Työnantajan mahdollista verohyötyä kysytyssä tapauksessa ei saa suoraan tietää verottajan kautta. Kyse ei toisin sanoen ole julkisesti ilmoitettavasta tiedosta. Kysyin asiaa verohallinnon puhelinpalvelusta.
Jos työntekijällä on työehtosopimuksen mukaisia saatavia, pitäisi työnantajan ne luonnollisesti maksaa.
On mahdollista, että työnantaja on vähentänyt ajopäiväkirjan kulut verotuksessa tai ne voivat olla hä-nellä kirjanpidollisesti ns. siirtoveloissa, jotka hänen siis pitää maksaa myöhemmin.
Tarkempaa tietoa verottajan noudattamista säädöksistä ja käytännöistä voi kysyä joko Internetissä http://www.vero.fi tai Lounais-Suomen verovirastosta, vaihde 02-521 211
Suomen yleisissä kirjastoissa on karkeasti arvioiden noin 37 000000 kirjaa ja tieteellisten kirjastojen monografiakokoelmassa oli vuonna 2004 noin 16,5 miljoonaa nidettä. Tilastoluvut vaihtelevat laskemistavan mukaan, mutta niiden jakautuminen sektoreittain on nähtävissä tilastollisesta vuosikirjasta tai tilastotietokannasta, osoitteista:
http://tilastot.kirjastot.fi ja https://yhteistilasto.lib.helsinki.fi/index.jsp
http://pxweb2.stat.fi/sahkoiset_julkaisut/vuosikirja2004_suppea/html/su…
Saavuttuaan noutokirjastoon varaus odottaa asiakasta 8 päivää. Kun varaus on saapunut kirjastoon, sen viimeisen noutopäivän voi tarkistaa netissä (http://www.helmet.fi kohdassa "Omat tietoni") tai soittamalla noutokirjastoon. Mukavaa matkaa!
Listaa, jossa elektronisia veistoksia olisi kerätty, ei näytä löytyvän. Ehkä otat suoraan yhteyttä eri Taiteilijaseuroihin tai tutustut niiden sivustoihin, joista saa tarkkoja tietoja taiteilijajäsenistä ja heidän teoksistaan. Suomen Kuvanveistäjäliitto ry http://www.sculptors.fi/ pitää sivustollaan jäsenlistaa, josta pääsee klikkaamalla useimpien kuvanveistäjien omille sivuille. Suomen Taiteilijaseura ry http://www.artists.fi/ pitää yllä Verkkomatrikkelia, jossa esitellään 2300 suomalaista taiteilijaa, suora linkki matrikkeliin on http://www.kuvataiteilijamatrikkeli.fi/ . Suomen Kuvataidejärjestöjen Liitto löytyy sivulta http://www.skjl.fi/index2.html . Erikoisuutena mainittakoon, että näyttelyjärjestäjä Art Fair Suomi on julkaissut...
Kannelmäen kirjasto on suljettu 29.3.2010 alkaen Kanneltalon muutos- ja laajennustyön yhteydessä toteutettavan ilmastointiremontin vuoksi.
1.3. lähtien Kannelmäen kirjaston aineiston eräpäivä on 30.06.2010, viikon lainoissa 22.3. lähtien. Kirjasto avataan kesäkuun puolivälissä.
Vihreän liiton puoluetoimistosta kerrottiin, että puolueohjelmien kirjoittamisesta vastaa pääsääntöisesti työryhmä. Tekstin kieliasusta voi vastata yksi ryhmän vastuuhenkilö, mutta sisällöllä ei siis ole yhtä kirjoittajaa.
Ohjelmat hyväksyy joko puoluekokous tai puoluekokousten välillä puoluevaltuuskunta. Puoluevaltuuskunnan tehtävänä on päättää periaatteellisista ja ohjelmallisista kannanotoista ja linjauksista.
Sari Soldenilta on ilmestynyt kirja naisten ADHD:stä nimeltään Women with attention deficit disorder: embrace your differences and transform your life. Kirjaa ei ole suomennettu.
Kirja on Helsingin yliopiston kirjaston oppimiskeskus Minervan kokoelmissa:
http://www.helsinki.fi/kirjasto_old/keskusta/palvelut/minerva.htm
Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa sitä ei ole. Kirjan uusin painos on ilmestynyt vuonna 2005, joten mahdollisesti sitä ei ole myytävänä, mutta lähetän kirjasta kuitenkin hankintatoiveen Helsingin kaupunginkirjaston hankintaosastolle.
Sukunimen Domentjeff sijaan on teoksen Mikkonen, Pirjo: Sukunimet, Otava 2000 mukaan otettu Valkamo (Joensuu 1918). Heikki Tarman sanomalehti Karjalaisessa 19.12.2006, s. 13 ilmestyneen artikkelin Kiviristin tarina mukaan Wasili Domentjeffin koko perhe suomensi sukunimensä Valkamoksi v. 1905.
Tuoteasioissa kannattaa yleensä ottaa yhteyttä suoraan valmistajaan. Snellmanin Lihajalostus Oy:stä kerrottiin, että Kunnon broilerinakin tuotanto on lopetettu yksinkertaisesti vähäisen kysynnän takia.
Kuluttajat ovat kyselleet tuotetta Snellmanilta, joten sieltä kerrottiin vielä, että tuotannon uudelleen aloittaminen ei ole aivan ehdottomasti poissuljettua. Toistaiseksi kauppiaat eivät ole innostuneet ottamaan tuotetta takaisin valikoimiinsa.
Kannattaa siis seurailla nakkien tilannetta.
Nimellä "Vuosien jälkeen" on tehty useitakin sävelmiä.
Marion Rung on levyttänyt Risto Asikaisen laulun "Vuosien jälkeen" vuonna 1999. Esko Koivumiehen samannimisen laulun on levyttänyt useampikin solisti. Ainakin yhtye Channel Four on levyttänyt Jorma Kyrön laulun "Vuosien jälkeen" ja myös Mai-Lis Könönen on tehnyt tämännimisen laulun, samoin Asko Vilén. Näistä valitettavasti vain tuo Vilénin laulu löytyy nuottina.
Itse veikkaisin, että kysyjä tarkoittaa joko tuota Koivumiehen tai Kyrön tekemää laulua. Kummastakaan ei kuitenkaan näyttäisi olevan nuottia tarjolla.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Tutkimistani tietokannoista ei ainakaan löytynyt tietoa tuota aihetta käsittelevistä opinnäytetöistä. On toki pieni mahdollisuus, että siitä olisi tehty opinnäytetyö, joka ei näy tietokannoissa tai jota ei pysty löytämään suoraan kirjapainon nimellä.
Muutenkin Kursiivin tuhopoltosta näytti olevan huonosti materiaalia. Luultavasti ajan sanomalehdet ja mahdollisesti oikeudenkäyntiasiakirjat tarjoaisivat siitä parhaiten tietoa.
Mitään tarkkaa ohjeistusta ei ole. Sellaisten laatiminen yhtäpitävästi olisikin vaikeaa.
Korvaustilanteissa toimitaan tapauskohtaisesti. Kauttaaltaan esim. kastunut kirja on luonnollisesti korvatta-va. Yksittäinen tahra ei välttämättä aina haittaa luettavuutta, mutta toisinaan se voi olla niin häiritsevä, että kirja joudutaan poistamaan kierrosta. Etenkin jo kyseessä on uudehko teos, saattaa tahrakin joskus olla varsin silmiinpistävä.
Helsingin kaupunginkirjastossa turmeltuneen niteen voi korvata myös vastaavalla uudella kirjalla. Sellaisen voi joskus löytää kirjaston korvaushintaa edullisemmin.
Kyseiseen tapaukseen emme juuri voi ottaa kantaa näkemättä kirjaa. Yleisesti ottaen linja on aika ollut aika tiukka.
Suomen kielen etymologisessa sanakirjassa (1955) selitetään sanan kylki kohdalla myös kyljes (kyles) ’koivussa olevan huolaimen reuna’ ym. Sana huolain ’(tav. pitkänomainen) kolo, syvennys kasvavan puun kyljessä (reunat korkeammalla)’ . Nykysuomen sanakirjasta (1978) löytyy myös sana kyljes ’puun kuoressa olevan vioittuman ympärille ja päälle kasvanut uusi puukudos’
Tämäpä oli hauska idea, jollaiseen en ole koskaan aikaisemmin näissä yhteyksissä törmännyt :)
Laillisesti hankittujen teoskappaleiden osista valmistetuissa pinsseissä ei ole mitään tekijänoikeudellista ongelmaa. Kun teoskappale on hankittu, tekijällä ei ole siihen enää oikeuksia, vaan ostaja saa kyseiselle kappaleelle tehdä ihan mitä haluaa, esimerkiksi kiinnittää teoksesta leikattuja kuvia pinsseihin ja levittää niitä.
Valokopiot samoista kuvista olisivat luvanvaraisia. Pinssien myymisessä oltaisiin myös tekijänoikeudellisesti ehkä hitusen harmaalla alueella, vaikka en itse varsinaista estettä lakitekstistä löydä. Onhan esimerkiksi täysin luvallista myydä ostettu ja luettu kirja divariin. Pinssien maksuton levittäminen ei ainakaan mitään...
Kyseessä on varmaankin ranskalaisen Henri Verneuil'n vuonna 1967 ohjaama elokuva "La vingt-cinquième heure", jota esitettiin Suomessa elokuvateattereissa jo samana vuonna nimellä "25. tunti". Elokuvan pääosissa näyttelivät Anthony Quinn ja Virna Lisi. Elokuva perustuu romanialaisen Virgil C. Gheorghiun samannimiseen romaaniin, jonka Lauri Hirvensalo suomensi vuonna 1952.
Elokuvasta tehtyä tallennetta ei valitettavasti ole kirjastoissa lainattavissa. Joistakin nettikaupoista elokuvan saattaa kuitenkin löytää.
Alla olevista linkeistä voit lukea lisää elokuvasta.
http://www.imdb.com/title/tt0062445/reviews?ref_=tt_urv
https://www.elonet.fi/fi/elokuva/120336
https://en.wikipedia.org/wiki/The_25th_Hour_(film)
https://finna.fi
Yksi ehdokas etsityksi kirjaksi voisi olla Amos Ozin Mieheni Mikael (Tammi, 1978), kokonaan naisen näkökulmasta kerrottu avioliittoromaani.
"Mikael Gonen, kolmannen vuosikurssin geologian opiskelija ja Hanna Grünbaum, ensimmäisen vuosikurssin kirjallisuuden opiskelija, tapaavat toisensa 50-luvun Jerusalemissa Heprealaisessa yliopistossa. He seurustelevat lyhyen ajan, vuokraavat kaksion ja menevät naimisiin. Pojan syntyessä Hanna lopettaa opintonsa ja työnsä, kun taas Mikael jatkaa lukujaan ja lunastaa aikanaan suvun toiveet kirjoittamalla väitöskirjan.
Mikael on järkevä uurastaja, Hanna levoton haaveilija. Tässä avioliitossa vastakohdat eivät täydennä toisiaan. Hannan arki on täynnä pysähtynyttä odotusta ankeassa asunnossa, yksinäisyyttä...
Yhdysvalloissa kouluvuosi vaihtelee jonkin verran osavaltion mukaan, mutta keskimäärin lukuvuodessa on 180 koulupäivää. Kevätkauden viimeinen päivä vaihtelee myös, mutta publicholidays.us-sivuston mukaan ainakaan niiden koulujen kohdalla, joita tarkastelin, yksikään lukuvuoden viimeinen päivä ei ollut lauantai.
Alla linkki sivustolle:
https://publicholidays.us/school-holidays/
Myönnän auliisti, ettei kyse ehkä ole aivan samasta asiasta, mutta tätä parempaan en pystynyt: Yuval Noah Harari on mainiossa kirjassaan Sapiens : ihmisen lyhyt historia jäljittänyt ensimmäisen historiasta löytyvän ihmisen, jonka nimi tiedetään. Hararin mukaan vanhin nimeltä tunnettu ihminen on mesopotamialainen kirjanpitäjä Kushim, joka eli noin 5 000 vuotta sitten. Varhaisin nimeltä tunnettu henkilö, jonka voidaan tietää olleen olemassa on siis Kushim.
