1. Suorasanaisia Kalevala-versioita on vuosikymmenten saatossa julkaistu melko paljon. Tässä lista löytämistäni.
Haavio, Martti: Kalevalan tarinat (1. painos 1966, 3. painos WSOY 2010)
Härkönen, Iivo: Kalevala : kouluille ja nuorisolle (WSOY, 1915)
Kunnas, Mauri: Koirien Kalevala (Otava, 1992)
Kuusi, Sakari: Kalevala kansakouluja varten (Gummerus, 1937)
Nieminen, Kai: Kalevala 1999 (SKS, 1999), uudistettu painos Kalevala. Nyt (SKS, 2011)
Moltesen, Eva: Kalevalan tarinat (Otava, 1910)
Rajala, Pertti: Kalevala (selkokielinen mukautus) (BTJ Kirjastopalvelu, 2006)
Lisäksi on ilmestynyt Inkeri Mikkosen laatima Kalevala yleiskielelle käännettynä (Sanasiivet, 2009), jossa runomitta on säilytetty, mutta nykylukijalle hankala sanasto...
Kysymänne asia on herättänyt laajemminkin keskustelua, ja siihen ei voi antaa suoraa vastausta. Tässä alla on linkki artikkeliin, missä asiaa pohdiskellaan. Argumentteja sille, että Teofilus/Teofilos olisi ollut oikea henkilö on, mutta myös Teofilus/Teofilos, Jumalan ystävä merkitykselle on perusteita. Lisää aiheesta tässä:
https://tampereenseurakunnat.fi/sivustot/etsikko/hengen_paloa/jeesus_ja…
Signeeraus näyttäisi olevan K. Kervinen. Samalla signeerauksella löytyy netistä muutama teos. Sen sijaan taiteilijasta ei löydy mitään tietoa. Työt näyttävät olevan 60- ja 70-luvuilta.
Lauri Silvanderin artikkeli Ilta-Sanomissa "Maamme: Luonnoltaan ylivertainen - tällainen on Lappi marraskuussa 2017" sisältää luonnohdintoja lappilaisista:
https://www.is.fi/suomi100/art-2000005477843.html
Iltalehdessä on julkaistu artikkeli "Mihin Suomi-heimoon sinä kuulut?", johon on koottu stereotyyppisiä käsityksiä eri maakuntien asukkaista. Mukana on myös lappilaisiin liittyviä luonnehdintoja:
https://www.iltalehti.fi/fiidifi/a/2013120417794935
Lapista on kirjoitettu paljon runoja. Kysy kirjastonhoitajasta löytyy ansiokas vastaus, johon on listattu Lappia käsitteleviä runoja:
https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-voisin-loytaa-lappi-aiheisia?langua…
Lisäksi kannattaa selata Kirjasammosta Lappiin liittyviä runokokoelmia:
https://www....
Kätilöopisto on tällä hetkellä suljettu homeongelmien takia. HUS (Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri) sairaaloiden sivuilta löysin Opas potilaalle sivun (https://www.hus.fi/potilaalle/opas-potilaalle), jonka kautta pääsin Hoidon jälkeen –sivulle (https://www.hus.fi/potilaalle/opas-potilaalle/hoidon-jalkeen). Täältä pääsee täyttämään Potilastietopyyntölomakkeen, jossa yhtenä sairaalavaihtoehtona on juuri Kätilöopisto. Kätilöopiston osalta tietoja saa vasta vuodesta 2000 lähtien. Tätä ennen Kätilöopisto kuului Helsingille ja siltä ajalta Kätilöopistoa koskevia potilastietojaan voi kysellä postitse Terveydenhuollon Keskusarkistosta (PL 6094, 00099 Helsingin kaupunki) tai sähköpostitse terveydenhuollon.keskusarkisto(at)hel...
Olavi Linnuksen kirjoittaman ja Heikki Katajan ohjaaman Vahtonen-kuunnelmasarjan jakso Vahtosesta huomenna vainaa esitettiin Yleisohjelmassa 5.4.1972.
Muistosanat Vahtoselle on nimeltään Tuulikki ja Olavi Linnuksen kirjoittama seitsemänosainen kuunnelmasarja, joka esitettiin radion Yleisohjelmassa 28.1.1976 alkaen.
https://www.hs.fi/aikakone/
Nimen alkuperäistä keksijää pitää tiedustella lakimuutosta valmistelleesta sosiaali- ja terveysministeriöstä. Hankkeen yhteyshenkilöt löytyvät ministeriön hankesivulta: https://stm.fi/hanke?tunnus=STM055:00/2019
Nimivaihtoehtoja pohdittiin sote-maakunnan, hyvinvointimaakunnan ja hyvinvointialueen kesken. Esimerkiksi kotimaisten kielten keskus ei suositellut käytettäväksi näistä yhtäkään. Hyvinvointialue-nimi julkistettiin 13.10.2020.
Kotuksen uutinen hyvinvointialue-nimestä: www.kotus.fi/nyt/uutistekstit/kotuksen_uutiset/kotuksen_uutiset_2020/hyvinvointialue_ei_ole_selkea_ja_asiallinen_nimi.34862.news
Suomen Pankin julkaisuarkistosta Kaisusta https://publications.bof.fi löytyvät digitoituina vuosikertomukset. Niistä löytyy mm. valuuttakurssitietoja. Vuoden 1970 vuosikertomus löytyy osoitteesta: https://urn.fi/URN:NBN:fi:bof-201408071590
Siinä on sivulla 32 Suomen Pankin viralliset valuuttojen myyntikurssit vuosien 1969 ja 1970 lopussa, samoin kuin niiden vaihtelualueiden ääriarvot sekä myynti- ja ostokurssien väliset erot.
Tuomas Salsteen Sukunimi-infossa 1) varhaisin tieto Seppälöistä on vuosilta 1540–1560-luvuilla. Tuolloin Seppälöitä asui ainakin Ilmajoella, Laihialla, Toholammella sekä Lappeella. 1884–1933 välisenä aikana Seppälöitä syntyi Etelä- ja Länsi-Suomessa, myös Tornion lähellä.
Geanet-sivustolla 2) moni 1600-1700- luvun monen Seppälän asuinpaikka oli Etelä-Pohjanmaa, mm. Iitti ja Ilmajoki. Sivusta päätellen Ilmajoki on yleisin Seppälöiden asuinpaikka 1600-luvulla, ja tuohon aikaan, eikä tätä aiemminkaan, Suomessa paljoakaan muutettu pitkien matkojen päähän.
Näiden kahden sivuston tietojen mukaan, Etelä-Pohjanmaa vaikuttaa ko. suvun lähtöalueelta.
1) https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/seppala.html
Sivun lopussa...
Suoraan lääketieteen opiskelijoiden opiskelijaelämästä ei Ratamo-kirjastoista löytynyt kuin
Vanhatalo, Pauliina : Lääkärileikki
Muuten sairaalaan tai terveydenhoitohenkilökunnan elämään liittyviä kirjoja löytyi enemmänkin, mutta suuri osa sijoittui englantiin ja muutaman vuosikymmenen taakse (esim. Lucilla Andrewsin kirjat). Tuoreempia teoksia löytyi
Wijkmark, Carl-Henning : Saapuva yö
Lampela, Anja : Lankarullatyttö
McKeon, Darragh : Kaikki pysyväinen haihtuu pois
Puustinen, Raimo : Aquitania
Bincy, Maeve : Sydämenasia
Aho, Toni : Partus
Alanco tai Alanko nimellä maalanneita taiteilijoita ovat mm. Uuno, Aarne, Viljo ja Matti Alanko
Valitettavasti tarkempia tietoja heidän signeerauksistaan ei löytynyt.
Asiaa kannattaa kysellä taide- ja antiikkiliikkeistä. Vaikkapa Bukowskilta tai Hagelstamilta.
Apua saattaa löytyä myös paikallisesta museosta.
https://yle.fi/uutiset/3-11841604
Metron raideleveydeksi löytyy verkosta tiedoksi sekä mittaa 1524 mm, joka olisi täysin sama kuin junaraiteilla, että kaksi mm kapeampaa raideleveyttä. Käytännössä tällä ei ilmeisesti olisi liikennöinnin kannalta väliä, sillä Venäjällä raideleveys on nykyisin 1520 mm ja Allegron liikennöinti Suomen ja Venäjän välillä onnistuu. (Lähde: EU haluaa Suomen kaventavan junaratojaan)
Metroa operoivan Kaupunkiliikenteen verkkosivuilla raideleveydeksi sanotaan 1522 mm. Heiltä voinee kysyä lisätietoja: info@kaupunkiliikenne.fi
Melko samanlainen kysymys on esitetty tällä palstalla viime lokakuussa. https://www.kirjastot.fi/kysy/tervehdys-haluaisin-tietaa-kuinka-monta?language_content_entity=fi
Professoriliitto osaisi varmaan vastata tähän kaikkein parhaiten.
Artikkelissa Professuurien määrää tulee lisätä Suomessa 25.4.2018 liitto kertoo näin: "Professoriliitto on erittäin huolestunut kokoaikaisten professorien määrän kehityksestä yliopistoissa. Nyt näitä ns. full-professoreita on Suomen yliopistoissa enää alle 2000. Edellisen kerran Suomessa oli näin vähän professoreita tasan 20 vuotta sitten: vuonna 1998 kokoaikaisten professoreiden määrä oli 1928." https://www.professoriliitto.fi/?x23370=838031
Professoreiden määrää on hankala hahmottaa, sillä...
Margit-pöytähopeat oli eräs paperinkeräyksestä vastikkeena saatu palkkio 1950-luvulla. Ote ilmoituksesta Helsingin Sanomissa 1.6.1957:
Paperilla saa arvokkaita esineitä.
Ylioppilaat hankkivat paperin avulla sievoisen summan Suomen Punaisen Ristin hyväksi. "Sairasauto joka kuntaan" -keräys on päättynyt. Nyt jatkuu paperin vastikekeräys edelleen täydellä vauhdillaan. Hankkikaa nyt Tekin paperilla arvokkaita esineitä.
Hopeita kevätsiivouksella
Kevätsiivouksen ja maallemuuton yhteydessä kertyy varmasti huomattavat määrät paperia ja pahvia. Vaihtakaa ne esim. moderneihin Margit-pöytähopeisiin!
Paperinvaihtoesineet:
pöytähopeat
rannekellot
mekanot
nuket
Paperia ottavat vastaan lukuisat OTK:n ja SOK:n jäsenosuusliikkeet ja -kaupat sekä...
Jos haluaa tietyn puolueen saavan eduskuntapaikkoja, ei Suomen vaalijärjestelmässä tarvita kikkailua – riittää, että äänestää sitä puoluetta, jonka soisi vaaleissa menestyvän. Puolueen kannalta on aivan sama, osuuko ääni sen julkkisääniharavalle vai pelkkiä hajaääniä keräävälle rivijäsenelle. Meillä noudatettava suhteellinen vaalitapa takaa, että eduskuntavaaleissa, kuntavaaleissa ja europarlamenttivaaleissa jokainen puolue tai muu ryhmittymä saa sen määrän edustajia kuin sen vaaleissa saama äänimäärä suhteessa muihin ryhmittymiin edellyttää. Jos esimerkiksi puolue saa annetuista äänistä esimerkiksi noin 20 prosenttia, se saa myös noin 20 prosenttia jaettavina olevista edustajanpaikoista.
Tämänkertaisten eduskuntavaalien yhteydessä...
Tuomas Salsten ylläpitämässä Sukunimi-info -sivustossa kerrotaan Lahtinen-sukunimestä: https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/lahtinen.html
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan kokoamassa Sukunimet-teoksessa on lyhyehkö selostus sukunimestä: Lahtinen on nuori länsisuomalainen vanhan mallin mukaan otettu sukunimi. Esim. 1906 otti 22 eteläsuomalaista vierasperäisen nimensä suomalaistajaa nimen Lahtinen. Yhdenkään entisessä ruotsinkielisessä nimessä ei ole ollut sanaa vik 'lahti'. Vielä paljon useammat täysin sukunimettömät ovat ottaneet Lahtisen 1800-luvun loppukymmeniltä lähtien.
Kyseessä on kansanlaulu, jota on laulettu ympäri Suomea hieman eri sanoilla ja eri melodioilla. Esimerkiksi Eila Kostamon Pienkanteleopas lapsille -nuottikirjassa on versio suurin piirtein noilla sanoilla ("Huomenta hyvää, nukkuvan sydän"), siinä on merkitty ainoastaan säveltäjä Sergei Stangrit. Sanat lienevät siis perinteiset. Lisätietoa: https://www.kirjastot.fi/kysy/aitini-synt-1916-kertoi-luokkansa
Kyseisistä oireyhtymistä kannattaa hakea tietoa eri tietokannoista käyttäen asiasanaa "sikiön alkoholioireyhtymä" (tai kirjoittaa se kohtaan aihe).
Yleisten kirjastojen aineistotietokanta löytyy osoitteesta: http://www.helmet.fi/
Helsingin yliopiston kirjaston aineistotietokanta: http://helka.csc.fi/
Sain haulla esimerkiksi seuraavat kirjat:
FAS-lapsi: raskaudenaikaisen alkoholinkäytön riskit.
Viittala, Kaisu: "Kyllä se tommosellaki lapsella on kovempi urakka" : sikiöaikana alkoholille altistuneiden huostaanotettujen lasten elämäntilanne,
riskiprosessit ja suojaavat prosessit.
Kirjastoissa voit käyttää myös ALEKSI- ja MEDIC-artikkeliviitetietokantoja sekä tehdä haun Suomen lääkärilehden arkistoon.
Esimerkiksi...
Raijas-Salo Kaarinan kirjoittamat teokset / artikkelit, jotka löytyivät Linda-, Helka-, Helmet -
aineistotietokannoista ja Arto- ja Aleksi- artikkelitietokannoista.
Keskiasteen yhteistyökysely : selvitys 9-luokkalaisten, lukiolaisten ja ammattioppilaitosten oppilaiden halukkuudesta valita oppiaineita muista oppilaitoksista, Helsingin kaupunki, 1994.
Projekteja ja prosesseja: Helsingin ala-asteen koulujen rehtoreiden näkemyksiä arvioinneista syksyllä 1997. Helsingin kaupunki, 1998.
"Älyn välähdyksiä" : tutkiva oppiminen kauneudenhoitoalan perustutkinnon psykologian opetuksessa. Psykologia 1 / 2003.
Raijas-Salon nimellä ei löytynyt pro gradu – tutkielmaa, mutta nimellä Raijas Kaarina löytyi seuraava opinnäyte: Informaation prosessoinnista...
Isabel Allende kertoo itse oman tarinansa kirjassaan Paula. Paula on Allenden tytär, jonka sairasvuoteen ääressä Allende kertoo elämästään, perheestään, urastaan ja pakolaisuudesta. Kirja on saatavisaa helmet-kirjastoista ja sen saatavuuden voi tarkistaa osoitteesta http://www.helmet.fi .