Terminologisessa mielessä lesbolaisuus juontaa juurensa 600- ja 500-luvuilla ennen ajanlaskun alkua eläneeseen antiikin suureen naisrunoilijaan Sapfoon ja hänen ympärilleen kerääntyneeseen nuorten naisten piiriin.
Sapfo syntyi Kreikassa Lesboksen saarella ja vietti suurimman osan elämästään saaren tärkeimmässä kaupungissa Mytilenessä. Ei tiedetä, miten Sapfon naisryhmä sai alkunsa, mutta hänen säilyneistä teksteistään voi selvästi päätellä Sapfon toimineen piirissään kasvattajan roolissa: hän opetti neitosilleen runoutta ja elämäntaitoa sekä kaikkea muutakin naiselle tarpeellista, kuten laulua, tanssia, miellyttävää pukeutumis- ja käyttäytymistapaa. Kyseessä ei ollut sen enempää koulu kuin kulttiyhteisökään....
Vuoden 1570 paikkeilla Suomessa on arvioitu asuneen noin 300 000 henkeä. Enemmistö puhui suomen murteita, pieni osa ruotsalaismurteita. Sivistyskielinä olivat aateliston ruotsi, papiston latina ja useiden porvarien taitama saksa. Sitä suomen kielen kehitysjaksoa, joka alkoi myöhäiskantasuomesta ja päättyi 1540-luvulla, kun Mikael Agricola julkaisi enimmät teoksensa, kutsutaan varhaissuomeksi. Tuosta ajanjaksosta ei ole olemassa suomeksi kirjoitettuja dokumentteja. Vanhan suomen kaudeksi sanotaan sitä suomen kielen vaihetta, joka alkoi ensimmäisten suomenkielisten kirjojen ilmestymisestä 1540-luvulta. Tältä ajalta ovat peräisin ensimmäiset säilyneet yhtenäiset suomenkieliset käsikirjoitukset.
Käsitykset siitä, millaista puhutun...
Hei!
Jari Niemelä 1990: tutkimus Tuntematon ruotusotilas: Ruotsinajan lopun ruotuarmeijan miehistön sosiaalinen ja taloudellinen asema Satakunnassa. Suomen Historiallinen Seura. Historiallisia tutkimuksia 157. Luettavissa verkossa: https://urn.fi/urn:nbn:fi:sks-dor-000193
Niemelän tutkimuksesta löytyy tietoa sotilastorpista sekä millä tavoin sotilastorppien käyttö muuttui Ruotsin vallan loppuajalla ja sen loputtua. Historian saatossa, esim. isonvihan aikaan sotilastorpat joutuivat huonoon kuntoon ja niiden jälleenrakennukseen meni aikaa. Sotilastopista ja niiden rakennuskokonaisuuksista on harvoin kovin tarkkoja tietoa, mikä hankaloittaa niiden tutkimista.
Joitain sotilastorppia on museoitu. Löytyi esim. Alepujan sotilastorppa...
Helmet-verkkokirjasto ei lopu vaan muuttuu Finna-pohjaiseksi sivustoksi. Itse asiassa jo nyt pääset käyttämään uutta Helmetiä osoitteessa: https://helmet.finna.fi/
Kirjaudu omalle tilillesi kirjastokortin numerolla ja pin-koodilla, niin varauksesi näkyvät kansikuvineen. Kirjautuneena käytössäsi on jopa kirjastokortin sähköinen viivakoodi, jota voit käyttää kirjastossa lainaamiseen.
Jotkin toiminnot ja toimintojen nimet ovat uudessa Helmet-verkkokirjastossa hieman erilaiset kuin nykyisessä Helmet.fi:ssä, esimerkiksi Omat tiedot on Finnassa nimeltään Oma tili ja Uutuusluettelot ovat Uutuushaku. Varauksen lukitseminen on uudessa Helmet-verkkokirjastossa nimeltään jäädyttäminen.
Keräämme palautetta uudesta Helmet-Finna-sivustosta:...
Masuuninmäki (Masunnin mäki) eli Massunmäki sai nimensä Tampellan alueen ensimmäisestä tehtaantapaisesta eli masuunista, jonka Nils Idman rakennutti vuonna 1842 kosken rannalle. Vuosina 1857–58 Adolf Törngren rakennutti masuunin viereen viisikerroksisen pellavatehtaan. Masuuninmäki sijaitsee tehdasalueen koilliskulmassa. Tänne rakennettin asuntoalue tehtaanväkeä varten. "Massunlapset" olivat Masunnin mäen lapsia.Pellavatehtaalle otettiin kyllä lapsia töihin "puolille päiville", mutta vasta 12 vuotta täyttäneinä, jolloin alkeiskouluikä oli jo sivuutettu. Tehdasyhtiö oli jo vuonna 1872 rakennuttanut alueelle koulurakennuksen "niiden perheiden lasten tiedon lähteille ohjaamiseksi, jotka sitä halusivat". Masunnin koulun oppilaiksi otettiin...
Käännöksiä ja selityksiä on pitkin internetiä paljonkin, usein humoristisella näkökulmalla, koska ovathan monet suorat käännökset hyvin hauskoja. Kirjojakin aiheesta löytyy ja kausijulkaisuissa ja graduissa aihetta on käsitelty runsaasti.Suosittelen aloittamaan Paul Westlaken ja Eeva-Liisa Pitkäsen kirjoista: It's not my heiniä, Parempi pyy pivossa kuin two in the bush, Se ei ole minun cup of tea ja A bird in the hand is worth kymmenen oksalla.Finnishpod101 on kerännyt joitain yleisiä sanontoja käännöksineen ja selityksineen sekä sitaatteja: Best Finnish proverbs ja Finnish quotesWiktionaryn Finnish idioms ja niiden lisäsivu on laaja, näihin kannattaa tutustua. Wikiquoten sivuilla on pitkä lista, niille on suorat käännökset, mutta vain...
Kielitoimiston sanakirjan mukaan haveri tarkoittaa merivahinkoa, kun taas haaveri on arkikielinen sana mille tahansa vahingolle tai onnettomuudelle. Luultavasti sana on arkikielen käyttöön siirtyessään hieman muuttanut merkitystään ja ääntämystään (sekä kirjoitusasuaan). Sana on tullut suomen sanastoon ruotsin kautta romaanisista kielistä.Lähde: Kielitoimiston sanakirja (sanat yllä metalinkkejä)Suomen etymologinen sanakirja, https://kaino.kotus.fi/ses/?p=qs-article&etym_id=ETYM_0b0c2a0c9a0256a3c…
Tietoa S. E. Hintonista löytyy mm. Mervi Kosken teoksesta.
Mervi Koski: Ulkomaisia nuortenklassikoita Aarresaaresta Pulskaan Mustaan. BTJ kirjastopalvelu, Helsinki, 2000.
Kyllä häävalsseja on CD-levyillä myös kirjastoissa lainattaviksi.
Plussasta ( http://www.libplussa.fi/ ) voitte hakea häävalssilevyjä vaikkapa asiasanalla "häävalssit" + rajaus "näytä vain CD-levyjä" (noin kymmenen osumaa) tai "häämusiikki" (noin 50 osumaa) + rajaus "näytä vain CD-levyjä". Halutessanne voitte lisäksi rajata haun koskemaan ainoastaan hyllyssä olevaa aineistoa.
Myös asiasanalla "häät" ja rajauksella "näytä vain CD-levyjä" löytyy häämusiikkia, mutta ei niinkään etsimiänne valsseja.
Jos taas asiasanaksi laittaa pelkästään "valssit", niin osumia tulee yli kaksisataa ja valsseja onkin sitten laidasta laitaan.
Jos ette rajaa hakua koskemaan ainoastaan hyllyssä-tilassa olevaa aineistoa saatte näkyviin myös lainassa olevat...
Leopardigekoista löytyy seuraava englanninkielinen teos: Hunziker,Ray: Leopard geckos: identification,care& breeding. Kirja kuuluu Itäkeskuksen,Koivukylän,Oulunkylän,Pasilan,Tikkurilan ja Töölön kirjaston kokoelmiin.
Varsinaista vammaisten tasa-arvolakia ei ole, vaan aihetta käsitellään monissa eri säädöksissä. Valitse osoite http://www.finlex.fi/lains/index.html , kirjoita hakukenttään vammai* and tasa*, niin oikealla olevaan kenttään tulevat lakikohdat. Eduskunta-asiakirjoihin pääsee osoitteesta http://www.eduskunta.fi/ | Asiat ja asiakirjat | Asioiden käsittelyvaiheet | kirjoita kohtaan Haku kaikista viitetiedoista vammai# and tasa# , Suorita haku. Viitteiden joukosta löytyy hallituksen esitys 169/2001, jonka perusteella on säädetty useita vammaisia koskevia lakeja.
Valtion työmarkkinalaitos tuottaa julkaisua "Tietoja valtion henkilöstöstä", joka sisältää runsaasti tilastotietoa. Uusin versio on julkaistu lokakuussa 2003 ja se kattaa vuoden 2002. Julkaisu on osoitteessa http://www.vm.fi/tiedostot/pdf/fi/43613.pdf .
Parhaan pohjoismaisen filmipalkinnon voitti Aku Louhimiehen
filmi Paha maa(Frozen land).
Laitan tähän vielä festivaalisivut:http://www.filmfestival.org/filmfestival/
Teoksen Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 2 mukaan Sinikka Nopola on syntynyt vuonna 1953 ja Tiina Nopola vuonna 1955.
Lisätietoja heistä löytyy esim. Suomen Nuorisokirjailijoiden nettimatrikkelista http://www.nuorisokirjailijat.fi/nopolasinikkajatiina.shtml tai Tammen sivulta http://www.tammi.fi/asp/empty.asp?P=179&VID=default&SID=222483859055661… (linkki Yleinen kirjallisuus - Kirjailijoita)
Suomen kansallispukukeskus (www.craftmuseum.fi/kansallispukukeskus/index.htm)
Jyväskylässä ja Suomen kansallispukuneuvosto (www.kansallispukuneuvosto.fi/) Helsingissä tallentavat ja dokumentoivat suomalaisia kansanpukuja ja perinteistä pukeutumista. Yhdessä he ovat koonneet Kansallispukutietokannan: www.kansallispuvut.fi, josta saa kattavasti tietoa suomalaisista kansallispuvuista.
Suomen kansallispukukeskuksen tietopalvelu ja käsikirjasto ovat kaikille avoimia.
Reijo Mäestä löytyy tietoa esim. kirjoista Kotimaisia dekkarikirjailijoita (2001) sekä Kotimaisia nykykertojia 1-2 (2003). Molemmat kirjat löytyvät Kajaanin kaupunginkirjastosta.
Myös internetistä hänestä löytyy ainakin pari sivustoa:
http://www.tornio.fi/kirjasto/tuu/dekkarit/kirjailijat/maki.htm
http://www.otava.fi/kirjat/sarjat_brandit/reijo_maki/fi_FI/reijo_maki/
