Tästä teoksesta voisi olla apua: Kirjojen kirja (toim. Juhani Salokannel. Otava 1995). Teoksessa kirjallisuudentuntijat esittelevät 73 maailmankirjallisuuden mestariteosta. Kirjastoissa on myös lukuisia sitaatti- ja aforismikirjoja, joita voi käyttää apuna puheiden laatimisessa. Puhetaidon oppaistakin saattaa löytää vinkkejä.
Tässä pari tuoreinta teosta, joissa Antti Tuurista:
Kotimaisia sotakirjailijoita / toim. Kari-Otso Nevaluoma(2001 ) ja Kotimaisia nykykertojia. 3 / toim. Kari-Otso Nevaluoma(2000 ). Otavan sivuilta löytyy vähän tietoa: http://www.otava.fi/default.cfm?cd=1014&depth=2&dept0=1003&dept1=1014&t… Mahtaisikohan soitto Otavaan auttaa jos haluaa lisää tuoretta tietoa? Muutama tuore lehtiartikkeli Antti Tuurista: Hauska tapaus - Suomen kuvalehti 2003, nro 39, sivu 44-47; Ihmetellen halki Euroopan - Suomen kuvalehti 2003, nro 11, sivu 60-66; Antti Tuuri hurahti saagoihin - Lapin kansa 2003-02-10; Antti Tuurin Pohjanmaa-sarja - paikallinen, kansallinen, universaali - Hiidenkivi 2002, nro 1, sivu 11-13; Tuuria elämässä (Uratie) -...
Valitettavasti suomenkielistä tietoa emme onnistuneet löytämään.
Internetistä MetaCrawler-hakuohjelmalla http://www.metacrawler.com löytyi seuraava erittäin hyvä sivusto http://www.library.unisa.edu.au/thiele/colin.htm .
Yahoon hakemiston kautta löytyy tietoa nuortenkirjailijoista http://dir.yahoo.com/Arts/Humanities/Literature/Authors/Young_Adult/ .
Voit tehdä tiedonhaun pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistotietokannasta osoitteessa http://www.helmet.fi . Valitse sanahaku ja kirjoita hakusanakenttään: ruokaohjeet Kambodza. Haulla löytyy kaksi nimekettä.
Merituulia Lehtinen: Backpaperit Kaakkois-Aasiassa, retkiä ja ruokaa (Forest Econo, 2003).Kirja on esim. Leppävaaran kirjastossa hyllyssä.
Vatcharin Bhumichitr: Vatch's South East Asian cookbook (K.Cathie, 1997). Jälkimmäinen kirja löytyy Rikhardinkadun kirjaston hyllystä. Kirjassa on ruokaohjeita sekä tietoa Kambodzan ruokakulttuurista.
Jos Sinulla on Pin-koodi(tunnusluku), voit varata kirjat Helmetin kautta lähikirjastoosi.
Tunnin vesijuoksu tavanomaisella vauhdilla kuluttaa 789.6 kcal ja kävely (3 km/h) 236.2 kcal, joten näyttäisi siltä, että "vesikävely" on tehokkaampi liikuntamuoto kuin kävely.
Energiankulutuksen eri liikuntamuodoilla määrittelet helposti nettiosoitteesta :
http://ffp.uku.fi/cgi-bin/energynet/energycosts.pl
Jos kirjaa ei ole saatavissa omasta kirjastosta, sen voi tilata sen Kaukopalvelusta. Kaukolaina maksaa kotimaasta 4€ per laina.
Helsingin kaupunginkirjaston kaukopalvelulomake:
http://www.lib.hel.fi/forms/kaukopalvelupyynto.asp
Lisätietoja Kaukopalvelusta
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kaukopalvelu/
Pyhimysten kuvia Internetistä löytyy esim. osoitteista
http://www.catholic-forum.com/saints/indexsnt.htm ja http://www.goarch.org/en/resources/clipart/
Googlen kuvahaulla saa usein esille melko hienoja kuvakokoelmia, varsinkin jos hakee jonkun tietyn pyhimyksen nimellä.
Kaupunginkirjaston Helmet -tietokannasta voi hakea kirjoja luokkahaulla, esim. seuraavilla luokkatunnuksilla:
742 ja 742.1 (uskonnollinen taide, ikonit)
246 (uskonnollinen symboliikka)
262 (katolinen kirkko)
263 (ortodoksinen kirkko)
Kirjasto on perustettu 1882 ja se täytti 110 vuotta vuonna 1992. Kirjaston silloinen johtaja Pirjo Pieski on kirjoittanut kirjastosta lyhyen historiikin.
Ylivelkaantumisesta on tehty tutkimuksia, mutta vaikuttaa siltä, että maahanmuuttajiin liittyen ei tutkimuksia Suomessa ole tehty. Ainakaan yliopistokirjastojen yhteistietokanta Lindan tai lehtiartikkelitietokanta Arton kautta tällaisia ei löytynyt:
http://finna.fi
https://finna.fi
Anni Swanin teosten luettelo löytyy esim. Sirpa Kivilaakson kirjasta Satukuningatar Anni Swan (2009). Kirja on muutenkin hyvä tiedonlähde esitelmää varten.
Teokset löytyvät ainakin Helsingin yliopiston Kumpulan kampuskirjastosta sekä Oulun yliopiston kirjastosta, mutta ne ovat molemmissa paikoissa käsikirjastossa eikä niitä siis saa kotilainaan.
Ensimmäinen lastenkirjastoauto aloitti liikennöinnin 2.3.1992 Helsingissä. Kirjastoautojen lukumäärää supistettiin Helsingin kaupunginkirjastossa 1990-luvun alussa kolmesta kahteen ja samalla toinen autoista muutettiin lastenautoksi. Myöhemmin Helsinkiin hankittiin varta vasten lastenautoksi suunniteltu auto. Se aloitti toimintansa 6.2.1998 ja sai nimekseen Snadi. Autossa on jonkin verran myös aikuisten aineistoa.
Ensimmäinen nimenomaan lapsille suunniteltu kirjastoauto aloitti liikennöinnin Espoossa 18.8.1997.
Lähde:
Kyöstiö, Antero:
Kirjastoautotoiminnan 50 vuotta : Turun ykkösestä Konstaan. - Avain, 2011
Me emme täällä kirjastossa pysty näkemään asiakkaiden entisiä lainoja. Kirjastokorttien tiedoissa näkyy vain, mitä aineistoa asiakkaalla on parhaillaan lainassa tai varattuna tai mistä aineistosta on vielä myöhästymismaksut maksamatta. Aineiston palautuksen jälkeen tai myöhästymismaksujen maksamisen jälkeen tiedot katoavat kirjastokorteista. Nidetiedoista löytyy edellinen lainaaja, mutta sekin tieto katoaa heti kun kyseiseen kirjaan tai muuhun aineistoon tulee uusia lainoja.
Verkkokirjastossamme HelMetissä on mahdollista omissa tiedoissa tallentaa oma lainaushistoria (www.helmet.fi).
Tiedossa ei ole, että Helmet-verkkokirjastossa olisi tällaisia ongelmia. Ainakin tällä hetkellä lainojen uusiminen ja omien tietojen muokkaaminen näyttäisi onnistuvan. Ehkä ongelma on ollut hyvin lyhytaikainen.
Ota uudelleen yhteyttä, jos ongelma ei ole poistunut.
Käy jossakin HelMet-kirjastojen toimipisteessä ja ota mukaasi kuvallinen, voimassa oleva henkilötodistus. Tietosi päivitetään ja sen jälkeen korttisi on voimassa siihen saakka, kun täytät 18. Kortti pysyy samana ja tunnusluku myös.
Täytettyäsi 15 olet itse vastuussa lainaamastasi aineistosta l. takaajan tiedot poistetaan tiedoistasi. 15 - 17-nuorten ei tarvitse maksaa varausmaksuja varaamastaan aineistosta, sen sijaan myöhästymismaksut peritään samalla tavoin kuin aikuisilta.
Hei,
Vihdin pääkirjastosta sekä Kirkonkylän kirjastosta löytyy kysymäsi kirja. Voit tarkistaa kirjojen ja muun aineiston saatavuutta kirjaston tietokannasta internetistä osoitteessa http://vihti.verkkokirjasto.fi/
Varmaa vastausta tähän kysymykseen on mahdotonta antaa, sillä sääennusteiden tarkkuus laskee sitä mukaa, mitä pidemmäksi ajaksi ne tehdään.
Pitkän ajan ennusteita toki löytyy, mutta niitä kannattanee pitää suuntaa-antavina. Ilmatieteen laitos seuraa ja arvioi ennusteita sivuillaan: http://ilmatieteenlaitos.fi/pitkan-ennusteen-seuranta. AccuWeatherin sivuilta voi hakea paikkakunnittain peräti 25 päivän sääennustetta: http://www.accuweather.com/fi/fi/helsinki/133328/daily-weather-forecast…. Forecan sivuilta löytyy 10 päivän ennuste: http://www.foreca.fi/Finland/Pirkkala/tenday.
Itävaltalaisen Johannes Mario Simmelin teosta "Bitte lasst die Blumen leben" vuodelta 1983 ei ole käännetty englanniksi. Teos on suomennettu nimellä "Eilistä ei ole" vuonna 1985.
https://www.worldcat.org/
http://search.obvsg.at/primo_library/libweb/action/search.do?menuitem=0…
https://finna.fi
http://de.wikipedia.org/wiki/Johannes_Mario_Simmel
Helmet-kirjastoissa on tätä kirjaa yhdeksän kappaletta. Kirjaan on neljä varausta, joista sinun varauksesi on ensimmäinen. Kirjoista kahdeksan on lainassa. Yhdeksäs on Töölön kirjaston kappale ja hyllyssä-tilassa tällä hetkellä. Töölön kirjasto on kuitenkin remontissa (avataan tämänhetkisen tiedon mukaan keväällä 2016) ja kiinni.
Osa Töölön kirjaston aineistosta kiertää muissa kirjastoissa, mutta suuri osa on pakattuna ja odottamassa remontin päättymistä. Töölön kirjaston kappale ei siis lähde varaajalle, vaan sinä saat varauksesi vasta, kun ensimmäinen tällä hetkellä lainassa oleva kirja palautuu lainaajalta.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2084168__Stekniikan%20lask…