Tiistaina vuoltavat tikut (merkityksessä puunsälö, puupuikko, päre) liittyvät pääsiäisen aikaan, palmusunnuntaita seuraavan hiljaisen viikon eli piinaviikon päiviin. Piinaviikon jokaisella arki- ja pyhäpäivällä oli lempinimet, joita on lausuttu hokemina: malkamaanantai, tikkutiistai, kellokeskiviikko, kiirastorstai, pitkäperjantai, lankalauantai, sukkasunnuntai ja lopulta pälkkäpääsiäinen. Nimillä on sekä kristinopillisia että maatalon töihin liittyviä selitteitä, mutta käytännössä tärkeämpää lienee ollut alkusointu ja poljento. Vanhalla kansalla näihin päiviin liittyi erilaisia uskomuksia, esimerkiksi tikkutiistaina vuoltuja sytyketikkuja pidettiin erityisen hyvinä ja onnea tuottavina.
Lähteet:
Pääsiäinen : juhlatietoa, kuvia ja...
Tanskassa vokaali æ on yleensä e-äänne. Sen pituus voi kuitenkin vaihdella, ja paikoin se äänetään enemmän ä:n tai a:n tavoin. Näytteitä vokaalin ääntämyksen vaihteluista voi kuunnella täällä, kohdassa Vowel, sekä tästä videosta.
Seikkaperäinen analyysi Nummisuutareista sisältyy Aarne Kinnusen kirjaan Aleksis Kiven näytelmät : analyysi ja tarkastelua ajan aatevirtausten valossa. Ehkäpä tähän tutustuminen voisi tuoda selkoa näytelmän tapahtumiin.
Martan tapauksessa kyse näyttäisi Kinnusen mukaan olevan rahan sokaisevassa voimassa: "Muuan korpraali oli testamentannut melkoisen rahasumman, 500 riksiä, annettavaksi joko Eskolle tai Jaanalle riippuen siitä, kumpi ensin avioituu. Ilmeisesti korpraali oli toivonut Eskon ja Jaanan avioliittoa, mutta Jaana ei huoli Eskoa, vaan rakastaa seppä Kristoa. Alkaa kilpailu rahasta. Topias ja Martta yrittävät naittaa Eskon naapurikylän Kreetalle, Karrin kasvatille." (s. 113)
Sepeteuksesta puhuttaessa vaikuttaa siltä, että...
Kansallisarkiston Arkistojen Portin aineisto-oppaista löytyy tietoa henkikirjoista: https://portti.kansallisarkisto.fi/fi/aineisto-oppaat/henkikirjat
Siellä sanotaan, että henkikirjat ovat olleet verotusta varten laadittuja manttaaliluetteloita. Koska henkikirjojen pohjana on käytetty maakirjoja, on näiden rakenteessa ja sisällössä paljon yhtäläisyyksiä: kylän talot (eli tilat, eli ne, jotka ovat maksaneet maaveroa) on ryhmitelty yleensä yhteen, ja ihmiset taas on merkitty asuttamansa talon yhteyteen. Aina taloilla ei ole ollut sanallista nimeä, vaan identifiointiin esim. henki- ja rippikirjoissa on käytetty numerointia - tai molempia. Maakirjoissa eli virallisessa maarekisterissä taloilla eli tiloilla eli kiinteistöillä on ollut...
Marshall, Wolf: Beginning lead guitar--power builder, ISBN 20526598 löytyy Espoon pääkirjastosta. Maarianhaminan kirjastosta löytyy video Hetfield, James: Play guitar with Metallica. Muita viitteitä ei löytynyt, tosin vasta maakuntakirjastojen kokoelma ja pääkaupunkiseudun aineistotietokanta on käyty läpi.
Voit tarkistaa itse tekijätiedoilla kunnan- ja kaupunginkirjastojen verkossa olevat kokoelmatietokannat (osoitteesta http://mainio.kirjastot.fi/listaa_kaikki.asp). Täältä saat selville, löytyykö lähikirjastoistasi kaipaamiasi videoita. Voit pyytää lähikirjastosi kautta haluamasi aineiston kaukolainaksi. Kaikki kirjastot eivät välttämättä kaukolainaa videoita.
Kirjaseikkailu on uusi valtakunnallinen kampanja, jonka tavoitteena on mm. tehdä lasten ja nuorten kirjallisuutta tutuksi ja ja herättää lukuhalua. Tietoa tästä kampanjasta löytyy lähinnä internetistä http://www.kirjaseikkailu.net/kirjasei.html ja aikakauslehdistä, esim. Turun kaupunginkirjaston käsikirjastossa olevasta CD-ROM-artikkeliviitetietokannasta Aleksi löytyy asiasanalla "kirjaseikkailu" muutamia artikkeleita: Ina Ruokolainen: "Lastenkirja esiin" (Lapsen maailma 2000:2, s. 34-35) ja Päivi Heikkilä-Halttunen: "Läs 2000 -kampanja vauhdissa: suomalaista Kirjaseikkailu 2001 -projektia vstaava lasten ja nuorten lukemista edistävä kampanja Ruotsissa" (Onnimanni 2000:1, s.41-42). Kirjavinkkauksesta löytyy kyllä kirjoja, esim. hakemalla...
Voit hakea paikkakuntasi kirjaston aineistoa osoitteessa http://www.rovaniemi.fi/aurora/ Valitse asiasanaksi toimintolaskenta.
Korkeakoulujen Linda-tietokannasta löytyy myös useita toimintolaskentaa käsitteleviä teoksia, joukossa on mm. monia opinnäytteitä kaupan alalta. Kirjastosi kaukopalvelun kautta voit saada myös näitä lainaksi.
Tässä muutama suomenkielinen artikkeli:
Billington, John: Laskentatoimi : ABC:n aakkoset : toimintolaskenta ja -johtaminen vievät oikeisiin ratkaisuihin. Fakta 1999, nro 6-7, liite
Yritystalous 1998, nro 5, sivu 41-43
Koskinen, Kai: Value-Based Management kasvattaa yrityksen arvoa systemaattisesti. Yritystalous 1998, nro 5, sivu 41-43
Sipilä, Marja: Toimintolaskenta valtaa alaa : kustannuslaskennan ABC....
Suomen tieteellisten kirjastojen yhteisluettelosta Linda:sta löytyivät seuraavat aiheeseen liittyvät kolme viitettä:
Aalto, Leena
Leivonta ja leipomovalmisteiden käyttö suurtalouksissa
Helsinki : Helsingin yliopisto, elintarvikekemian ja -teknologian laitos, 1988
(EKT-sarja, ISSN 0355-1180 ; 765)
OPINNÄYTE: Pro gradu -työ
Niemi, Liisa
Konditoriamyymälöiden liikeidean uusiminen
Hki : Helsingin yliopisto. Elintarvikekemian ja -teknologian laitos, 1988
(EKT-sarja, ISSN 0355-1180 ; 755)
asiasanat mm: kannattavuus - leipomotuotteet - myynti
Mäyry, Juho
Koon ja tuotantoteknologian vaikutus leipomon kannattavuuteen
Helsinki : Helsingin yliopisto, 1994
(EKT-sarja, ISSN 0355-1180 ; 964)
OPINNÄYTE: Pro gradu -työ : Helsingin yliopisto,...
Elokuvaa Kultalampi on saatavana vain englanniksi puhuttuna ilman suomenkielistä tekstiä. Loma Roomassa -elokuvaa on saatavana vain Noel Nosseckin televisiofilmatisointina (1988), ei siis William Wylerin klassikkoelokuvana v. 1953, jossa esiintyvät Katherine Hepburn ja Gregory Peck.
Lisätietoja tästä Wylerin tekstittämättömän elokuvan saatavuudesta löytyy Kysy kirjastonhoitajalta arkistosta hakemalla fraasilla "Loma Roomassa" osoitteesta http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.asp
Kaukolainatilaus maksaa Turun kaupunginkirjastossa 4 € plus mahdolliset lainanantajakirjaston vaatimat maksut.
Eduskunnan kirjasto ei valitettavasti voi vastata juridisiin kysymyksiin lakien sisällön osalta vaan toimii juridisen kirjallisuuden kirjastona.
Mikäli haluatte tarkempaa tietoa kysymykseenne pyydämme kääntymään oikeusaputoimiston tai lakimiehen puoleen.
Suomen lainsäädäntö on kansalaisten vapaasti selattavissa internetissä osoitteessa http://www.finlex.fi.
Finlex-tietokantaa voi käyttää mm. lähimmässä kirjastossa.
Ohjelmassa mainittiin Pentti Saarikosken entisen vaimon Tuula-Liina Variksen teos Kilpikonna ja olkimarsalkka. WSOY 1994. ISBN 9510195928
Teoksesta on otettu useita painoksia, vuoden 1999 pokkaripainoksen ISBN on 9510240346 ja vuoden 2003 isotekstisen painoksen ISBN on 9510280100.
Myös Saarikosken leski Mia Berner on kirjoittanut muistelmateoksen PS : merkintöjä suruvuodelta. Tammi, 1986 (PS : anteckningar från ett sorgeår. Rabén & Sjögren, 1985)
Muita Saarikoskea käsitteleviä teoksia löytyy Helmet aineistotietokannasta: https://helmet.finna.fi tai yhteistietokannasta Finna.fi, https://finna.fi, Kannattaa käyttää aihehakua ja kirjoittaa asiasanaksi Saarikoski Pentti.
Edustajan koko nimi oli Åkerblom, Kristian Vilhelm. Hän kuului Ruotsalaisen kansanpuolueen eduskuntaryhmään. Eduskunnassa hän oli Vaasan l. et. vaalipiiri 1917 -1917, 1919 -1929, 1930 -1932. Tarkempia tietoja hänestä löytyy edustajamatrikkelista, joka löytyy osoitteesta http://www.eduskunta.fi .
Lakitietokannasta http://www.finlex.fi löytyy kohdasta Viranomaisnormit Työministeriön ohje ulkomaanmatkan vaikutuksesta työnhakijan oikeuteen saada työttömyysetuutta
0/2/2005TM
http://www.finlex.fi/fi/viranomaiset/normi/455001/21196?search%5Bpika%5…
Klikkaa pdf tiedostoa sivun ylälaidassa, niin saat ohjeen kokotekstinä
Valokuvaaja Greg Gormanin teoksia ei ole Suomen kirjastojen kokoelmissa. Taideteollisen korkeakoulun kirjastossa Helsingissä on teos nimeltä Visual aid (toimittanut James Danziger, 1986), jonka kuvista osa on Greg Gormanin valokuvia.
Ruotsin kansalliskirjaston kokoelmissa on Gormanin teos nimeltä
Visual merchandising and store design workbook : merchandising, fixturing and lighting: create visual excitement for retail stores.
Kysymiäsi kirjoja on pääasiassa Keski-Euroopan ja Yhdysvaltain kirjastoissa. Kirjoja voi kaukolainata oman kunnan kirjaston kautta, mutta Turun kaupunginkirjaston tilaava kaukopalvelu on pääkirjaston muuton takia suljettu maaliskuuhun 2007 asti. Ota yhteyttä kirjastoon täältä:
http://www.turku.fi/Public/default.aspx?...
Liekehtivät vuodet eivät ole kirjasarja. Kirjaa on julkaistu yhtenä sidoksena ja kahtena sidoksena. Yhtenä sidoksena se käsittää yli 700 sivua. Catherina Cooksonilla on kyllä myös olemassa kirjasarjoja, mutta tämä ei siis kuulu niihin.
Suomen kirjastoseuran ry sivuilta löytyy ranskankielinen tietopaketti Suomen kirjastojärjestelmästä.
Katso
http://kirjastoseura.kaapeli.fi/etusivu/seura/international/francais
Opetusministeriön sivuilta löytyy; Biblioteques publiques en Finlande, katso
http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2000/liitteet/b…
Lehdessä BBF, Bulletin des bibliotheques de France löytyy myös materiaalia
http://bbf.enssib.fr/sdx/BBF/frontoffice/1997/03/document.xsp?id=bbf-19…
Lisää ainestoa löytyy esim Googlaamalla hakutermilla "BIBLIOTHÈQUES PUBLIQUES EN FINLANDE ".
Hei!
Ranskan karttoja voi hakea Piki-verkkokirjastosta http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=find2 asiasanoilla Ranska ja kartat (esim. nimeke-laatikon saa muutettua asiasana-hauksi). Kyllä siellä jotain näyttää olevan paikallakin.
Onko sinulla ollut asioidessasi henkilöllisyystodistus uudella nimellä?
Jos ei niin sellainen tarvitaan, ennenkuin nimi voidaan vaihtaa.
Nimenvaihtoprosessissa saat myös uuden kortin, joka sinun on allekirjoitettava uudella nimellä. Jos näin on toimittu, ja rekisterissä on vanha nimi, on virhe meidän.
Jos ei, olisi sinun käytävä kirjastossa uudelleen.
