Kirjailija Maila Talvion ehdotusta mukaillen Suomen lipun päiväksi nimetyn liputuspäivän taustalla on Suomalaisuuden liiton 1920-luvulla käynnistämä kampanja Suomen lipun saattamiseksi yleisempään käytäntöön. Aiheesta laadittiin sanomalehtikirjoituksia ja vuonna 1926 järjestettiin lippujen alennusmyyntejä ja levitettiin lipputankopiirustuksia. Suunnitteilla oli myös Suomen lipun historiaa ja käyttöä käsittelevä julkaisu. Niin ikään pohdinnan kohteena oli luettelo niistä juhlista ja päivistä, jolloin tulisi liputtaa. Erityiseksi Suomen lipun päiväksi ajateltiin juhannusta tai toukokuun 16. päivää. Ehdolla oli myös tasavaltaisen valtiomuodon säätämispäivä 17.7. Lopulta valinta osui juhannukseen sillä perusteella, ettei päivä...
Tähtitieteen sanakirjan lakonisen määritelmän mukaan avaruus on "taivaankappaleiden välinen ja niiden ulkopuolelle jatkuva tila". Maapallo on taivaankappale siinä kuin muutkin maailmankaikkeuden aineelliset kappaleet ja niiden lailla avaruudessa.
Nykyään pidetään itsestään selvänä, että maapallo on yksi planeetta muiden aurinkokunnan planeettojen joukossa. Viisisataa vuotta sitten tilanne oli toinen. Silloin ajateltiin, että maapallo on koko maailmankaikkeuden liikkumaton keskus ja tähtitaivas kaikkine valopisteineen kiertää maapalloa. Keskiaikaisen maailmankuvan muutoksen pani alulle Nikolaus Kopernikus vuonna 1543, "ja sen maailmankuvan sirpaleista me olemme yhä yrittämässä koota uutta tilalle", niin kuin Esko Valtaoja on kirjoittanut....
Kysymyksen runo on Yrjö Jylhän Pieni taikuri, vuonna 1938 ilmestyneestä kokoelmasta Toiviotiellä - sillä erotuksella, että Jylhä runoili lumesta, ei hiekasta: "Lumesta linnat ja lumesta lyhdyt, / lumesta patsaat ja parvekkeet, / lumesta ihmiset myös sä teet, / ihana lapsuus, ja mihinkä ryhdyt, / muotoon puhkee se viipymättä / totellen alttiisti pientä kättä."
3. luokan palvelusarvo (joka rinnastetaan yliluutnanttiin) annetaan ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneille.
2. luokan palvelusarvo (joka rinnastetaan luutnanttiin) annetaan muille kuin ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneille.
1. luokan palvelusarvo (joka rinnastetaan ylikersanttiin) voidaan antaa reservin aliupseerin tai miehistön koulutuksen saaneille sotilaallisessa kriisinhallintatehtävässä, kertausharjoituksissa ja sodan ajan tehtävissä.
Lähde: Yleinen palvelusohjesääntö, s.14.
PEVIESTOS-YlPalvO2009.pdf (puolustusvoimat.fi)
Paperin palokuorma vaihtelee hieman paperin laadusta riippuen. Aikakauslehdellä palamislämpö on 13 MJ/kg, sanomalehdellä 19 MJ/kg ja vahatulla paperilla 21 MJ/kg. Pahvin palamislämpö on 17 MJ/kg.
Nämä arvot löytyivät julkaisusta Autio, Veli: Rakennusten palokuorman inventaariotutkimus. Seinäjoen ammattikorkeakoulun julkaisusarja B. Raportteja ja selvityksiä 47. Teos on luettavissa vapaasti verkossa https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/24825/B47.pdf?sequence=3&isAllowed=y
Liitteessä 3 on eri materiaalien palamislämpöjä.
Asiaa sivuavaan kysymykseen on vastattu Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa aiemmin. Syttyvätkö kirjat helposti palamaan tulipalossa? Onko silloin eroa säilyttääkö kirjoja kirjahyllyssä vai...
Tapio Wirkkalan suunnittelemaa Wirkkala-puukkoa, tai Wirkkala-vuolua, valmistettiin Hackmanin Sorsakosken tehtaalla vuosien 1961 ja 1979 välillä. Puukkoa valmistettiin kahta eri kokoa (18-senttistä ja 22-senttistä), ja ainakin suurinta Wirkkala-puukkoa valmistettiin myös Fiskarsille. Fiskarsin mallissa Tapio Wirkkalan nimi on kirjoitettu terään tehtaan nimen viereen, Hackmanin mallissa sen alapuolelle. Valitettavasti Hackmanin Wirkkala-puukkojen valmistusmääristä ei löytynyt käytettävissä olevista lähteistä mainintaa. Sen sijaan Lapin Puukko Ky valmisti kolmea erilaista Wirkkalan puukkomallia vuosien 1977-1978 aikana. Ensimmäinen puukko oli ponsikahvainen ja sitä valmistettiin kahtena eri versiona: sormisuojalla ja ilman...
Ajan tasalla olevan tiedon löydät pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistotietokannasta www-osoitteesta http://www.libplussa.fi/. Valitse ensin kunta (Helsinki), niin saat esiin Pikahaku-lomakkeen. Vaihtoehto "nimeke" on oletusarvona, joten valintaa ei tarvitse muuttaa. Kirjoita hakuruutuun kirjan nimi "Matka Ixtlaniin". Voit myös katkaista nimekkeen risuaita-merkillä. Tämän haun kohdalla se olisikin tarpeen, sillä kysymässäsi muodossa ei löydy mitään--kirjan nimi on Matka Ixtlaniin ilman d-kirjainta.
Rikhardinkadulla muuten on kolme kappaletta teoksen uusinta painosta (1994), mutta vastaushetkellä kaikki olivat lainassa. Sinun pitää siis mennä kirjastoon tekemään varaus, ellet soita johonkin niistä toimipisteistä, joissa se näyttää olevan...
Ehdotan että otat yhteyttä Toshiba Keskukseen http://www.toshibakeskus.com/
os. Sinimäentie 8 02630 ESPOO 09-41542400 Telefax 09-41542429, sieltä joko löytyy kyseisiä manuaaleja tai ainakin osataan neuvoa eteenpäin.
Hyvä lähdeteos olisi Kai Laitisen laatima kaksiosainen Aino Kallaksen elämäkerta: Aino Kallas 1897-1921 (1973) ja Aino Kallaksen mestarivuodet (1995). Luokassa 86.2 on monta kirjailijan itsensä kirjoittamaa teosta, joissa on elämäkerrallista sisältöä. Ennen niitä olisi hyvä lukea Aino Kallasta koskeva osuus jostakin Suomen kirjallisuuden historiasta. Häntä koskeva minielämäkerta on teoksessa Suomen kirjailijat 1809-1916.
Kysy Kirjastonhoitajalta -etätietopalvelun arkistossa on aikaisemmin laadittuja hyviä vastauksia. Saat ne esiin antamalla hakuehdoiksi Kallas Aino.
Monilla internetsivuilla on tietoa Jorma Kurvisesta, tässä niistä muutamia:
http://www.nuorisokirjailijat.fi/kurvinenjorma.shtml
http://www.otava.fi/DAS/kotimaiset_kirjailijat/990607-085948.html
http://lyyra.kempele.fi/pv/kurvinen/kurvinen.html
http://www.infoplaneetta.hyvan.helsinki.fi/kirjoista/kurvinen.html
Lisätietoja voi etsiä mm. seuraavista kirjoista:
Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 2 (ISBN 951-692-447-6)
Otavan kirjallisuustieto (ISBN 951-1-09209-x)
Yksittäistä kirjaa aivokalvotulehduksesta tai aivokalvontulehduksesta ei löydy, mutta esim. seuraavissa teoksissa kerrotaan tästa sairaudesta: Suomalainen lääkärikeskus : 3 (1996, s. 187-189), Terveysfacta : 1 : A-G (1996, s. 31), Kodin terveyskirjasto: tartuntataudit (1993, s. 92-93) ja Heikki Takala: Joka kodin suuri lääkärikirja (2000, s. 426-427).
Hei!
Tampereen kaupunginkirjastossa on käytettävissä erilaisia viitetietokantoja, joiden avulla voi hakea tietoa aiheestasi. Lehtiartikkeleiden viitetietokannasta Artosta löytyi joitakin lehtiartikkeleita, jotka voisivat olla sopivia. Kannattaa myös kokeilla Aleksia (toinen lehtiartikkelitietokanta) sekä Lindaa, joka on tieteellisten kirjastojen yhteistietokanta ja sieltäkin löytyi joitakin sopivan tuntuisia viitteitä, mutta osa oli englanninkielisiä. UKK-Instituutin kirjastossa on myös ko. aiheesta artikkeleita, mutta ne näyttivät suurimmaksi osaksi olevan englanninkielisiä. Verkko-osoitteessa http://www.pellervo.fi/pellervo/2_y00/omal.htm on pieni artikkeli, jossa viitataan tiettyihin hormoneihin ja urheilusuoritukseen. Helsingissä on...
Puitesopimuksista on hankala löytää kirjallisuutta. Jos lähtee siitä, että kyse on yritystoiminnan sopimuksista, voisi ehkä tarkistaa seuraavan artikkelin:
Jouko Lantto: Sopimus on tahdonilmaisu. Yrittäjä 2003:3
Kirjoja:
Ennakoiva sopiminen : liiketoimien suunnittelu, toteuttaminen ja riskien hallinta / toim. Soile Pohjonen ym. WSOY lakitieto 2002. (löytyy pääkaupunkiseudun kirjastoista)
Maija Lehtinen: Sopimusopas : pk-yritysten yhteishankkeisiin. TEKES 2001. (löytyy Vantaan Tikkurilan kirjastosta)
Kannattaa ottaa yhteyttä Kauppakorkeakoulun kirjastoon (http://helecon.hkkk.fi/kirjasto ; puhelinnumeronsa ei tunnu löytyvän Internet-sivulta, numero puhelinluettelosssa 43138425), jossa alan aineistoa on varmaankin parhaiten, esim. lehdet ovat...
Valtioneuvosto asetti vuonna 1998 Totuuskomissioksi luonnehditun sotasurmaprojektin, joka jatkaa työtään vuoteen 2003. Sen tuloksia löytyy osoitteesta http://vesta.narc.fi/cgi-bin/db2www/sotasurmaetusivu/main
Täydellinen tämä luettelo ei ole ja puutteiden syistä löytyy myös tietoa edellämainitusta osoitteesta.
Nimikirjat ovat Porin kaupunginkirjastossa luokassa 88.29038. Nimien selityksiä on mm. seuraavissa teoksissa:
Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja sekä Vilkuna, Kustaa: Etunimet.
Kirjojen saatavuuden voi tarkistaa Web-Origosta http://weborigo.pori.fi
Vastaus elokuvien osalta:
International movie databasen
http://akas.imdb.com/
plots osion haku antaa college -hakusanalla 100 elokuvaa.
Esim. Chariots of fire (Tulivaunut, 1981) ; Mona Lisa Smile (2003), Good will hunting (1997).
Suomen elokuva-arksiton kirjaston kokoelmissa on teos:
UMPHLETT, Wiley Lee
The movies go to college : Hollywood and the world of the college-life film / Umphlett, Wiley Lee
London : Associated University Presses, 1984. - 200 s. : kuv.
ISBN 0-8386-3133-9
Tv-sarja ja kirja:
"Brideshead Revisited", suom. Mennyt maailma ; kirj. Evelyn Waugh.
Työnantajan mahdollista verohyötyä kysytyssä tapauksessa ei saa suoraan tietää verottajan kautta. Kyse ei toisin sanoen ole julkisesti ilmoitettavasta tiedosta. Kysyin asiaa verohallinnon puhelinpalvelusta.
Jos työntekijällä on työehtosopimuksen mukaisia saatavia, pitäisi työnantajan ne luonnollisesti maksaa.
On mahdollista, että työnantaja on vähentänyt ajopäiväkirjan kulut verotuksessa tai ne voivat olla hä-nellä kirjanpidollisesti ns. siirtoveloissa, jotka hänen siis pitää maksaa myöhemmin.
Tarkempaa tietoa verottajan noudattamista säädöksistä ja käytännöistä voi kysyä joko Internetissä http://www.vero.fi tai Lounais-Suomen verovirastosta, vaihde 02-521 211
Suomen yleisissä kirjastoissa on karkeasti arvioiden noin 37 000000 kirjaa ja tieteellisten kirjastojen monografiakokoelmassa oli vuonna 2004 noin 16,5 miljoonaa nidettä. Tilastoluvut vaihtelevat laskemistavan mukaan, mutta niiden jakautuminen sektoreittain on nähtävissä tilastollisesta vuosikirjasta tai tilastotietokannasta, osoitteista:
http://tilastot.kirjastot.fi ja https://yhteistilasto.lib.helsinki.fi/index.jsp
http://pxweb2.stat.fi/sahkoiset_julkaisut/vuosikirja2004_suppea/html/su…
