Hei,
Muistan itsekin tuon sarjan (tosin nimi oli jo unohtunut). Suomessa keksittiin sarjalle nimi " Perhe on pimahtanut" (alun perin Perhe on pahin -sarja (All in the family) innoittamana. Samalla sapluunalla keksittiin Michael J. Foxin tähdittämälle sarjalle Family ties nimi "Perhe on paras"). Onneksi tämä nimeämiskäytäntö on jäänyt lopullisesti pois.
Suomen sähköntuotannosta tuotetaan pieni osa myös öljyllä. Energiateollisuus ry:n sivuilla on taulukko sähköntuotannosta energialähteittäin (7/2018-8/2020):
https://energia.fi/files/1414/a_Sahkontuotannon_kk_polttoaineet_Elokuu…
Tilastokeskuksen sivuilla on taulukko sähkön ja lämmön tuotannosta tuotantomuodoittain ja polttoaineittain vuonna 2018:
http://www.stat.fi/til/salatuo/2018/salatuo_2018_2019-11-01_tau_001_fi…
Jag tycker att de här sidorna är intressanta: http://www.dyrebeskyttelsen.no/df/98/3_10.html.
Sidorna är norska och härav får du goda länkar att gå vidare.
Du kan också t.ex. ta addressen : http://evreka.com och välja sökordet
"vegetarian" eller "vegetariskt liv". Så får du ganska mycket sidor, som alla knappast är intressanta, men en del av dem, dock.
Kirjastokorttia ei saa sotkea. Uusi kortti maksaa aikuisilta 3 e ja lapsilta 2 e.
Kirjastokortti on virallinen asiakirja, joka mahdollistaa kirjaston käytön sääntöjen puitteissa.
Kari Loimun teoksessa Yhdistytoiminnan käsikirja (2.uud.p. 2002) käsitellään yhdistyksen kokouksen valmistelua, toimihenkilöitä (kuten puheenjohtaja), kokouksen yleistä kulkua ja paljon muutakin yhdistystoimintaan liittyvää.
Helsingin kaupunginkirjaston kaukopalveluperiaatteista voit lukea osoitteessa http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kaukopalvelu/
Kaukopalvelumaksu kotimaassa on 4 euroa.
Onko sinulla ollut asioidessasi henkilöllisyystodistus uudella nimellä?
Jos ei niin sellainen tarvitaan, ennenkuin nimi voidaan vaihtaa.
Nimenvaihtoprosessissa saat myös uuden kortin, joka sinun on allekirjoitettava uudella nimellä. Jos näin on toimittu, ja rekisterissä on vanha nimi, on virhe meidän.
Jos ei, olisi sinun käytävä kirjastossa uudelleen.
Voit joko maksaa kirjan hinnan kirjastossa tai ostaa kirjastolle uuden, kadonnutta vastaavan kirjan. Jos arvelet kadonneen kirjan vielä löytyvän, voit kirjastossa ilmoittaa vielä etsiväsi sitä. Kirjan laina-aikaa voidaan uusia, jolloin saat lisää aikaa etsimiseen.
Lasten kasvusta ja kehityksestä on paljon kirjallisuutta.
Jotta löydät aiheesta juuri sinua kiinnostavaa kirjallisuutta niin voit hakea sitä itse kyytikirjastojen aineistohausta (tarkennettu haku): http://www.kyyti.fi/libdbsearch/. Kirjoita kohtaan Asiasanat/Aihe lapset ja kasvu tai lapset ja kehitys sekä klikkaa Luokka-valikosta Tietokirjallisuus ja sitten Haku. Tuloksena on 37 (lapset ja kasvu) ja 145 (lapset ja kehitys) teosta. Klikkaa Haun tulos -listalta sinistä teoksen nimeä niin näet Asiasanat/Aihe -kohdasta mitä teos käsittelee. Alempana on Saatavuustiedot, josta Kouvolan kaupunginkirjastoa klikkamalla näet missä Kouvolan kirjastossa teos on.
Koulunkäyntiavustajista on myös kirjallisuutta. Toimi kuten edellä mutta hae asiasanalla...
EIG.L.V viittaa valmistajan tuotemerkkiin, vaikka lyhenteiden merkitys ei valitettavasti selvinnyt. Tuotteen alkuperämaa on Hollanti.
Saksankielisen Wikipedia-sivuston ja Tagblatt-lehden artikkelin mukaan kipsiset seimihahmot ovat peräisin 1800-luvun loppupuolelta, jolloin ne tulivat muotiin.
Merkittävimmät valmistuspaikat sijaitsivat Keski-Saksassa, Ranskassa ja Hollannissa.
Kansallisarkiston ja maakunta-arkistojen yhteinen Vakka-kokoelmatietokanta kertoo naisopistosta seuraavaa:
http://www.narc.fi:8080/VakkaWWW/Selaus.action;jsessionid=487ACE5E5855A…
Behind the Name -sivusto osoitteessa http://www.behindthename.com/submit/name/hazar kertoo, että nimi olisi naisennimi ja peräisin persiasta. Selvittelin asiaa persian kieltä osaavalta kollegaltani. Hän kertoi, että ”hazar” viittaa persian kielessä tiettyyn lintulajiin eli etelänsatakieleen (Luscinia megarhynchos). Sen merkitys arabiassa on hänen mukaansa ’tuhat’, mutta luultavasti merkitys on tosiaan tullut persiasta ja linnusta. Mitään tieteellistä varmuutta alkuperään ei toki ole, koska meillä ei ole persiankielisiä nimikirjoja, joissa tuota alkuperää kerrottaisiin, mutta toivottavasti tämä riittää.
Kirjailija Hanna Tuuri muutti Irlantiin ja on kirjoittanut Irlanti-aiheisia romaaneja ja myös Irlantiin ja sen puutarhoihin liittyviä kirjoja. Vihreän saaren puutarhoissa -kirjassa kerrotaan irlantilaisista puutarhoista:
http://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9789511242048&q…
Kaunokirjallisuuden verkkopalvelu Kirjasammosta lisää tietoa kirjailijasta:
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fwww.btj.fi%252Fact…
Anu Ojalasta ei kovin paljon löydy tietoa. Eniten tietoa lienee juuri Suomen nuorisokirjailijoiden nettimatrikkelissa osoitteessa http://www.nuorisokirjailijat.fi/ojalaanu.shtml. Toinen linkki on hänen kustantajansa Otavan sivuille http://www.otava.fi/DAS/kotimaiset_kirjailijat/990702-094111.html. Molemmilta sivuilta löytyy Anu Ojalan sähköpostiosoite. Mikään ei varmaan estä ottamasta häneen suoraan yhteyttä.
Mikäli Sinulla mahdollisuss saapua kirjastoon, kirjasta "Ulkomaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita / toim. Niklas Bengtsson ja Tittamari Marttinen Kirjastopalvelu, Helsinki, 1997, 176 s." löydät hänestä hyvän esittelyn. JOs sen sijaan haluat pitäytyä verkkotiedossa, voit aloittaa seuraavista suomenkielisistä linkeistä:
http://www.roi-mlk.fi/koskenkyla/dahl2.htm
http://www.edu.espoo.fi/~matilda/kuuk984.htm
Osoitteessa http://www.helsinginsanomat.fi/uutiset/juttu.asp?id=20000128ku21&pvm=20…
on kirjallisuusarvostelu hänen kirjastaan.
Englanniksi tietoa löydät m. sivuilta:
http://www.roalddahlfans.com/
http://pages.prodigy.com/psykobrain1/roald_main.htm
sekä etsimällä osoitteesta http://www.britannica.com/
Hurra oli puukiekosta ja narusta valmistettu leikkikalu. "Hurra tehtiin kaivertamalla ohueen, lantin kokoiseen puukiekkoon neljä reikää ja pujottamalla niistä nuora tietyllä tavalla, niin että kun sitä kahden pään veteli edestakaisin, kiekko pyöri nuorassa."
Hurra-sanaa hyödyntäviä sanontoja löytyy useita - ja hyvin monenlaisiin tilanteisiin. Tavallisesti se esiintyy juuri yhdessä perään-sanan kanssa. Esimerkiksi epämieluisan vieraan lähtiessä voitiin sanoa "hurra perään ja hako häntään", ja "Seun varmasti mennyttä kaluva, ei muuta ku hurra perrään", kun luultiin jonkin tavaran kadonneen ainiaaksi. Toisaalta vilkasta ja puheliasta naista saatettiin luonnehtia sanomalla "Se on semmoinen hurra tai härrä."
Lähde:
Suomen...