Kyseessä on Mika Waltarin runo nimeltä Syksy 1939.
Runo on julkaistu esimerkiksi lehdissä ja tässä linkki kansallisarkistosta löytyneeseen lehden sivuun https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1999122?term=Miten&term=hehkuivat&term=pihlajanmarjat&term=lokakuussa&term=reunassa&term=puistikon&term=Oli&term=kaikki&term=outoa&term=unta&page=3
Lisäksi runo löytyy Sotatalvi - runovalikoima - kokoelmasta (Otava, 1940) sekä Helmet-kirjastoista teoksesta Mika Waltari: Mikan runoja ja muistiinpanoja 1925-1978 https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1577799
Kirjan mahdollisesta julkaisusta suomeksi ei tällä hetkellä ole tietoa. Maasin kirjoja julkaisee suomeksi Gummerus. Kustantamot julkaisevat tulevat kirjansa yleensä puolivuosittain, ainakaan syksyn julkaisuohjelmasta tätä teosta ei löydy. Joulun ja kevään tulevat julkaisut kerrotaan yleensä loka-marraskuussa. Asiasta voi myös kysyä kustantamolta suoraan: https://www.gummerus.fi/fi/ota-yhteytta/
Kirjastojen laitteistoja löytyy sähkönkulutusmittarit-sanalla täältä.
Esimerkiksi Kyyti-kirjastojen (Haminan, Iitin, Kotkan, Kouvolan, Miehikkälän, Pyhtään ja Vironlahden) verkkokirjastossa saatavuustiedot energiankulutusmittariin löytyvät tästä. Laina-aikaa ei ole suoraan mainittu, mutta yleensä se on esineiden osalta noin kaksi viikkoa. Mittareita ei voi ainakaan Kyyti-kirjastoista varata. Laitteita näyttäisi myös olevan hyvin alueen eri kirjastoissa.
Rhein -joki on Saksan pisin joki (1233 km) ja Rhein myös virtaa pisimmän matkan eli 865 km Saksan valtion alueella. Rhein saa alkunsa Sveitsin Alpeilta ja se ylittää Saksan sekä Alankomaiden rajan Klevessä. Rhein laskee Pohjanmereen.
Tonavan pituudesta Saksan alueella on 647 km.
lähde: Flüsse in Deutschland - die 15 längsten Flüsse in Deutschland (bundesland24.de)
Luonnonvarakeskuksen tilastotietokannasta selviää, että vuonna 2022 Helsingin pinta-alasta (215,08 km²) oli viljelyalaa eli peltoja 992 ha eli 9,92 km². Vantaan vastaavat luvut ovat 240,35 km² ja 3496 ha eli 34,96 km². Helsingin pinta-alasta peltoja on siis 4,61 % ja Vantaalla 14,55 %.
Käytössä oleva maatalousmaa muuttujina Vuosi, Kunta, Muuttuja ja Laji. PxWeb (luke.fi)
Luettelo Suomen kunnista pinta-alan mukaan – Wikipedia
Roomalaisessa kalenterissa oli alkujaan vain kymmenen kuukautta (maalis-joulukuu), kahta talvikuukautta (tammikuu ja helmikuu) ei laskettu mukaan lainkaan. Numa Pompiliuksen (n. 753–672 eKr.) sanotaan lisänneen tammikuun ja helmikuun roomalaiseen kalenteriin. Roomalaisen kalenterin kuuden ensimmäisen kuukauden (januarius, februarius, martius, aprilis, maius ja junius) nimet viittaavat esimerkiksi jumaluuksiin ja juhliin. Kuusi viimeistä kuukautta (quinctilis, sextilis, september, october, november ja december) taas perustuvat järjestysnumeroihin. Esimerkiksi quinctilis tarkoittaa siis viidettä kuukautta.Ei ole aivan selvää, mistä roomalaisten mensis januarius tai mensis februarius ovat saaneet nimensä. Yleensä katsotaan, että...
Haapajärven kirjastossa on paikalla monta hyvää etunimikirjaa : Vilkuna, Kustaa : Etunimet ; Lempiäinen, Pentti : Suuri etunimikirja ; Joka kodin suuri nimikirja ; Uusi suomalainen nimikirja. Harvinaisimmista nimistä on Eero Kiviniemen Iita Linta Maria : etunimiopas vuosituhannen vaihteeseen.
Kirja löytyi musiikkiopiston eteisestä ja on nyt menossa seuraavalle lukijalle. Kiitos palautuksesta. Jatkossa kannattaa muistaa, että musiikkiopiston postilaatikko ei ole kirjaston palautusluukku ja kirja ei välttämättä löydä tietänsä sieltä kirjastoon palautettavaksi.
Suomenkielistä kirjallisuutta maisemapienoismallien rakentamisesta ei ole kovin paljon tarjolla. Joissakin pienoismallikirjoissa aihetta sivutaan: esim. Timo Nyyssösen Pienoismallirakentajan käsikirjassa (Multikustannus, 2007) käsitellään dioraamoja ja maisemia. Vaikka teemana ovatkin lähinnä sota-aiheiset pienoismallit, materiaaleista ja työtavoista kirjasta saanee joitakin vinkkejä.
Suomenkielinen cd-rom-levy aiheesta sen sijaan löytyy: Uusi pienoismalliharrastajan tietopaketti (1998) käsittelee yhtenä aiheena myös maisemapienoismallia.
Pienoismalli-lehdessä on julkaistu vuosien varrella myös maiseman rakentamiseen liittyviä artikkeleita.
Englanninkielisiä teoksia aiheesta:
Gray, Freida: Making miniature gardens (1999)
Schleicher,...
Esimerkiksi seuraavat kirjat: Suomalaisen viittomakielen perussanakirja (1998) ja Jantunen,Tommi: Johdatus suomalaisen viittomakielen rakenteeseen, 2003. Kirjojen lisäksi viittomakieltä voi opiskella lähnnä videokasettien ja cd-rom-levyjen avulla. Lisää aineistoa löytyy kirjastosta luokasta 89.999. Kirjaston tietokannasta
voi hakea asiasanalla viittomakieli.
Ks. myös http://www.kantti.net/viittomakieli/# tai http://suvi.viittomat.net/
Näistä kirjoista voisi löytyä tietoa aiheeseen:
1. Henkilöverotuksen käsikirja 2009 : verovuosi 2008.
ISBN 978-951-37-5424-2.
2. Jaakko Ossa: Sijoitustoiminnan verotus ja verosuunnittelu. Kaupppakaari 2002.
Pertti Puronen: Turvaa oikeutesi verotuksessa.
3. Verolait 2009
4. Joensuun Yliopistossa tehtyä Pro gradutyötä Koulutusmenot tulonhankkimiskuluina ja osana vähennysjärjestelmää (Timo Heinänen 2007) voi koittaa kaukolainata kirjaston kautta.
Netissä kannattanee tutustua myös Veronmaksajain keskuliiton opassivustoon osoitteessa http://www.veronmaksajat.fi/fi-fi/
Sekä edellisessä sivustossa sivuihin http://www.veronmaksajat.fi/fi-FI/veroilmoitusohjeet/palkansaaja/nainla…
http://www.veronmaksajat.fi/fi-FI/omatveroasiat/...
Voisiko kyseessä olla Raision kaupunginkirjastossa Vaski-tietokannan http://www.turku.fi/vaski mukaan olevasta äänitteestä Käynti Puccinin kotona Torre del Lagossa Toscan Rooma [Äänite] : kaksi musiikkiohjelmaa vuosilta 1989 ja 1987 / toimittaja: Eero Saarenheimo. - [Helsinki] : Yleisradio,Tallennepalvelu, p1991. - 2 äänikas. (49, 64 min) : stereo. Alkuper. julk. Radion musiikkitoimitus 1989 ja 1987.
Turun kaupunginkirjastossa säilytetään Maaseudun Tulevaisuus -lehteä kuusi kuukautta ja kuluva kuukausi. Voitte käydä lukemassa lehden pääkirjaston Uutistorilla.
Kirjastoissa ei ole näin vanhoja lehtiä paperisina. Lehti on mikrofilmeinä Kouvolan kirjastossa ja Kansalliskirjastossa Helsingissä. Kansalliskirjastosta voi tilata paperisia kopioita, ota yhteyttä: kk-palvelu@helsinki.fi
Ehkä paperilehdistä kannattaisi kysyä Kouvolan Sanomista:
http://www.kouvolansanomat.fi/yhteydet
Vastausta voisi kysyä suoraan esim. Maanmittauslaitokselta.
http://www.maanmittauslaitos.fi/toiminta/tiedotus -sivulla
on useita vaihtoehtoja lähettää kysymys.
Yleisesti voi sanoa, että paikannimissä säilyvät vanhat sanamuodot ja että painettujen karttojen Skjåldholmarna-muoto lienee alkuperäinen.
Kaivattu kirja lienee Garth Sundemin Insinöörin logiikka (Nemo, 2007): "Insinöörin logiikka esittelee mullistavan laskentatavan, jolla hämmentävät, usein ristiriitaiset asiat voidaan pelkistää selkeiksi yhtälöiksi. Enää ei tarvitse pohdiskella, voisiko töistä lintsata, tai miettiä, pitäisikö mennä lääkäriin."
Kirjassa on 50 uraan ja työhön, seurusteluun ja tunne-elämään sekä arkipäivään ja terveyteen liittyvää yhtälöä, joiden avulla jokaiseen ongelmaan voidaan laskea "yksi, varmasti oikea vastaus".
Helmet-sivuston ohjeen mukaan lehtiä voi lukea puhelimella kaikkialla, missä toimii kirjaston langaton verkko. Etäkäyttö onnistuu vain verkon kautta kirjastokortin numerolla kirjautumalla.
Voit ladata PressDisplay-palvelun lehdet älypuhelimeesi tai tablettiisi Helsingin, Espoon tai Vantaan kaupunginkirjastojen langattomissa verkoissa. Lataamiseen tarvitset PressReader-sovelluksen, jonka voit saada ilmaiseksi laitteesi omasta sovelluskaupasta.
PressReader toimii iOS- ja Android-laitteilla sekä Windows Phone 7, 7.5 ja 8 käyttöjärjestelmillä. PressReader-sovelluksen käyttö ei vaadi kirjastokorttia eikä erillistä rekisteröitymistä. Lehtiä voit siis ladata kaikkialla, missä toimii kirjaston langaton verkko Stadinetti.
Palvelu on myös...
Voit palauttaa ystäväsi puolesta hänen lainaamansa kirjat mihin tahansa HelMet-kirjastoon, olivatpa lainat myöhässä tai ei. Palauttaessahan ei tarvita kirjastokorttia ja lainatun aineiston voi näin ollen palauttaa kuka vain.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Tämä laulu löytyy Ilpo Mäkelän omakustanteena vuonna 1982 julkaisemalta kokoelmalta "Ilpo Mäkelä". Nuotti löytyy ainakin Tampereen ja Tornion kaupunginkirjastoista, joista sitä voi oman Rautjärven kirjaston kautta pyytää kaukolainaksi.
Heikki Poroila
Tikkurilan kirjasto
Vanhat Kauppalehdet ovat mikrofilmimuodossa luettavissa Helsingin kaupunginkirjaston Pasilan kirjastossa. Pääkaupunkiseudun ulkopuolella asuvan on mahdollista saada mikrofilmejä kaukolainaan oman lähikirjastonsa kautta.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1695618__Skauppalehti__P0%…
