Kysy kirjastonhoitaja -palvelun arkistossa on vastattu Kirsi Kunnakseen liittyviin kysymyksiin, sieltä voi kirjailijan nimellä hakea aikaisempia vastauksia: http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
Kirsi Kunnaksesta löytyy tietoa Tampereen kaupunginkirjaston Pirkitta-aluetietokannasta: http://kirjasto.tampere.fi/Pirkitta
Kun kirjoittaa asiasanaksi Kunnas, Kirsi, saa viiteitä kirjoihin, lehtiartikkeleihin ja verkkoaineistoon.
Pispalan tietotupa 2003 -verkkoaineistossa kerrotaan myös lapsuudesta ja perheestä: http://mansetori.uta.fi/pispala/runolauteet/runotalvi/kunnas.php
Pirkitassa on myös linkki Pirkanmaalaisia nykykirjailijoita
-sivulle, jossa kirjailijan sivulta löytyy "lähteitä ja linkkejä" -sivu, jossa on mainittu lukuisia...
Varmasti monetkin seikat, mutta yksi lienee se, että Suomen koulujen erot ovat pieniä verrattuna moniin muihin maihin. Antero Malinin kasvatustieteen väitöskirjan (School Differences and Inequities in Educational Outcomes. PISA 2000 Results of Reading Literacy in Finland) mukaan oppilaiden lukutaidolla mitaten Suomen koulujen erot ovat pienet. Vain 8 % kouluista on keskitason alapuolella ja yhtä harva selvästi sen yläpuolella. Lisätietoja väitöskirjasta löytyy Opetusministeriön verkkolehdestä:
http://www.minedu.fi/etusivu/arkisto/2005/2909/vaitostutkimus.html
Opetusministeriön sivuilta löytyy paljon tietoa Suomen koulutusjärjestelmästä:
http://www.minedu.fi/OPM/Koulutus/koulutusjaerjestelmae/?lang=fi
Aiheesta kertovat seuraavat kirjat:
Alanen, Aulis J.: Suomen maakaupan historia (Kauppiaitten kustannus, 1957)
Naakka-Korhonen, Mervi: Halpa hinta, pitkä mitta (Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1988)
R. Raala on julkaissut ”Laululeivonen” nimisiä yksiäänisiä koululauja sisältäviä lauluvihkoja 1920-1930-luvuilla. Viidennessä vihkossa on laulu nimeltään ”Majan rakentaja”. Sen on sanoittanut Larin Kyösti ja laulussa on vain yksi säkeistö, joka kuuluu: Majan mä tahtoisin rakentaa kolmen siintävän salmen taa ; humala kuistia kiertää saisi, aamuinen loimo se kirkastaisi lepikön heleän harjan.
Myös Leevi Madetoja on säveltänyt Larin-Kyöstin tekstiin mieskuorolaulun nimeltään: ”Majan ma tahtoisin rakentaa” (opus 26 nro 3). Tässä laulussa on seuraavanlaiset sanat:
Majan ma tahtoisin rakentaa kolmen siintävän salmen taa ; humala kuistia kiertää saisi, aamuinen loimo se kirkastaisi lepikön heleän harjan. Leppoisa tuuli se kaiun tois, maljani...
"Pebble in the sky" löytyy kolmesta espoolaisesta kirjastosta ja Pasilan kirjastosta. Kirjan voi varata Kannelmäkeen HelMetin kautta.
"The stars, like dust" täytyy tosiaan tilata muualta Suomesta. Sitä löytyy useammastakin kirjastosta. Kirjan voi tilata kaukopalvelun kautta. Kaukopalvelumaksu on 4 euroa, ja se maksetaan kirjaa noudettaessa.
Kirja hankitaan, kun asiakas on täyttänyt kaukopalvelulomakkeen. Helsingin kaukopalvelulomake löytyy tästä linkistä:
http://www.lib.hel.fi/forms/kaukopalvelupyynto.asp
Valitettavasti emme löytäneet käytettävissä olleista lähteistä tämän sinisiipien heimoon kuuluvan Pohjois-Amerikassa elävän päiväperhosen suomenkielistä nimeä, joten on hyvin mahdollista, ettei sille ole kielellämme käännöstä.
http://www.butterflyrecovery.org/species_profiles/karner_blue
http://www.fs.fed.us/database/feis/animals/arthropod/lymes/all.html
http://web4.msue.msu.edu/mnfi/abstracts/zoology/Lycaeides_melissa_samue…
http://www.michigan.gov/dnr/0,1607,7-153-10370_12145_12204-33007--,00.h…
HelMet-kirjastojen lainoja voi tosiaan uusia vain kolme kertaa. Sen jälkeen ne täytyy tuoda kirjastoon ja lainata uudelleen, jolloin uusimiskerrat nollaantuvat. Käyttösäännöt löytyvät osoitteesta http://helmet.fi/search~S9*fin/k tai pdf-muodossa osoitteesta http://helmet.fi/screens/pdf_kayttosaannot_fin.pdf.
Eilen 8.11.2010 HelMet-järjestelmä toimi tosiaan hyvin tahmeasti. Syynä olivat ilmeisesti järjestelmäajot, jotka illalla tukkivat järjestelmän. Nyt HelMetin pitäisi taas toimia normaalisti. Pahoittelemme aiheutunutta vaivaa!
Valitettavasti tietokannoista ei löydy minkäänlaisia viitteitä siitä, että John Greenleaf Whittierin runo "Telling the Bees" olisi suomennettu.
Lähteet:
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
https://finna.fi
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/piki-kirjastot
http://jkl226.jkl.fi/Aalto?formid=find2
https://finna.fi
Hei,eipä tuosta laskutehtävästä millään saa vastaukseksi 272. Kun lasku suoritetaan oikeaoppisesti (ensiksi sulkulausekkeet, sitten kertolaskut ja viimeiseksi yhteenlaskut), saadaan vastaukseksi 59.
Voit uusia lainasi viisi kertaa. Lainat voi uusia kirjastossa, kirjastoautossa tai kirjautumalla omiin tietoihin www.helmet.fi-sivulla. Uusiminen ei onnistu, jos aineistosta on varauksia.
Franck Media Oy:n tuottama Öljyn pyörteissä - Nesteen tarina esitettiin MTV:llä vuoden 2015 syksyllä. Ohjelmasta ei ole tehty tallennetta myynti- tai kirjastolevitykseen.
Teidän kannattaa esittää uusintatoive MTV:lle esimerkiksi palautelomakkeella, joka löytyy tv-yhtiön kotisivun alalaidasta.
http://franckmedia.com/oljyn-pyorteissa-nesteen-tarina-mtv-doc-su-27-9-…
http://www.mtv.fi/
http://www.elonet.fi/fi
Kuvauksesi sopisi amerikkalaisen Gerald Greenin teokseen Parantajat. Se tosin ilmestyi suomeksi vuonna 1980, mutta alkuteos ilmestyi vuotta aikaisemmin.
Kirjasammossa (ks. linkki alla) on lyhyt aikalaisarvio teoksesta sekä kuva kirjan kannesta, joka täsmää kuvaukseesi. Teoksen suosioon lienee vaikuttanut Greenin edellinen teos Polttouhrit, joka ilmestyi suomeksi vuonna 1978.
Mikäli Parantajat on etsimäsi kirja ja jos haluat lukea sen uudelleen, niin Helmet-kirjastojen Pasilan varastossa sitä näyttää olevan pari kappaletta lainattavissa.
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_8949#.WFD3RWC7pPM
http://www.helmet.fi/fi-FI
Tässä joitakin määritelmiä kysymistäsi termeistä:
1.Uusmedia =digitaalista multimedianomaisista viestimistä käytetty nimitys. Toisaalta on sanottu, ettei termi ole oikea, koska mitään uutta mediaa ei ole keksitty. On vain perinteisten medioitten (esim. kuva ja ääni) uusia muotoja eli digitaalisia formaatteja.
2.Hypermedia=hyperteksti. Elektroninen tekstidokumentti, jonka sanat toimivat hiirellä napsautettaessa linkkeinä ja siirtävät lukijan tekstissä uuteen kohtaan. Lukijan ei tarvitse kahlata tekstiä perinteiseen tapaan alusta loppuun, vaan hän voi siirtyä nopeasti kohdasta toiseen. (lisätietoa: Petteri Järvinen:Tietotekniikan termit, 1996, s. 215-216)
3.Konseptisuunnittelija=Joissakin yrityksissä käytössä oleva ammattiryhmä, joka vetää...
Uusimmat kirjastoja koskevat tilastot (http://tilastot.kirjastot.fi/) ovat vuodelta 2017 ja niissä sivukirjastojen tiedot on tosiaan yhdistetty pääkirjastojen tietoihin. Utön kirjasto saattaa siis edelleen olla Suomen pienin kirjasto, mutta sen tietoja ei näy tilastossa. Kirjastot.fi-sivustolta löytyvän tilaston mukaan kuitenkin Suomen pinta-alaltaan pienin kirjasto oli vuonna 2017 Kustavin kirjasto, jonka hyötypinta-ala oli 110 neliötä. Melko pieniä olivat myös Pyhärannan (140 neliömetriä) ja Luhangan (179 neliötä) kirjastojen pinta-alat.
Pienin kokoelma oli Pyhärannassa, hieman yli 14 100 kappaletta. Lukuun on laskettu kaikki kirjaston tarjoama aineisto, ei ainoastaan kirjoja. Pyhärannassa olivat myös pienimmät lainausluvut...
Näyttää siltä, että kyseisten lehtien vuosikerrat vuodelta 1965 ovat pääkaupunkiseudulla luettavissa vain Kansalliskirjastossa. Seura-lehden vanhat vuosikerrat ovat käytettävissä mikrofilminä.
Teidän kannattaa ottaa yhteyttä suoraan Kansalliskirjaston neuvontaan. Yhteystiedot löydätte alla olevasta linkistä.
Kansalliskirjasto https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/info/yhteystiedot
Fennica https://finna.fi
Nykyään käytössä oleva alueluokitusjärjestelmä on viisitasoinen hierarkkinen NUTS-aluejako, jota käytetään Euroopan unionin jäsenvaltioissa. NUTS (Nomenclature of Territorial Units for Statistics).
Suomen NUTS-aluejaossa Manner-Suomi ja Ahvenanmaa muodostavat NUTS 1 -aluetason ja suuralueet NUTS 2 -tason. Maakunnat muodostavat NUTS 3 - tason. Seutukunnat muodostavat LAU 1- (NUTS 4) ja kunnat LAU 2 -tason (NUTS 5). LAU (Local Administrative Unit).
Lisäietoa NUTS-aluejaosta löytyy tilastokeskuksen kotisivuilta: http://www.stat.fi/meta/kas/nuts_aluejako.html
Tiedot eri NUTS-tasoihin kuuluvista alueista löytyvät niin ikään tilastokeskuksen kotisivuilta: http://www.stat.fi/meta/luokitukset/index_alue.html
Valitettavasti...
