Valitettavasti näin vähillä tiedoilla kun ollaan liikkeellä - pelkällä fraasilla muualta kuin sanojen alusta -, vain hyvä onni auttaa eli se, että joku tunnistaa muistinvaraisesti tuon fraasin ja pystyy yhdistämään sen tunnistettavaan lauluun. Mikään normaali haku ei tuonut tähän valaistusta, Googlekaan ei anna yhtään osumaa, kuten ei myöskään kansallisdiskografia Viola, Fono-tietokanta tai suomalaisten elokuvien Elonet-tietokanta.
Jos laulun nimi sattuisi olemaan "Paratiisisottiisi", se olisi kyllä osunut hakuihin, mutta nimihän voi olla ihan mitä muuta tahansa ja tässä tapauksessa luultavasti onkin. Nyt ei voi kuin toivoa, että joku tämän kysymyksen ja vastauksen nähdessään onnekkaasti tunnistaa etsityn laulun. Vanha suomifilmi voi...
Tuoteasioissa kannattaa yleensä ottaa yhteyttä suoraan valmistajaan. Snellmanin Lihajalostus Oy:stä kerrottiin, että Kunnon broilerinakin tuotanto on lopetettu yksinkertaisesti vähäisen kysynnän takia.
Kuluttajat ovat kyselleet tuotetta Snellmanilta, joten sieltä kerrottiin vielä, että tuotannon uudelleen aloittaminen ei ole aivan ehdottomasti poissuljettua. Toistaiseksi kauppiaat eivät ole innostuneet ottamaan tuotetta takaisin valikoimiinsa.
Kannattaa siis seurailla nakkien tilannetta.
Suomalaisista keksinnöistä kertoo mm. kirja Suomalaisia innovaatioita : Suomi-konepistoolista Habbo-hotelliin (2011).
Tekstiviesti ja valokuitukaapeli eivät ole suomalaisia keksintöjä. Niistä löydät tietoa esim. näistä Wikipedian artikkeleista:
http://fi.wikipedia.org/wiki/S%C3%A4hk%C3%B6n_ja_elektroniikan_historia
http://fi.wikipedia.org/wiki/Charles_K._Kao
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tekstiviesti
Vanhoja Aftonbladet-lehtiä voi lukea Suomen Kansalliskirjastossa. Lehden tiedot ja mikrofilmatut vuosikerrat voi tarkistaa alla olevasta linkistä Helka-tietokantaan.
Linkistä Kansalliskirjaston sivuille löytyvät kirjaston yhteystiedot ja aukioloajat. Kirjaston neuvonnasta voitte kysyä lisätietoa mikrofilmien lukukäytännöistä.
https://finna.fi
https://finna.fi
http://www.kansalliskirjasto.fi/yleistieto/yhteystiedot.html
Kyllä onnistuu, Lahden pääkirjaston media- ja musiikkiosaston digitointipisteissä voi mm. siirtää videoita VHS-kaseteteilta DVD-levyille.
Voit varata ajan digitointi- ja editointipisteisiin media- ja musiikkiosaston asiakaspalvelusta tai numerosta 044-4163517
Tarkempia tietoja digitoinnista ja editoinnista kirjastossa löytyy sivulta:
http://lastukirjastot.fi/110361/fi/articles/digitointi-ja-editointi-lah…
Tutkimistani tietokannoista ei ainakaan löytynyt tietoa tuota aihetta käsittelevistä opinnäytetöistä. On toki pieni mahdollisuus, että siitä olisi tehty opinnäytetyö, joka ei näy tietokannoissa tai jota ei pysty löytämään suoraan kirjapainon nimellä.
Muutenkin Kursiivin tuhopoltosta näytti olevan huonosti materiaalia. Luultavasti ajan sanomalehdet ja mahdollisesti oikeudenkäyntiasiakirjat tarjoaisivat siitä parhaiten tietoa.
Joissakin kirjastoissa on muistikortinlukija, jonka avulla kuvat voi siirtää muistikortilta. Osoitteesta http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut saa listan niistä kirjastoista valitsemalla pudotusvalikosta kohdan "Muistikortinlukija". Esimerkiksi Pasilan kirjastosta muistikortinlukija löytyy. Asiakastietokoneelta kuvat voi sitten siirtää Internetiin.
Artistin virallisilla kotisivuilla osoitteessa http://www.ericclapton.com/eric-clapton-biography kerrotaan, että hän on syntynyt 30.3.1945.
Jos Claptonin elämä kiinnostaa laajemmin, kannattaa tutustua hänen omaelämäkertaansa ”Eric Clapton : omaelämäkerta” (Otava, 2008). Toinen hänestä kertova kirja on Jouko Ollilan ”Eric Clapton : elämän siniset sävelet” (Pop-lehti, 2005).
Valitettavasti laulua ei tunnistettu. Kysymyksesi on lähetetty kirjastojen yhteiselle tietopalvelun sähköpostilistalle. Toivon mukaan sitä kautta vastaus löytyy.
Vuonna 1886 keksittyyn Coca-Colaan lisättiin tosiaan sen alkuvuosina kokapensaan lehtiä. Näistä lehdistä valmistetaan myös kokaiinia. Coca-Colasta lehdet jätettiin pois vuonna 1905. Lisää tietoa vaikkapa Tiedetuubi-sivustolta:
https://www.tiedetuubi.fi/taxonomy/term/1201
Uusimmat kirjastoja koskevat tilastot (http://tilastot.kirjastot.fi/) ovat vuodelta 2017 ja niissä sivukirjastojen tiedot on tosiaan yhdistetty pääkirjastojen tietoihin. Utön kirjasto saattaa siis edelleen olla Suomen pienin kirjasto, mutta sen tietoja ei näy tilastossa. Kirjastot.fi-sivustolta löytyvän tilaston mukaan kuitenkin Suomen pinta-alaltaan pienin kirjasto oli vuonna 2017 Kustavin kirjasto, jonka hyötypinta-ala oli 110 neliötä. Melko pieniä olivat myös Pyhärannan (140 neliömetriä) ja Luhangan (179 neliötä) kirjastojen pinta-alat.
Pienin kokoelma oli Pyhärannassa, hieman yli 14 100 kappaletta. Lukuun on laskettu kaikki kirjaston tarjoama aineisto, ei ainoastaan kirjoja. Pyhärannassa olivat myös pienimmät lainausluvut...
Sinulla voi olla Helmet-kirjastoissa kerralla enintään 50 varausta.
Helmet http://www.helmet.fi/fi-FI
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_j…
Kyseessä on alkujaan saksalainen iskelmä Das kann doch einen Seemann nicht erschüttern, joka tuli tunnetuksi vuonna 1939 julkaistusta elokuvasta Paradies der Junggesellen (Poikamiesten paratiisi). Kyseinen elokuvakohtaus löytyy YouTubesta: https://www.youtube.com/watch?v=mvGWy206c1U.
Suomalaiset, alkutekstille varsin uskolliset sanat on tehnyt Palle eli Reino Palmroth nimellä Pelko pois, Rosmarie.
Lähteet:
Internet Movie Database IMDB: https://m.imdb.com/title/tt0031783/?ref_=m_ttsnd_snd_tt
Ritzel, Fred: Das kann doch einen Seemann nicht erschüttern! Über ein Lied aus der Zeit des Kriegsanfangs, seine mediale Präsentation und seine Nachwirkungen (http://www.staff.uni-oldenburg.de/ritzel/material/Seemann%20ohne%20Cove…)
Sota-ajan...
Panttipataljoona on suomalainen Waffen-SS-vapaaehtoispataljoona eli toisen maailmansodan itärintamalla toiminut suomalaisista vapaaehtoisista koottu Saksan Waffen-SS:n joukkoyksikkö. Voit lukea lisää teoksesta Mauno Jokipii: Panttipataljoona (1968).
Linkki OUTI-verkkokirjastoon: Panttipataljoona : suomalaisen SS-pataljoonan historia | OUTI-kirjastot | OUTI-kirjastot (finna.fi)
Helsingissä sijaitsi osoitteessa Siltasaarenkatu 2 ravintola Neckar, joka mahdollisesti tunnettiin lempinimellä Neppari. Ravintola oli toiminnassa ainakin 1950 - 1970 -luvuilla ja verkosta löytyvien tietojen perusteella siellä myös tanssittiin.
Katso esim:
https://www.is.fi/viihde/art-2000001126596.html
https://blogit.ksml.fi/randevuu/miehetkin-tupeerasivat-tukkaansa-1970-luvun-vappujuhliin/
https://finna.fi/Search/Results?lookfor=neckar+ravintola&type=AllFields&limit=20&sort=relevance%2Cid+asc
https://finna.fi/Search/Results?filter%5B%5D=search_daterange_mv%3A%22overlap%7C%5B1950+TO+1980%5D%22&lookfor=siltasaarenkatu+pitk%C3%A4silta&type=AllFields&page=2
Kirjan mahdollisesta julkaisusta suomeksi ei tällä hetkellä ole tietoa. Maasin kirjoja julkaisee suomeksi Gummerus. Kustantamot julkaisevat tulevat kirjansa yleensä puolivuosittain, ainakaan syksyn julkaisuohjelmasta tätä teosta ei löydy. Joulun ja kevään tulevat julkaisut kerrotaan yleensä loka-marraskuussa. Asiasta voi myös kysyä kustantamolta suoraan: https://www.gummerus.fi/fi/ota-yhteytta/
Intiassa isolla osalla väestöstä ei ole ollut käytössä lainkaan saniteettitiloja, vaan tarpeet on tehty ulos. Viime vuosina mm. YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden myötä on kuitenkin myös Intiaan alettu rakentaa enenevässä määrin vessoja, koska niiden puute aiheuttaa muun muassa tauteja. Myös Intian pääministeri Narendra Modi johtaa hanketta, jonka tavoitteena on vähentää tai jopa lopettaa vessojen puutteesta johtuva tarpeiden tekeminen ulos.
Vessa intiassa on kuitenkin perinteisesti ollut erilainen kuin meillä: siellä on yleensä ns. kyykkyvessa eli wc-allas on lattiassa ja tarpeilla käydään kyykyssä. Wc-paperia ei intialaisissa vessoissa yleensä ole, vaan puhdistaminen suoritetaan vedellä.
Matkasto-lehden artikkeli intialaisista...
