Otteen suomenruotsalaisista kirjailijoista saat listattuna kun menet www.lib.hel.fi:n etusivulle, klikkaat Sanojen aika-painiketta ja siltä sivulta valitset Laajempi haku-vaihtoehdon (osoite: http://kirjailijat.kirjastot.fi )
Laajemmassa haussa valitset:
- Haen kirjailijoita -vaihotehdon
- Sukupuoli, Maakunta, Kotipaikka, Muoto, Asiasanat- kentissä: Mikä tahansa
- Kieli-kentässä: Ruotsi.
Muut kentät jätät tyhjiksi ja klikkaat lopuksi Hae-painiketta.
Saat esiin listan 34:stä kirjailijasta. Klikkaamalla kirjailijan nimeä saat ensin esiin pätkän hänen kirjoittamastaan tekstistä. Valikosta, jossa lukee Teksti 1, saat esiin mm kirjailijan henkilötiedot.
Jos haluat saada koko kuvan suomenruotsalaisista kirjailijoista, niin heistä on julkaistu...
Valitse Helmetissä sanahaku ja kirjoita hakulauseeksi ruokaohjeet or matrecept. Näin saat uutuusjärjestyksessä keittokirjat kaikilla kielillä. Viitteitä löytyy 4291 kappaletta, mukana on myös muissa pääkaupunkiseudun kirjastoissa olevia teoksia. Halutessasi voit rajata kielen ja kirjaston mukaan.
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=ruokaohjeet+or+matrecept&m=&l=…
Katso vielä hakuohjeita sivulta http://www.helmet.fi/screens/help_fin.html#hakuohjeita
R L Stine on yhdysvaltalainen kirjailija, syntynyt 8 lokakuuta 1943. Hän varttui Ohiossa Columbus-nimisellä esikaupunkialueella. Lisätietoa hänestä saa netistä, vaikkapa Googelista, stine R L, tai kirjasta, Koski Mervi; Ulkomaisia nuortenkertojia. 1 : Goosebumpsien kauhusta Tylypahkan taikaan, Helsinki : BTJ Kirjastopalvelu, 2001.
Ikävä kyllä kysymääsi Dragonsinger-kirjaa ei enää kokoelmistamme löydy. Siitä on kyllä ollut kappaleita kirjastoissa, mutta kaikki on jouduttu poistamaan, varmastikin huonokuntoisina. Voit ehdottaa kirjaa uudelleen hankittavaksi kirjastojen hankintalomakkeilla.
Kirjailijasta ei ole kirjaa, mutta hänestä on kirjoitettu lehdissä. Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on aikaisemmin vastattu kirjailijaa koskeviin kysymyksiin. Katso arkistosta hakusanoilla "Hayden, Torey" sivulta : http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
Vastauksista löytyvät tiedot mm. artikkeliviitteistä.
Joensuun pääkirjaston lukusalissa on lainattava lehtileikepussi hänestä, jossa on lehtien Anna ja Uusi Nainen kaksi artikkelia vuodelta 1996.
Kirjailijan virallinen kotisivu on osoitteessa: http://www.torey-hayden.com/
Otavan sivuilla on myös matrikkelitietoja hänestä, suomennetuista kirjoista puuttuvat tosin uusimmat:
http://www.otava.fi/kirjailijat/ulkomaiset/hayden_torey/fi_FI/hayden_to…
Monrepos-puistosta löytyy tietoa Pro Monrepos yhdistyksen kotisivulta http://www.promonrepos.fi
Monrepos oli Ruotsin vallan aikana Lill Ladugård niminen kruununtila, jonka pinta-ala oli 1800 ha. Vuonna 1869-1919 tilan omisti Paul Nicolay, joka myi tilasta 322 ha Viipurin kaupungille. Monrepos oli säätyperintötila, jota ei voinut jakaa eikä omaisuutta lahjoittaa. Sodan jälkeen alue säilyi Neuvostoliitossa Park Kalinin nimisenä puistona.
Voisiko kysessä olla Ingeborg Bachmann (1926–73). Häneltä on suomennettu teos Simultaani - kertomuksia vuonna 1988. Kirja sisätää novellit:
Murhamiesten ja mielipuolten keskellä
Askel kohti Gomorraa
Simultaani
Ongelmia ongelmia
Te onnelliset silmät
Haukunta
Kolme tietä järven rantaan
WSOY:n Facta tietopalvelun luonnehdinta Ingeborg Bachmannista:
"Bachmann on älyllisessä, eksistentialismin sukuisessa lyriikassaan pohdiskellut elämän rikkinäisyyttä. Proosatuotannossaan (romaani Malina, novellikokoelmat Kolmaskymmenes vuosi ja Simultaani, kuunnelma Der gute Gott von Manhattan) Bachmann kuvaa terävästi länt. teollisuusyhteiskunnan naisia yhteisöjensä kriisien heijastajina."
Kolmaskymmenes vuosi on suomenettu vuonna 1964.
Näyttäisi vahvasti siltä, ettei kyseistä runoa ole suomennettu. Siitä ei ole mainintaa osoitteesta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi löytyvässä Lahden kaupunginkirjaston runotietokannassa eikä muissakaan tutkimissani tietokannoissa. En voi täysin sulkea pois, etteikö suomennosta olisi voinut ilmestyä jossakin lehdessä tai kirjassa, jonka sisältöä ei tietokannoista löydy, mutta todennäköisesti runon suomennosta ei ole julkaistu missään.
Ruusuja sivutaan tosin Brentanon teoksessa ”Satu Ruusunnupusta” (WSOY, 1985), mutta siinä olevat runonpätkät eivät ole samoja kuin kysymäsi.
Omat tiedot ovat tällä hetkellä tilapäisesti poissa käytöstä Helmetissä. Kun avaat Helmetin, löydät oikealta linkin Helmet-kirjaston uutisia. Klikkaa sitä. Tieto löytyy sieltä. Tieto löytyy myös linkin alapuolelta.
Hei!
Pikaluistelusta löytyy vain muutama kirja Suomen kirjastoista
1.Luistelukoulu: ohjaajan opas pika-, taito- ja jääkiekkoluistimille.
Julk. Suomen luisteluliitto, 1984. Patero, Leena
- Kirja on vain 32 –sivuinen
2.Handbook of competitive speed skating / editor: Hank Gemser, Jos de Koning, Gerrit Jan van Ingenn Schenau; with contiributions from: Frank Bakker et al. .Lausanne: International Skating Union, cop.1999
3.Puolakka, Esa, Järvinen, Timo, Luoto, Kati: Pikaluistelukoulu , Helsinki : Suomen luisteluliitto 2002 (18 lehteä)
Aikalauslehtien viitetietokanta Aleksista, jota voi käyttää kirjastoissa, voi etsiä tästä aiheesta artikkeleita esim. asiasanalla horoskoopit.
Sain useita viitteitä, esim.
Tiede-lehden tämän vuoden numerossa 9 on artikkeli nimeltä Tähtimerkit menivät uusiksi. Johdannon mukaan uutinen ei ole uusi ja tähdistä ennustajatkin ovat tämän jo kauan tienneet.
Sama lehti on myös vuonna 1989 numerossa 9 käsitellyt samaa asiaa.
Suomen kansallisbibliografian Fennican mukaan K.A. Tavaststjernan teosta "En patriot utan fosterland" ei valitettavasti ole suomennettu.
Lähde:
https://finna.fi
Kokeilin Illusia-tietokannan linkkejä eri puolilla internetiä, eikä mikään niistä toiminut. Kirjastot.fin mukaan tietokantaa ei päivitetä. http://www.kirjastot.fi/Linkkikirjasto/Linkki.aspx?linkID=d1ca0112-db99…
Illusia - tietokanta suomalaisista lastenelokuvista on valmistunut Tampereen yliopiston tietokantaprojektissa informaatiotieteiden yksikössä. Kannattaa ottaa yhteyttä suoraan tiedekuntaan, onko kyse vain toimimattomasta linkistä, vai onko tietokanta poistettu kokonaan käytöstä. http://www.uta.fi/laitokset/infim/tutkimuskeskus/projektitoita.html
Tässä joukko kollegoiden ehdotuksia:
- Aleksis Kivi, Seitsemän veljestä
- Tommy Taberman, Pelastaja
- Agatha Christien tuotantoa, jossa monessa on kirjan nimikin otettu lorusta. Esimerkiksi Eikä yksikään pelastunut/Kymmenen pientä neekeripoikaa, jossa murhataan lastenlorun mukaisesti ja Hiirenloukku
- Maria Lang: Ei paluulippua. Kirja jakautuu osiin, joiden aloituksena on runonpätkiä, joista muodostuu Bo Bergmanin runo Resan
- Riina Katajavuori, Wenla Männistö
- Ian McEvan, Lapsen oikeus
- Timo K. Mukka, Maa on syntinen laulu
- Anu Kaipainen, On neidolla punapaula
- Ally Condie, Tarkoitettu ja jatko-osat Rajalla ja Perillä
- Vladimir Nabokov, Kalvas hehku
- Riikka Pelo, Jokapäiväinen elämämme
- Göran Tunström, Varas
- J. R. R., Tolkien...
Etu- tai sukunimeen liitettyjä – miellyttäviä tai epämiellyttäviä – adjektiiveja on annettu kansankielessä pitkään. Näitä ns. kölli- tai korkonimiä esiintyy puhutun kielen ohella lähinnä kaunokirjallisuudessa. Tällaisten nimien adjektiivinen määrite taipuu aina, esimerkiksi Pienen-Pekan, Sokean-Matin, Ruman-Elsan, Kauniin-Veeran, Korealle-Maijalle, Laihalle-Järviselle, Paksulle-Koskiselle.
Kielitoimisto ohjeistaa taivuttamisesta siten, että ” substantiivin erillisenä määritteenä adjektiivi taipuu samassa sijassa kuin substantiivikin: vanhalla mustalla kissalla.” Esimerkikiksi Stockmannin Hullut Päivät taipuu: Stockmannin Hulluilla Päivillä.
Toisaalta Kielitoimiston ohjepankista löytyy myös maininta, että adjektiivialkuisissa nimissä...
En löytänyt tietoa siitä, että 20-vuotiaan naisen passihakemuksessa olisi noudatettu tavallisesta poikkeavaa käytäntöä. Suomalaisnaiset matkustivat ulkomailla suhteellisen paljon maailmansotien välisenä aikana, kuten Ritva Hapuli toteaa teoksessaan ”Ulkomailla: Maailmansotien välinen maailman suomalaisnaisten silmin” (SKS 2003). Passin hankkimiseen liittyvästä prosessista on toisaalta poikkeuksellisen hankala löytää tietoa. Voit kysyä asiasta esimerkiksi Siirtolaisuusinstituutilta, joka on muuttoliikkeiden tutkimiseen ja dokumentoimiseen erikoistunut laitos: http://www.migrationinstitute.fi/
Internetistä löytyy myös jonkin verran passien historiaan liittyvää aineistoa. Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on esimerkiksi aikaisemmin kysytty...
