Teoksessa Lehto, Mirjami: Näyttämö elää vuodelta 1986 on Astrid Lindgrenin kirjan pohjalta tehty näytelmä Noiduttu prinssi.
Myöskin kirjat Mio, poikani Mio ja Veljeni Leijonamieli ovat ilmestyneet Yleisradion kuunnelmina, mutta ainakaan täällä Tampereen kaupunginkirjastossa niitä ei ole kirjoina
(siis näytelmämuodossa).
Päivää!
Kysymänne novelli on suomennettu (V. Levänen) nimellä Jonytsh ja se löytyy teoksesta Kertomuksia (1953). Kirja on lainattavissa Jyväskylän kaupunginkirjastosta.
Interenetin vapaan Wikipedia-tietosanakirjan artikkelin (http://en.wikipedia.org/wiki/BosWash) mukaan BosWash megalopolin asukasmäärä on 44 miljoonaa, mikä on 16 % koko Yhdysvaltojen asukasluvusta.
Tilastokeskus julkaisee vuosittain kahta matkustusaiheista tilastojulkaisua "Suomalaisten matkailu" ja Matkailutilasto". Niissä mainitaan matkan tarkoitus joko työ- tai vapaa-ajanmatkailuna. Muuta matkailuun liittyvää tietoa saa Matkailualan edistämiskeskuksen sivuilta osoitteessa www.mek.fi.
Ulkomailta vuokraamisen tietolähteeksi voi suositella sivustoa www.asuminen.fi.
Mies, joka oli tyytyväinen asemaansa puolueessa oli Honkakoski. Runon ja laulun nimi on varmaan Työpäivä on päättynyt. Sisältyy ainakin Nummisen jättikokoelmaan Kiusankappaleita, osaan yksi.
Sinun tosiaan kannattaa mennä selvittämään asiaa kirjastoon, josta olet lainannut levyn. Jos levy löytyy sieltä, et joudu maksamaan mitään vaan lainausestosi poistetaan.
Tässä vaihtoehtoisia toimintatapoja:
1) Kirjasto hankkii aineiston seudullisesti kilpailutetulta toimittajilta. Kotimaisen aineiston toimittaa Kirjavälitys.
2) Mikäli teos ei tule tarjolle Kirjavälityksen kautta niin yhteys eri kaupunkien hankinnasta vastaaviin.
3) Espoossa voi laittaa sähköpostia aineisto@espoo.fi
4) www.helmet.fi sivulla on kohta Hankintaehdotukset
Kokonaista kirjaa Yki Nummesta kokoelmassamme ei ole, mutta esim. Suomalainen muotoilu 2 -teoksessa sekä Glorian antiikki -lehdissä 2009:1 s. 44-46 ja 2006:1 s.14-17 sekä Avotakassa 2007: 5 s. 154-155 on Yki Nummea käsittelevät artikkelit. Tietoa löytyy myös mm. Form-function-Finland -lehdestä 2005:1 (s.67-69) ja Muoto-lehdistä 2003: 4-5 (s.75) ja 1984: 2 (s. 24-25), jotka voidaan tilata kaukolainaksi.
Yki Nummesta tietoa löytyy myös netistä, esim. http://www.finnishdesign.fi/muotoilija?id=965916,
http://fi.wikipedia.org/wiki/Yki_Nummi,
http://www.designforum.fi/yki_nummi
Uudessa Helmet-Encoressa koritoiminto ei vielä toimi kunnolla. Perinteisen Helmet-haun kautta pitäisi toimia normaalisti. Encore päivitetään uuteen versioon 12.10, jolloin koriin tulee muutoksia /korjauksia.
Helmetin omista tiedoista voi tarkistaa onko varauksen teko onnistunut.
Tarkoitat varmaan Eppu Nuotion Neitsytmatka –kirjaa. Tapahtumat alkavat kesän ensimmäisen rippileirin viimeisestä illasta. Seuraa kesä ja seuraava talvi, jolloin Annukka on koulussa ja äiti sairastuu. Kirjan loppupuolella (s. 235) sanotaan, että ”rinteessä on vielä lumiläikkiä, mutta eteläpuolella vihertää”. Lopussa (s. 247) luku alkaa ”Kesä oli puhkeamaisillaan kaupunkiin.” Tapahtumat kestävät siis noin vuoden.
Valitettavasti kirjastossamme olevista etunimikirjoista ei löytynyt Eidiä. Lähimmäksi osumaksi veikkaisin Heidiä,joka on lyhentymä nimestä Adelheid, Adelaide -nimistä. Sana tarkoittaa jalosäätyistä tai -muotoista naista.
Nimen yleisyyttä Suomessa voit tutkia Väestöreksiterin nimipalvelusta
http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/nimipalvelu_etunimihaku.asp?L=1
Helsingin, Espoon, Vantaan tai Kauniaisten kaupunginkirjastoista lainattua aineistoa voi palauttaa mihin tahansa HelMet-kirjaston toimipisteeseen riippumatta siitä, mistä aineistosta on kyse. Tämä koskee siis myös Kirjasto 10:n aineistoa.
Musette-artisti Maurice Larcange on tosiaan tehnyt yhdessä Eric Bouvellen kanssa tämän polkkafoxin "Punching-Ball", mutta nuotin löytäminen siitä näyttää ainakin Suomesta käsin todella hankalalta. Sen saa ostamalla verkosta (esimerkiksi täältä: http://www.diamdiffusion.fr/156934-larcange-bouvelle-punching-ball?nl=1…), mutta yhdessäkään julkisen kirjaston kokoelmassa sitä ei näyttäisi meillä Suomessa olevan.
Heikki Poroila
Tikkurilan kirjasto
Artistin virallisilla kotisivuilla osoitteessa http://www.ericclapton.com/eric-clapton-biography kerrotaan, että hän on syntynyt 30.3.1945.
Jos Claptonin elämä kiinnostaa laajemmin, kannattaa tutustua hänen omaelämäkertaansa ”Eric Clapton : omaelämäkerta” (Otava, 2008). Toinen hänestä kertova kirja on Jouko Ollilan ”Eric Clapton : elämän siniset sävelet” (Pop-lehti, 2005).
Tykistökoulutuskeskus 3 sijaitsi syksyllä 1941 Isossakyrössä.
Lähteet: Paulaharju, Jyri: Suomen kenttätykistön historia 2
Tykistökoulutuskeskus 3:sen muistolaatta: http://epmuisto.fi/page369.html
Etu- tai sukunimeen liitettyjä – miellyttäviä tai epämiellyttäviä – adjektiiveja on annettu kansankielessä pitkään. Näitä ns. kölli- tai korkonimiä esiintyy puhutun kielen ohella lähinnä kaunokirjallisuudessa. Tällaisten nimien adjektiivinen määrite taipuu aina, esimerkiksi Pienen-Pekan, Sokean-Matin, Ruman-Elsan, Kauniin-Veeran, Korealle-Maijalle, Laihalle-Järviselle, Paksulle-Koskiselle.
Kielitoimisto ohjeistaa taivuttamisesta siten, että ” substantiivin erillisenä määritteenä adjektiivi taipuu samassa sijassa kuin substantiivikin: vanhalla mustalla kissalla.” Esimerkikiksi Stockmannin Hullut Päivät taipuu: Stockmannin Hulluilla Päivillä.
Toisaalta Kielitoimiston ohjepankista löytyy myös maininta, että adjektiivialkuisissa nimissä...
Kirjastot.fi:n Linkkikirjastosta http://www.kirjastot.fi/linkkikirjasto voit hakea sanoilla kuluttajat tai hakusanalla kuluttajapolitiikka, saat hyviä linkkejä. Myös tarkastelemalla luokan 37.8 sisältöä, löydät eteenpäin.
5G-tekniikka on pohjimmiltaan nykyisten tietoliikenneyhteyksien vauhtia kasvattavaa uutta tekniikkaa, jonka terveydellisistä riskeistä vallitsee suuri erimielisyys. Esimerkiksi fysiikan professori Tapio Ala-Nissilä on tuoreessa kirjoituksessaan pitänyt huolia perusteettomina ja pelottelua "humpuukina". Ala-Nissilän mukaan auringon normaali säteily ja kauempaa avaruudesta tuleva säteily ovat paljon vaarallisempia kuin 5G-tekniikka voi olla. Säteilyturvakeskuksen (STUK) tammikuussa antamassa tiedotteessa kerrotaan tämänhetkinen tilanne ja vakuutetaan, ettei uutta tekniikkaa oteta käyttöön tutkimatta terveysongelmia.
Toisaalta Suomessa on käynnistetty kansalaisaloite 5G-teknologian kieltämisestä laista. Se ei näytä kuitenkaan keräävän nimiä...