuluivat myös Muurame ja Säynätsalo) 1945-1955
-Vaasan läänin poliisitarkastaja 1955-1957
-Uudenmaan läänin poliisitarkastaja 1957-1960
-Uudenmaan lääninhallituksen lääninkamreeri 1960-1962
-Uudenmaan lääninhallituksen lääninneuvos ja kansliapäällikkö 1962-1971
-Uudenmaan läänin vt. maaherra 1964 (5 kk) ja 1966 (1 1/2 kk)
-sotilasarvo kapteeni 1942
-kuollut 13.12.1984
-kirjoituksia mm. Suomen poliisilehdessä, Poliisimiehessä ja eri sanomalehdissä...
Sinulla täytyy olla kirjastokortti voidaksesi varata teoksen Turun yliopiston kirjastosta. Kirjastokortin saat maksutta mistä tahansa Turun yliopiston kirjastoyksiköstä. Kirjastokortin saaminen edellyttää henkilöllisyystodistusta ja Suomessa olevaa kotiosoitetta.
Ohessa tietoa kirjastokortista ja varaamisesta http://www.utu.fi/fi/yksikot/kirjasto/lainat/Lainaa/kirjastokortti/Sivu…
Voit tilata kirjastokortin oheisella lomakkeella http://www.utu.fi/fi/yksikot/kirjasto/lainat/Lainaa/kirjastokortti/Sivu… ja lähettää sen lisäksi sähköpostilla kirjavarauksesi sähköpostiosoitteeseen lainaus@utu.fi (koska sinulla ei vielä ole korttia eikä tunnuksia). Sähköposti pitää olla ennen klo 16 perillä, että se ehtii seuraavan päivän varastohakuun. Oman...
Hetki vain - anna minun ajatella sanoilla ei löytynyt tietoa kirjasta/monisteesta.
Päijät-Hämeen muistiyhdistys on julkaissut tähän aiheeseen liittyvän raportin
http://www.ph-muistiyhdistys.fi/wp-content/uploads/2016/05/Loppuraportt…
2015 on tehty opinnäyte Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa: Elina Taipale: Kognitiivinen harjoittelu ja vertaisuus muistisairasta hoitavan omaishoitajan tukena. http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/99489/taipale_elina.pdf?se… Opinnäytteen lähdeviitteissä mainitaan Lahdessa pidetty koulutus, kouluttajana Hartman P.
Vuonna 2015 pidettyjen koulutusten sisältö:
http://www.luustoliitto.fi/sites/default/files/tiedostot/avokuntoutus/P… . Tämän mukaan luentomateriaalin on koonnut Päivi Hartman.
Päijät-Hämeen...
Varmasti Sinulle löytyy apua.
Isommissa aluekirjastoissa (Tapiola, Sello, Entresse, Omena)on yleensä arkisin mahdollisuus tavata Datanomiopiskeilija = Digitalkkari, joka voi opastaa mm. laitteiden ja ohjelmien käytössä.
Enter ry tarjoaa vertaistukea ja opastusta Entressessä, Sellossa ja Omenassa. Entressessä esim. joka torstai klo 12-14 ajanvarauksella. puh. 09 81653776
Voit myös lainata kirjastolaisen auttamaan noin tunnin ajaksi.
https://my.surveypal.com/app/form?_d=0&_sid=288894515&_k=eOCeisnQSPTKB1…
Linkistä löydät lomakkeen, jonka täytettyäsi sinulle soitetaan kolmen päivän sisällä ja sovitaan opastusaika.
Toivottavasti jokin näistä sopii Sinulle.
Helsingin kaupunginkirjastossa tsekinkielistä kirjallisuutta löytyy pääkirjastosta (Pasilassa). Tsekinkielisen materiaalin saat näkyviin Plussa-aineistotietokannasta (www.libplussa.fi) tarkennetussa haussa (valitse näytä vain kirjoja ja aineiston kieli tsekki). Tieteellistä kirjallisuutta löytyy Helsingin yliopiston kirjastosta. Tsekkiin liittyvää informaatiota voit kysellä vaikkapa Suomi-Tshekki seurasta, Paraistentie 6, Tel. +358-9-2418151, Fax +358-9-2418151 ja katsella monikulttuurisen kirjaston maailmainfosta (http://www.lib.hel.fi/mcl/).
Sisäasiainministeriö : Alueellinen kehittäminen : EU-ohjelmatyö osoitteessa
http://www.intermin.fi/alue/eu/index.html kerrotaan Suomen EU-hankkeista, joihin on saatavissa EU-tukea.
Joissakin alueellisissa EU-rahoitusta käsittelevissä sivustoissa on täsmällisiä EU-tuen hakuohjeita, ja niitä voinee soveltaa toisella alueella; EU-kehittämishankkeethan koskevat koko Suomea, kuten yllä mainitusta osoitteesta käy ilmi. Etelä-Karjalan liiton sivuilla (http://www.ekarjala.fi/) ei ole EU-rahoituslinkkejä. Kaakkois-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskus on osoitteessa http://www.te-keskus.fi/tekeswww, jossa on tietoa aluetta koskevista EU-hankkeista.
Uudenmaan liiton sivulla on rahoituksen hakulinkkejä: http://www.uudenmaanliitto.fi/nav/nav7.htm
EU:n...
Ihmisen karvoitukseen liittyviä asioita on ansiokkaasti pohdiskellut kirjoituksissaan esimerkiksi brittiläinen eläintieteilijä Desmond Morris. Osa niistä on suomeksikin saatavilla ja mitä suurimmassa määrin suositeltavia tutustumiskohteita aiheesta - ja ihmiseläimestä ylipäänsä - kiinnostuneille. Esimerkiksi Alaston apina ja Eläin nimeltä ihminen sisältävät hyvinkin viisaita huomioita karvoituksestamme - ja sen puutteesta.
Karvattomuudellemme Morris etsii perinteisestä evoluutionäkemyksestä poikkeavaa vaihtoehtoista selitystä tarkastelemalla teoriaa meressä alkuperänsä saaneesta ihmisestä, jonka keksi ensimmäisenä meribiologi Alister Hardy. Sen mukaan alkuperäinen maa-apina oli viidakon jätettyään ja ennen muuttumistaan...
Runo löytyy ainakin allamainituista kirjoista, joissa on mm. runoja useilta kirjailijoilta:
- Lasten oma lukukirja / toimittaneet Urho Somerkivi, Hellin Tynell, Inkeri Airola
- Lasten oma aapinen / Urho Somerkivi, Hellin Tynell, Inkeri Airola
- Aarteiden kirja. 2 : Kerro äiti / toim. Kirsi Kunnas
- Rudolf Koivun runokirja / toimittaja: Sanna Jaatinen
- Musiikin maailmaan : Lauluja ja runoja / Kuvitus Kristiina Louhi ; Toim. Laura Voipio ; Nuottien toimitus ja kirjoitus: Olli Heikkilä
Kysymykseen täytyy vastata hiukan laveasti, koska en tiedä, tarkoittaako "lauluista koottu kirja" tekstikirjaa vai nuottijulkaisua. Periaatteeseen tämä ei vaikuta, mutta kylläkin mahdollisiin jatkotoimiin. Vastaan varmuuden vuoksi molempiin.
Tekijänoikeus ei määräydy teoksen iän mukaan. "1910-luvun laulu" ei ole tässä suhteessa merkitsevä tieto. Yksittäisen tekstin tai sävellyksen tekijänoikeudellisen suojan määrää tekijän kuolinvuosi. Jokainen teos on suojattu tekijän elinajan ja sen jälkeen vielä 70 vuotta. Jos tekijä elää 100-vuotiaaksi, hänen nuoruudessaan tekemänsä laulu voi olla suojattu 150 vuotta. Sibeliuksen teokset ovat edelleen suojattuja, koska hän eli pitkän elämän.
Jokainen kokoelmaan ajateltu laulu täytyy siis käydä läpi...
Aiempien teosten tapaan myös uusin Kinsellan kirja ilmestyy WSOY:n kustantamana. Kustantamon vastauksen mukaan I owe you one ilmestyy suomeksi helmikuussa 2020 nimellä Sitä saa mitä tilaa.
Olisikohan kyseessä kansanruno, joka alkaa Kuulin kurjen kullertavan, heinämaalla hellertävän. Tällainen runo sisältyy vuonna 1963 ensimmäisen kerran julkaistuun ala-kansakoulun lukukirjaan Lukutunnin kirja. II, Lukemisen oppikirja kansakoulun II luokalle (tekijät Kuosmanen - Merenkylä - Lahtinen).
Saat koko runon sähköpostiisi.
Kielitoimiston sanakirjan toimittaja Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta kertoo:
Nykysuomen sanakirjassa, jonka kaikki painokset perustuvat vuoden 1961 alkuperäiseen painokseen, ei ole sanaa "okei", eikä myöskään "OK":ta.
"O.K." (tässä kirjoitusasussa) mainitaan Nykysuomen sivistyssanakirjassa, joka ilmestyi vuonna 1973. Sekä "okei" että "OK" ovat molemmat jo Suomen kielen perussanakirjassa, jonka jatkaja Kielitoimiston sanakirja on (lue sanakirjojen historiasta Kielikellon sivuilta). Kielitoimiston sanakirjassa "okei" ja "OK" ovat olleet siis alusta asti, vuodesta 2004. Vuoden 2006 versioon on lisätty OK:n mahdolliseksi kirjoitusasuksi myös ok.
Etsitty runo on kuin onkin peräisin Milnen kokoelmasta Now we are six, jossa sen nimenä on The end. Toisinaan siihen näkee viitattavan myös nimellä Now we are six. Suomeksi Nyt ollaan kuusivuotiaita ilmestyi ensimmäisen kerran Ville Revon kääntämänä osana teosta Nalle Puh : kootut kertomukset ja runot (WSOY, 1997). Kirjan päättävä runo on tässä otsikoitu englanninkielisen alkuteoksen mukaisesti sanalla Loppu.
Dekkarikirjallisuuteen tutustumisessa auttaa Tornion kaupunginkirjaston DekkariNetti. Sinne pääset osoitteella http://www.tornio.fi/DekkariNetti/ . Kannattaa myös tutustua Suomen dekkariseuran sivuihin, osoite on http://www.dekkariseura.fi/ .
Lahden kaupunginkirjaston - maakuntakirjaston kokoelmiin kuuluvan aineiston sijainnin ja saatavuuden voi tarkistaa helposti itsekin kirjaston Riimi-aineistotietokannasta, joka löytyy internetistä kirjaston kotisivulta osoitteesta http://www.lahti.fi/Kirjasto/ .
"Tehokkaammin sähköpostilla" näyttää olevan kirjastossa tällä hetkellä saatavana. Se löytyy Haasion nimellä luokasta 69.7, mutta saattaa uutuutena sijaita myös uutuushyllyssä. Jos tarvitset apua kirjan löytämisessä, kysy neuvoa kirjaston tietopalvelusta.
Suuresta lamasta, Great Depression, löytyy linkkejä Googlen-hakukoneella, hakusanalla Great Depression, sivut ovat englanninkielisiä. Suomen pula-aikaa käsittelevää tietoa löydät Suomen historiaa käsittelevistä teoksista, muutamia linkkejä löytyi myös pula-ajasta.
Suuresta lamasta löytyy jäsenneltyä ja lyhyttä tietoa yleishistorian kirjoista esimerkiksi:
Suuri maailmanhistoria osa 13 : Sodasta toiseen, Koko kansan kirjakerho, 1982.
Gummeruksen suuri maailmanhistoria 1861-1937, Gummerus 1988.
Hakuteoksia ja yleistietokirjoja löytyy kirjastojen Käsikirjastoista, jos lainattavia kappaleita ei ole paikalla.
Linkkejä:
Great Depression
http://www.amatecon.com/gd/gdtimeline.html
http://econ161.berkeley.edu/TCEH/Slouch_Crash14.html
Suomen...
Novelli on suomennettu ja löytyy kokoelmasta Fantastisia kertomuksia : antologia / [toimittaneet Sulamit & Erkki Reenpää] Helsinki : Otava, 1969
Kirjan saatavuuden voit tarkistaa pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen yhteisestä Helmet-aineistohausta:
http://www.helmet.fi