Aurinkoon ei kannata katsoa. Nopea välähdys kiikarissa ei liene vaarallista, mutta jo lyhyehkö tuijotus suoraan aurinkoon paljainkin silmin saattaa vaurioittaa silmiä pysyvästi. Normaalisti ihminen välttääkin katsomista, sillä se tuntuu epämiellyttävältä.
Lähteet:
"Saako aurinkoon katsoa" Ylen sivustolla.
UV-säteily. STUK
What happens if you look at the sun with binoculars. Bino Expert
Why shoudn't you stare at the sun. Healthline.com
Kesäkuun alku vuonna 1944 oli tavanomaista viileämpi etelässä vain niukasti toiselle kymmenelle yltäneine lämpötiloineen.
Leudon keskitalven jälkeen huhtikuussa alkanut poikkeuksellinen kylmyys viivästytti kevään tuloa ja jäiden sulamista, eivätkä lämpötilat kohonneet normaaleihin kevätkesän ja kesän lukuihin oikeastaan kuin vasta heinäkuussa. Etelä-Suomessakin maat alkoivat paljastua lumen alta vasta huhtikuun puolivälistä lähtien. Vappua vietettiin aurinkoisessa, mutta koleassa säässä, ja toukokuun ensimmäisellä viikolla Helsingissäkin saatiin rakeita ja lumisadetta. "Odotamme vain hartaasti, koska tämä 'takatalvi' rupeaa muuttumaan entisajan lämpimäksi toukokuuksi", valitteli Aamulehden pääkaupunkilaiskolumnisti 6.5....
Rhein -joki on Saksan pisin joki (1233 km) ja Rhein myös virtaa pisimmän matkan eli 865 km Saksan valtion alueella. Rhein saa alkunsa Sveitsin Alpeilta ja se ylittää Saksan sekä Alankomaiden rajan Klevessä. Rhein laskee Pohjanmereen.
Tonavan pituudesta Saksan alueella on 647 km.
lähde: Flüsse in Deutschland - die 15 längsten Flüsse in Deutschland (bundesland24.de)
Luonnonvarakeskuksen tilastotietokannasta selviää, että vuonna 2022 Helsingin pinta-alasta (215,08 km²) oli viljelyalaa eli peltoja 992 ha eli 9,92 km². Vantaan vastaavat luvut ovat 240,35 km² ja 3496 ha eli 34,96 km². Helsingin pinta-alasta peltoja on siis 4,61 % ja Vantaalla 14,55 %.
Käytössä oleva maatalousmaa muuttujina Vuosi, Kunta, Muuttuja ja Laji. PxWeb (luke.fi)
Luettelo Suomen kunnista pinta-alan mukaan – Wikipedia
Roomalaisessa kalenterissa oli alkujaan vain kymmenen kuukautta (maalis-joulukuu), kahta talvikuukautta (tammikuu ja helmikuu) ei laskettu mukaan lainkaan. Numa Pompiliuksen (n. 753–672 eKr.) sanotaan lisänneen tammikuun ja helmikuun roomalaiseen kalenteriin. Roomalaisen kalenterin kuuden ensimmäisen kuukauden (januarius, februarius, martius, aprilis, maius ja junius) nimet viittaavat esimerkiksi jumaluuksiin ja juhliin. Kuusi viimeistä kuukautta (quinctilis, sextilis, september, october, november ja december) taas perustuvat järjestysnumeroihin. Esimerkiksi quinctilis tarkoittaa siis viidettä kuukautta.Ei ole aivan selvää, mistä roomalaisten mensis januarius tai mensis februarius ovat saaneet nimensä. Yleensä katsotaan, että...
Kyseessä on animaatioelokuva Father Christmas and the missing reindeer (1998), jonka on ohjannut Jon Doyle. Tässä elokuvan linkki Internet movie database -elokuvatietokannassa: Father Christmas and the Missing Reindeer (TV Movie 1998) - IMDb
Elokuvaa ei löydy Suomen yleisistä kirjastoista, mutta se on mahdollisesti saatavilla tilattuna ulkomailta.
Jääkarhuista ainoastaan tiineet naaraat vetäytyvät talviunille. Ne pysyvät pesässä jopa puoli vuotta, jona aikana poikaset syntyvät.Kun saaliista on pulaa, myös uros voi vaipua talviunen kaltaiseen tilaan. Tästä huolimatta uros pystyy hyökkäämään saaliin kimppuun yhtäkkiä, jos saalista ilmaantuu sen ulottuville. Lähde: Nisäkkäät 2. Weilin + Göös, 2009Jääkarhu Ursus maritimus (tunturisusi.com)
Tuotenimet Sirkku ja Pulmu ovat peräisin palasokerin valmistuksessa käytetyistä varhaisista tekniikoista. Sokeria tehtiin joko sahaamalla tai puristamalla. Sirkkelillä sahattu sokeri oli "sirkkua", puristimella valmistettu "pulmua".Alun perin Suomen sokerin Töölön sokeritehtaalla valmistama Sirkku on ollut markkinoilla vuodesta 1928. Suomen sokerin Pulmu tuli myyntiin 1930. Turkulaisen Auran sokeritehtaan puristettua palasokeria tosin kaupiteltiin Pulmu-nimellä jo vuonna 1927.https://www.sucros.fi/irj/go/to/fi/sucros-oy/sucros-oy/100-tarinaa-suomen-sokerista/osa-72 https://www.sucros.fi/irj/go/to/fi/sucros-oy/sucros-oy/100-tarinaa-suomen-sokerista/osa-76 https://www.sucros.fi/irj/go/to/fi/sucros-oy/sucros-oy/100-tarinaa-suomen-...
Kyselemäsi kirjan nimi on Motti-Matti ja Vanja-Katti. Tekijä on
Olli-setä, ilmestymisvuosi 1942. Kirja on Tampereen pääkirjastossa,
ei kuitenkaan lainattavissa. Ehkä kannatta kysäistä jostain Turun
puolen kirjastosta, olisiko teosta saatavana sieltä päin.
Ainoastaan englanninkielistä materiaalia löytyi. Evreka-haulla (hakupalvelun osoite http://www.evreka.fi) saat Internetistä runsaasti Harvest Moon -sivuja (Evreka-haku koko maailmasta, hakutermi: ”harvest moon” +nintendo):
http://www.nintendo.com/n64/harvest_moon (Nintendon omaa sivustoa)
http://www.gameadvice.com/ubbcgi/forumdisplay.cgi?action=topics&number=… (keskustelufoorumi, jonka aiheena on Harvest Moon)
http://www.videogamereview.com/reviews/Nintendo_Gameboy/Roleplaying/Rol… (peliarvosteluja)
http://www.gamewinners.com/n64/HarvestMoon.htm (pelivihjeitä, linkki keskustelufoorumille)
http://www.izemjef.msx2.com/hmoon.htm (peliarvostelu)
Pelit-lehdessä on ehkä käsitelty Harvest Moonia, voit kysyä sieltä, yhteystiedot saat lehden...
Erilaisista oppijoista ja oppimisympäristöistä on kirjoitettu niin paljon teoksia, että on vaikea arvioida mitkä niistä ovat kannaltasi relevantteja, varsinkin kun et sen tarkemmin määrittele minkä ikäisistä oppijoista tai millaisesta oppimisympäristöstä on kysymys. Listan erilaisia oppimisympäristöjä käsittelevistä kirjallisuusviitteistä saat kirjaston kokoelmatietokannasta http://kirjasto.lahti.fi/riimi/zgate.dll? valitsemalla pudotusvalikosta hakuehdoksi "asiasana" ja kirjoittamalla hakusanaksi "oppimisympäristö". Haun tuloksena saat 64 viitettä. Erilaisia hakusanoja ja niiden yhdistelmiä kannattaa myös kokeilla. Esim. asiasana "opettaja-oppilassuhde" tuottaa tulokseksi 11 viitettä ja sanojen "opetus" ja "vuorovaikutus" yhdistelmä 25...
Hei!
Booknetin sivulle on koottu linkkejä verkossa olevista kokonaisista teoksista, hypertekstejä käsittelevistä sivuista, scifijutuista ja sarjakuvista
http://www.booknet.fi/luotsi/verkkoromaanit.htm
Hämeenlinnan kirjaston Makupaloihin on myös koottu linkkejä verkkoteoksiin:
http://www.makupalat.fi/kirjat5.htm#kirjat (kirjoja verkossa)
http://www.makupalat.fi/kirjat1.htm (kertomakirjallisuutta verkossa)
http://www.makupalat.fi/kirjat3.htm#verkkokirjat
Nämä ovat siis vapaasti luettavissa, et tarvitse mitään tunnuksia.
Alpo Noposen henkilötiedot ja viitteitä lisätietoihin
on hakuteoksessa SUOMEN KIRJAILIJAT 1809-1916. Kustantaja: Suomalaisen Kirjallisuuden seura. 1993.
Kirjassa on sivuilla 538-539 Alpo Noposesta lyhyet henkilötiedot, kronologinen luettelo
Noposen omasta tuotannosta, luettelo Noposen suomentamista ja hänen toimittamistaan
teoksista, luettelo Noposen tuotannon arvosteluista
sekä luettelo mitä hänestä on kirjoitettu eri julkaisuissa.
Hakuteos on varmasti hyvin varustetuissa yleisissä
kirjastoissa käsikirjastokirjana.
Mainio kirja, josta voi aloittaa tutkimusta Jeesuksesta historiallisena henkilönä on 'Nasaretilaisen historia' (toim. Risto Uro ja Outi Lehtipuu, Helsinki: Kirjapaja, 1997). Heidän kirjallisuusluetteloa käyttäen pääsee sitten jatkamaan tutkimusta.
Tämä kirja löytyy Helsingin kaupunginkirjastosta. Saatavuustiedot näet osoitteessa www.helmet.fi.
Suosittelen myös, että käyt teologisen tiedekunnan kirjastossa. Sieltä löytyy tarvitsemasi lähteet ja henkilökunta voi auttaa sinua eteenpäin. Kirjaston yhetystiedot ja aukiloajat löydät täältä:
http://www.helsinki.fi/teol/kirjasto/
Kaukolainaan on mahdollista tilata kirjoja, jotka eivät kuulu meidän kirjaston kokoelmiin. Maakuntakirjastoilla on velvoite lähettää kokoelmistaan kaukolainoja muille kirjastoille. Voimme tilata kirjaa sinulle kaukolainaksi, kaukolainan hinta on 2 € maakuntakirjastoista ja 7 € yliopistokirjastoista.
Kysymääsi kirjaa on myös Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun liiketalouden yksikön kirjastossa käsikirjastokappale (sitä ei siis saa kotilainaan).
Kaakkois-Aasian monilla kansoilla on tapana sivellä vaaleata puuteria otsaan ja poskiin, useimmiten naisilla mutta myös lapsilla. Puuteri on usein riisipuuteria. Se toimii kuumassa ilmanalassa absorboimalla ihon rasvaa.
Suomen ympäristökeskuksen kirjastolla on oma aineistohaku. Aineistohaun löydät osoitteesta http://kirjasto.ymparisto.fi/FIN/yha/search_yha.htm. Tietoa kirjastosta löydät osoitteesta http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=1841&lan=FI. Jos kysymykselläsi tarkoitat jotain alueellista ympäristökeskusta, niin sen tietoihin pääset sivulta http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=283256&lan=FI. Alueelliset ympäristökeskukset käyttävät samaa aineitotiekantaa kuin koko Suomen ympäristökeskus.
Mainitsemasi teos on saatavilla esimerkiksi Valkeakosken kaupunginkirjastosta. Voit lainata sen kaukopalvelun avulla itsellesi.
http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=avlib&previd=fullt&celi=10702&do…
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kaukopalvelu/
Jyväskylän kaupunginkirjaston kokoelmissa ei ole teoksia Who is Who in America 2009 ja 2010.
Fank-monihaun kautta ei myöskään muista suomalaisista kirjastoista löytynyt kysymiänne teoksia.
